Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Hei!
Tervetuloa asioimaan Helsingin kaupunginkirjastossa! Kaikissa kirjastoissa voi vierailla ja lukea lehtiä myös ilman kirjastokorttia.
Jos haluat tutustua mahdollisimman kattavasti arkkitehtuuri- ja muuhun lehtivalikoimaan Helsingin kaupunginkirjastossa, suosittelen Pasilan kirjastoa, sillä kysymiäsi arkkitehtuuriin liittyviä lehtiä on eniten Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjastosta pääsee myös kohteesi tienoille helposti julkisilla liikennevälineillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto Kirjaston osoite on Kellosilta 9, Itä-Pasila.
Mielelläni suosittelisin myös kohdettasi lähinnä olevaa Töölön kirjastoa. Tulevan peruskunnostuksen takia kaikki ulkomaisten lehtien tilaukset on katkaistu tämän vuoden...
Brasilian pääkaupunki Brasilia sijaitsee ylänköalueella, ja tämän alueen ilmasto on hyvin vaihteleva. Sadekausi on joulukuusta maaliskuuhun, ja kuiva kausi taas toukokuusta syyskuuhun:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilian_maantiede
https://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/mari-parviainen-brasilia1…
Seuraavassa joitakin ehdotuksia :
Tuula Kallioniemen Reuhurinne –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skallioniemi%20reuhurinne%20…
Mauri Kunnaksen kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smauri%20kunnas%20%C3%A4%C3%…
Tove Janssonin muumikirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjansson%20muumit%20%C3%A4%C…
Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarjatta%20kurenniemi%20%C3…
Timo Parvelan Pate ja Ella –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20pate%20%C3…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20ella%20%C3…
Lea Pennanen : Me Leijonat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852782__Spennanen%20me%20…...
Teoksessa Suomen sota 1941-45. 10 (Helsinki 1961) kuvatun kotiuttamissuunnitelman mukaisesti joukko-osastojen sijoituspaikat olisivat olleet seuraavat:
Viestikoulutuskeskus: Helsingin Santahamina
Maavoimien Viestikoulu: Riihimäki
Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. patteri: Helsinki
Jalkaväkirykmentti 5: Santahamina-Tuusula
Sodan ajan Viestikoulutuskeskuksesta enemmän myös Jarmo Niemisen teoksessa Santahamina : sinivalkoinen saari (Helsinki 2012).
Klovni heittää veivin on aloitusraita Juice Leskisen ja Mikko Alatalon duettolevyllä Juice ja Mikko (Love Records, 1975). Sävellys on Alatalon ja sanat Leskisen.
Vaikka monet muutkin artistit ovat sittemmin esittäneet kappaletta, sitä ei ole julkaistu nuottina. Hieman apua voi olla ns. sointukartasta, jollaisen kappaleesta löytää muusikkojen foorumilta: https://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=8739856
Helsingin kaupunginkirjastoon tilattavat kirjat näkyvät henkilökunnan käytössä olevasta tietokannasta. K.o. teosta siitä ei vielä löydy. Sitä ei näy myöskään vielä kirjakauppojen luetteloissa.
Yksi tapa löytää kirjallisuutta aiheesta on etsiä viitteitä kirjastojen tietokannoista: Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy jonkun verran kirjallisuutta suomalaisesta kultuurista haulla, jossa voit hakusanaksi antaa Suomi, aineistolajiksi kirja ja kieleksi saksa tai haulla, jossa annat hakusanoiksi Suomi ja kulttuuri, rajoitat aineistolajiksi kirja ja kieleksi englanti.
Voit myös tehdä haun Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html), Boolen lomakkeella saat useamman asiasanan, esim. Suomi ja kulttuuri. Ongelmana on, ettei siellä tarjota mahdollisuutta rajata kieltä, joten selaamista tulee aika paljon enemmän.
Lisäksi voit etsiä viitteitä samoilla...
Laulu on suomennettu. Sen suomenkielinen nimi on "Puutarhassa" ja
se alkaa: "Käyn yksinäin puutarhahan...". Suomentajaksi on
Yleisradion Fono-tietokannassa merkitty Tytti Träff tai Tytti Vanhala.
Nuotissa Vaeltajan lauluja 1 (toim. Paavo Virtanen) suomentajaksi
on merkitty Tytti Vanhala. Suomeksi laulun ovat levyttäneet
Jorma Elorinne ja gospelyhtye Via.
Sunneva on muotoutunut ruotsalaisen almanakan nimestä Synnöve, joka on alun perin norjalainen muoto nimestä Sunniva. Se on johdettu muinaisiiriläisestä Sunngifasta, joka merkitsee 'auringonlahjaa', 'päivänantia'.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Sana meijeri tulee ruotsin kielen sanasta mejeri. Ruotsin kieleen sana on puolestaan tullut saksan kielisestä sanasta meierei. Sana on johdos tilanhoitajaa, isännöitsijää tai voutia merkisevästä sanasta meier.
Sanaa on käytetty ruotsin kielessä ensimmäisen kerran 1800-luvun alkupuoliskolla. Suomen kirjakieleen sana tuli 1800-luvun jälkipuolella. Sana mainittiin Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1874 muodossa meijeria ja nykyasussaan Lönnrotin sanakirjan lisävihkossa vuonna 1886.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Kuten kysyjäkin mainitsee, aforismista on kysytty palvelussamme aiemminkin eikä sen alkuperää tuolloinkaan pystytty selvittämään.
Tunnistaisiko joku lukijoistamme nyt kyseisen aforismin alkuperän?
https://www.kirjastot.fi/kysy/elama-on-arvaamatonta-koska-tahansa?langu…
Opetusalan eettinen neuvottelukunta on ottanut kantaa oppilaitoksissa tapahtuvaan seurusteluun marraskuussa 2020. Kun osapuolet ovat täysi-ikäisiä, juridisia esteitä seurustelulle ei ole. Sen sijaan suhde on eettisesti pulmallinen, koska opettaja-oppilassuhde on myös valtasuhde. Tilanne voi synnyttää myös yhdenvertaisuusongelmia sekä opettajan ammattietiikkaan liittyviä ongelmia.
Kannanoton voi kokonaisuudessaan lukea Opetusalan eettisen neuvottelukunnan sivulta https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/opetusalan-eettinen-neuvottelukunta/#neuvottelukunnan-kannanotot
Kirjastoalan sanakirjoja on olemassa monikielisinä, ja niissä on mukana myös saksa ja suomi.
Miguel Beniton Bibliotekstermer : svenska-engelska-franska-spanska-tyska-finska on Tarancon julkaisema v. 1997. Korjatun painoksen ISBN on 91-89118-00-6. Lisäksi on kirjastoalan sanakirjasarja Raamatukogusõnastik 1-4 (1994-1997). Termit ovat niissä viron, englannin, saksan, suomen ja venäjän kielellä. Julkaisija on Eesti rahvusraamatukogu.
Eräs informaatioalan perusteita käsittelevä teos on Ilkka Mäkisen toimittama Tiedon tie: johdatusta informaatiotutkimukseen (BTJ Kirjastopalvelu, 1999). Muita suomenkielisiä kirjastoalan kirjoja ovat esimerkiksi Matti Vuorensyrjän ja Reijo Savolaisen toimittama Tieto ja tietoyhteiskunta (Gaudeamus 2000) sekä Timo...
Mikkelissä toimii tällä hetkellä Kulma-antikvari, Porrassalmenkatu 21, joka ilmeisesti on keskittynyt lehtiaineistoon, mutta myy jonkin verran myös kirjoja.
Jos etsitte jonkin tietyn kirjan/kirjojen arvoa, voisitte katsoa ko. kirjojen hintoja internetistä antikvariaattien luetteloista, esim.
http://www.antikka.net/ , jossa on usean kirja-antikvariaatin aineistoa myynnissä ja jonne voi tarjota myös omia kirjoja myytäväksi. Muita nettiantikvariaattaja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta, haulla antikvariaatit, http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKeyword=a… .
FAO:n Production yearbook ei ole internetissä.
Sen sijaan siellä on FAO:n maksuton tietokanta FAOSTAT.
Se sisältää maataloustuotteiden tuotantotilastoja maittain.
Palvelu löytyy osoitteesta:
http://faostat.fao.org/
Ilmaistietokannasta voi poimia tietoja rajoitetun määrän eli
yhdellä kertaa 500 lukua.
Mahdatteko tarkoittaa lehteä nimeltä Till rors med segel och motor, lehden sarjanumero on 0040-7682. Lehden vuosikerta löytyy Museoviraston Merimuseon kirjastosta, yhteystiedot linkissä: http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Sveitsin-oppaita löytyy useitakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta.
Tässä poimintoja:
- Louhisola, Oiva: Eu-kaupunkiopas 1, Primrose 1995
Teoksessa esitellään mm. Basel ja Zürich.
Yleisiä Sveitsin-oppaita:
- Hüsler, Eugen: Switzerland, Apa Publications, 2003
- Teller, Matthew: Switzerland, Rough Guides, 2003
- Simonis, Damien: Switzerland, Lonely Planet, 2003
Sveitsin historiaa käsettele seuraava teos:
- Fahrni, Dieter: Schweitzer Geschichte: ein historischer Abriss von den Anfängen bis zur Gegenwart, Pro Helvetia, 1994
Lisäksi:
Maailma tänään, osa 12: Keski-Eurooppa, Bonnier, 1996
Internetistä löytyviä maakohtaista tietoa sisältäviä sivustoja:
- http://www.makupalat.fi / Vapaa-aika /...
Eräät kirjastot ovat itse tehneet tällaisia asiakaskyselyjä. Tässä esimerkiksi Hollolan, Lahden ja Tampereen kirjastoissa tehdyt tutkimukset. http://www.hollola.fi/sivistys/kirjasto/asiakaskysely.htm
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kirjastokysely2002.htm
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00834.pdf#search=%22asiakaskysely%20k…
Myös pääkaupunkiseudun kirjastot ovat hiljattain tehneet asiakaskyselyn. Sen tuloksia en kuitenkaan löytänyt internetistä.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi/
'Sini' ei voi olla japanilainen sana, sillä japanissa ei ole äänettä 'si'. Sen voisi korvata äänteillä 'shi' tai 'zi' eli nimen voisi kirjoittaa muodoissa 'shini' tai 'zini'. Nämä eivät ole kuitenkaan merkitse mitään. 'Shini' voisi olla keinotekoinen yhdyssana, jonka alkuosan 'shi' viittaisi esim. kuolemaan.
