Etsimäsi kappale Marttinen: "Japanilaisessa puutarhassa" löytyy kasetilta: Raekallio, Matti: Pianoforte (Fuga6038) ja sama äänite on myös vinyylilevynä.
Pääkaupunkiseudulla on kasetti Espoossa Kauklahden kirjastossa, luokassa 78.61.
Vinyylilevy on Kauniaisten kirjastossa.
Voit oman lähikirjastosi kautta tehdä kaukolainapyynnöt äänitteistä.
IC-moottoripyöristä löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Maailman moottoriajoneuvot, osa 4, sivu 175
Juurikkala, Jussi: Moottoripyörä Suomessa, s. 48-53
Kirjojen saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastossa voit tarkistaa verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tai kysymällä kirjastosta.
Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla ( http://www.mmm.fi/ ) on Tuet ja rahoitus -linkki missä on mm. kaikki tuet A:sta Ö:hön sekä ohjeet, oppaat ja tiedonannot.
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm. osoitteista:
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Mobile suit gundam seed sarjakuvasta on tehty myös elokuvia. Pääkaupungiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista niitä ei löydy. Se, hankitaanko elokuvia kirjastojen kokoelmiin riippuu siitä, onko kirjastoille tarjottu niihin oikeuksia. Olen välittänyt toivomuksesi HelMet kirjastojen elokuvatyöryhmälle.
Lisätietoa saat mm. osoitteesta www.filmifriikki.fi
Kiihottumisessa ja laukeamisessa on eroa. Seksuaalinen kiihottuminen voi edeltää laukeamista. Se ei kuitenkaan välttämättä aina johda laukeamiseen, eikä sen aina tarvitsekaan johtaa. Laukeamisella tarkoitetaan samaa kuin orgasmilla.
Luotettavaa ja asiallista lisätietoa voit etsiä esimerkiksi täältä: http://www.sexpo.fi/?kysymyksia____vastauksia.
Kuntien kirjastoissa ei tällaisia tiettävästi ole. Joillakin kirjastoilla voi olla kokoelman osana erityiskokoelma. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjastolla on RikArt-taiteilijakirjakokoelma. Siitä lisätietoa täältä:
http://rikart.lib.hel.fi/
Linkki muiden kuntien kirjastojen erityiskokoelmiin kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/er…
Yliopistojen, taidemuseoiden yms. kirjastojen joukossa on myös kysymiisi aiheisiin erikoistuneita kirjastoja. Tällaisia ovat ainakin nämä:
- Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjasto (elokuva-ala, Helsinki)
- Kiasman tutkijakirjasto (taide, Helsinki)
- Museoviraston kirjasto (kulttuuri, Helsinki)
- Suomen Ympäristökeskuksen...
Hei, kannattaa varmistaa asia Teostosta http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf. Se, että musiikki on lainattu kirjastosta, ei muuta asiaa. Kyse on julkisesta esittämisestä. Kun esitys on julkinen, tilaisuuden järjestäjä tarvitsee esittämiseen musiikin tekijöiden luvan. Edellisestä on kumminkin poikkeuksia. Tällaisia poikkeuksia voivat olla se, että teosten esittäminen ei ole pääasia, tilaisuus on maksuton eikä sitä järjestetä ansiotarkoituksessa. Tekijänoikeuslaki löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi….
Vain chat-palveluun osallistuivat Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Pyhäjoen sekä Raahen kirjastot. Lisäksi Seinäjoen korkeakoulukirjasto osallistuu myös vain chat-palveluun. Lisäksi muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa toimivia kirjastoja päivysti chatissa: Espoon, Helsingin, Joensuun, Joroisen, Juvan, Jyväskylän, Kirkkonummen, Lahden, Oulun, Porin, Rantasalmen, Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun ja Vaasan kaupungin/kunnankirjastot.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastot, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot
8.1.2019 Chat-palvelu lakkautettiin vuoden kokeilun jälkeen, koska kysymyksiä ei tullut kovin paljon ja valtakunnan laajuinen päivystys vaati paljon ylläpitoa.
Pianisti Tapani Valstan ja sellisti Arto Noraksen tulkinta Camille Saint-Saënsin sävellyksestä Le cygne sarjasta La carnaval des animaux löytyy mm. seuraavilta CD-levyiltä:
Masterpieces for cello (Finlandia FACD 919, 1988)
Cello masterpieces (Finlandia 3984-23398-2, 1998)
Coffee concert (Finlandia Records 0630-16157-2, 1996)
Lintuja, linnuista, linnuille (Suomen Kuvalehti Classica, CL113, 1995).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tanskankielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Jussi Adler-Olsenin teokset ilmestymisaikoineen ja Tornion kirjaston Dekkarinetin tietoihin perustuen suomenkielisten teosten ilmestymisajat:
Groucho & Co's groveste – 1984
Dansk tegneserie lexikon – den store Komiklex – 1985
Groucho – en Marx Brother bag facaden – 1985
Alfabethuset – 1997 (suom. Aakkostalo, 2001)
Og hun takkede guderne – 2003 (suom. ...ja hän kiitti jumalia, 2004)
Washington dekretet – 2006
Kvinden i buret – 2007 (suom. Vanki, 2012)
Fasandræberne – 2008 (suom. Metsästäjät, 2013)
Flaskepost fra P – 2009
Journal 64 – 2010
Små Pikante Drab – 2011
Marco Effekten – 2012
Wikipedian artikkelissa "Valokuva" on maininta, että vanhimman säilyneen valokuvan valotti vuonna 1826 Joseph Nicéphore Niépce. Sen tarkempaa tietoa tuskin voi ollakaan, koska ensimmäisen kuvan ottaja itsekään ei ole voinut mitenkään tietää, onko hän ollut ensimmäinen.
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa autamme mielellään hankalissa kysymyksissä, mutta koulutehtävien tekemisen idea on siinä, että ne tehdään itse. Nykyaikana tiedonhaku esimerkiksi valokuvan historian kysymyksissä on suhteellisen helppoa vaikkapa juuri Wikipedian avulla. Suosittelen, että otat esiin tuon suomenkielisen artikkelin Valokuvauksen historia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvauksen_historia) ja tutkit asiaa vaikkapa sen pohjalta.
Heikki Poroila...
lohjan kaupunginkirjastossa on paikallislehti Länsi-Uusimaa mikrofilmattuna vuodesta 1914 alkaen. Uskoisin paikallislehden aikanaan kertoneen jotain leiristä. Valitettavasti kirjastolla ei ole aikaa tarkistaa asiaa, mutta mikrofilmejä voi käydä lukemassa pääkirjastossa sen aukioloaikoina.
Suomen Kuvalehdessä numerossa 32 vuodelta 1935 näyttäisi olevan artikkeli Lohjan Kalevala-leiristä. Lehteä ei ole Lukki-kirjastoissa.
Juhana Saarisen kirjassa Lohjan Eräveikkojen historia. Partiotoimintaa Lohjalla vuodesta 1917 on sivuilla 15-20 kirjoitus Kalevala-leiristä.
Radiodokumentteja ei näin pitkän ajan jälkeen löytynyt.
Hei!
Helsingin kaupunginkirjastossa on valokuvaskanneri JA polttava CD/DVD-asema ainoastaan Kaupunkiverstaalla. Voit varata ajan tietokoneelle kaupunginkirjaston ajanvarausohjelmalla osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi tai soittamalla Kaupunkiverstaalle puhelinnumeroon 09 3108 5900. Kaupunkiverstas on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-18.
Voit etsiä myös muita Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoja, joissa voit skannata kuviasi ajanvarausohjelmassa osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi. Valitse Tarkennettu haku ja rastita kohta skanneri. Näin saat luettelon kirjastoista, joissa voi skannata kuvia. Kun valitset haluamasi kirjaston, näet, millä koneilla kuvan skannaaminen on mahdollista. Näissä muissa kirjastoissa ei voi kuitenkaan...
Kyseinen katkelma löytyy Krugmanin suomennetusta teoksesta ”Lama : talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot” (HS kirjat, 2009) sivulta 68. Koko katkelma menee seuraavasti: ”Lopulta käsite [moraalikato] tuli tarkoittamaan mitä tahansa tilannetta, jossa joku päättää, kuinka suuri riski otetaan, ja joku toinen maksaa viulut, jos asiat menevät huonosti ja riski toteutuu.” Hakasulkeissa oleva selitys on minun lisäämäni.
Aalto-yliopiston kirjasto avusti ystävällisesti tämän ratkaisussa katsomalla sitaattikohdan englanninkielisestä alkuteoksesta.
Käännetyimpiä suomalaiskirjailijoita tai kirjoja ovat Kalevala, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen, Tove Janssonin Trollkarlens hatt, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Sofi Oksasen Puhdistus, Märta Tikkasen Århundradets kärleksaga ja Mauri Kunnaksen Joulupukki.
Tieto on peräisin Filin eli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivuilta:
http://www.finlit.fi/fili/fili/usein-kysyttyja-kysymyksia/
Lastenkirjoja näistä ovat Janssonin Trollkarlens hatt ja Kunnaksen Joulupukki. Märta Tikkasen kirja on suomennettu nimellä Vuosisadan rakkaustarina.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasamposta löytyy myös listaa kotimaisen kirjallisuuden klassikoista:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636#.VLpgXfM8LGI
Jarmo Papinniemi ja Seppo Puttonen ovat...
Kysymys on äärimmäisen vaikea vastattava, koska "hyvä" ja "huono" ovat poliittisista järjestelmistä puhuttaessa aina kovin suhteellisiä käsitteitä ja mistä tahansa järjestelmästä voidaan olla täysin päinvastaista mieltä sen mukaan, mikä oma yhteiskunnallinen asema on. Eihän esimerkiksi yksinvaltius ole yksinvaltiaan itsensä kannalta lainkaan huono ratkaisu.
Jos rajataan käsite "demokratia" tarkoittamaan mitä tahansa järjestelmää, jossa kaikilla yhteisön jäsenillä on tasavertainen oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteisistä asioista päättämiseen (välillisesti tai suoraan), lienee teoriassakin hankala keksiä yksilön näkökulmasta tasa-arvoisempaa päätöksenteon mallia. Kokonaan eri asia on, kuinka hyvin omassa maassa sovellettava demokratian...
Etsimäsi kirja on Ruth Craftin teos Talvinalle. Muistit siis kirjan nimen aivan oikein. Alkuteos The winter bear ilmestyi vuonna 1974 ja Marjatta Kurenniemen suomennos teoksesta julkaistiin jo seuraavana vuonna WSOY:n kustantamana. Kirjassa on Erik Blegvadin kuvitus.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa on kuvaus kirjasta ja kuva kirjan kannesta löytyy helposti Googlen kuvahaulla.
Kirjaa ei näytä löytyvän omasta lähikirjastostasi tai kirjastoverkkoalueeltasi, mutta monesta Suomen kirjastosta se onneksi vielä on lainattavissa, joten voit tilata kirjan kaukolainaan.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.lounakirjastot.fi/
http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2013/02/tarkkailkaa-puiden-ja...
Hei,
täällä kirjastotäti Ylen Arkistosta vastaa että:
Kyseessä on Ylen omatuotantoinen luontoaiheinen käsinukkeohjelmasarja:
Jusu ja Josefiina.
Sarjan tunnuslaulun kertosäe menee täsmälleen muistamallanne tavalla:
”Me mennään luontoon,
me mennään luontoon,
me mennään luontoon”
(viimeinen luontoon-sana venyy laulettaessa: luu-on-toon).
Sarjan käsikirjoitus ja musiikki ovat Kaija Kohosen käsialaa.
Jusun ääninäyttelijänä on Janne Reinikainen.
Josefiinan ääninäyttelijänä oli ensimmäisissä jaksoissa Erja Alander, ja myöhemmissä Minna Suuronen.
Jusu ja Josefiina -ohjelmaa on esitetty Yle TV2:n Pikku Kakkosessa vuosina 1991, 1993, 1996 ja 2003.
Kaupunkilaiskissa Josefiina vierailee Jusun luona maalla monenlaisten seikkailujen merkeissä....
