Kovin paljon henkilötietoja ei kirjailija Anu Holopaisesta ole saatavilla, mutta joihinkin kysymyksiisi löytyy seuraavassa vastaus: Anu Holopainen on syntynyt vuonna 1968 Helsingissä ja hän on toiminut myös toimittajana. Hänen kirjansa Molemmin jaloin oli ehdokkaana vuoden 2006 Finlandia junior-palkinnon saajaksi. Anu Holopainen omistaa sekarotuisen koiran nimeltään Zeta.
Anu Holopaisen kirjoja kustantaa Karisto Oy, jonka kautta voisit lähettää fanipostia hänelle.
Alla muutamia nettisivustoja, joilta löytyy lisätietoa kirjailijasta:
Karisto, https://www.karisto.fi/sivu/kirjailijat/holopainen-anu
Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927532748
Nuorisokirjailijat, http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainen-...
Kyseinen kirja kuuluu norjalaisen Ellinor Rafaelsenin kirjoittamaan Katja-sarjaan. Sarjan romaanit voidaan määrittää kuuluvaksi useisiinkin kaunokirjallisuuden lajeihin esim. sarjakirjat, tyttökirjat, nuortenkirjallisuus, matkakirjallisuus, seikkailukirjallisuus, ehkä myös salapoliisikirjallisuus ( Katjaa on jossain yhteydessä nimitetty "norjalaiseksi Neiti Etsiväksi"). http://fi.wikipedia.org/wiki/Ellinor_Rafaelsen
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiemmat Ellinor Rafaelsenia koskevat vastaukset voi hakea palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Etsi arkistosta-kohtaan kirjoitetaan rafaelsen ellinor ja klikataan vihreää hae-nappia.
Tähän on mahdotonta vastata näkemättä kirjaa. On ikävää, että vahinkoja joskus sattuu.
On myöskin todella ikävää saada lainaksi likaista kirjaa, eikä haluta tarjota ikävän näköisiä kirjoja asiakkaallemme, koska se olisi todella huonoa palvelua.
Kun seuraavan kerran tulet kirjastoon palauta kirjaa virkailijalle ja näytä mitä on tapahtunut. Silloin selviää mitä pitäisi tehdä.
Kyseinen kappale löytyy nuottivihosta, jonka nimi on Uusia suomalaisia valsseja 1.- Lahti: CAJ Music.
Se on Tampereen kaupunginkirjastosta saatavissa, mutta koska sitä tarvitaan jo lauantaina, aika ei riitä postilähetykseen. Se on saatavissa myös ainakin Seinäjoen ja Nurmon kirjastoista, jotka ovat Kauhajoelta katsoen Tamperetta lähempänä.
Tekijänoikeudellisista syistä nuotista ei voida faksata kopiota.
Hain HelMetistä tekijän nimellä Hännikäinen, Timo ja sain alla olevan teoslistan. Nimellä Hannikainen, Timo en saanut mitään. Kokeilin hakua omalla työkoneellani ja kirjaston asiakaspäätteellä. Molemmissa sain saman tuloksen. Esiintyykö kyseinen ongelma vain tämän nimen kohdalla vai tapahtuuko sama muissakin skandinaavisia merkkejä (ä, å, ö) sisältävissä sanoissa? Ongelma saattaa piillä koneen tai selaimen asetuksissa.
Tässä lista teoksista, jotka ovat Timo Hännikäisen kirjoittamia tai joissa hän ollut kääntäjänä tai toimittajana: Istun vastapäätä : runoja / Timo Hännikäinen - Helsinki : WSOY, 2002., - Kilpailevan lajin muistomerkki : runoja / Timo Hännikäinen. - Turku : Savukeidas, 2005., - Taantumuksellisen uskontunnustus : esseitä /...
Kirja on irlantilaisen Margaret Wolfe Hungerfordin ensimmäinen romaani Phyllis vuodelta 1877. Hänen kirjansa ilmestyivät aluksi anonyymeinä, myöhemmin nimellä Mrs Hungerford; Yhdysvalloissa Hungerfordin kirjat julkaistiin taiteilijanimellä 'The Duchess'.
Ruotsiksi Phyllis ilmestyi ensimmäisen kerran 1881 Mathilda Langletin kääntämänä. Tässä laitoksessa oli sivuja 403. - 1913 Phyllis julkaistiin Kerstin Wenströmin uutena ruotsinnoksena. Suomeksi kirja ilmestyi Valfrid Hedmanin käännöksenä Kariston Naisten romaaneja -sarjassa vuonna 1916.
Hei!
Reijo Raskin kirjaa Kirje ei valitettavasti löydy kokoelmistamme. Teosta löytyy muutamasta maakuntakirjastosta, joten voitte kaukolainata sen. Kaukopalvelupyynnön voitte lähettää Kuopion kaupunginkirjaston internet-sivujen kautta.
Kotisivun
http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/300506113748264?OpenDocument&MenuItem=1…
kohdasta Lomakkeet löytyy Kaukopalvelu ja sitä klikkaamalla voitte täyttää lomakkeen.
Valitkaa noutopaikka, niin kun teos on noudettavissa, Teille lähetetään siitä ilmoitus.
Vaihtoehtoisesti voitte soittaa Kuopion kaupunginkirjaston tietopalveluun p. 017-182319 kirjaston aukioloaikoina.
Kaukopalvelumaksu on maakuntakirjastoista 2e/teos.
Tässä lista muutamista teoksista, jotka voisivat vastata etsimääsi:
Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi (Wsoy, 2005) – kuvaa 90-luvun lamaa ja talousvelkaa
Jera Hänninen: Harakkapoika (Bazar, 2006) - konkurssi
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy : romaani (WSOY, 2004)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Hanna Marjut Marttila: Lahjakas Anu Lovack (Otava, 2005)
Hannu Raittila: Pamisoksen purkaus (WSOY, 2005)
Arto Salminen: koko tuotanto käsittelee kysymyksesi teemoja
Turkka Hautalan: Salo (Gummerus, 2009)
Jani Saxell: Ensilumi ja muita novelleja (WSOY, 2002)
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian (Avain, 2010)
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi, 2008)- tieteiskirjallisuuden näkökulma aiheeseen, dystopia...
Kyseessä on Olof Bergin runo Kova pää. Runo oli mukana vuonna 1875 ilmestyneessä runokokoelmassa nimeltä Sepitelmiä: runon-kokeita, jonka Berg julkaisi kirjailijanimellä Olli Wuorinen. Internetissä runo löytyy ainakin osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Kova_pää
Kyllä, jokaisella kirjalla on oma numeronsa, jolla pystytään yksilöimään saman teoksen eri kappaleet. Numero näkyy kirjassa olevassa viivakooditarrassa. Aiemmin näitä numeroita rakennettiin Seinäjoella isbn-numeron perustella (isbn+niteen järjestysnumero+sijaintia tarkoittava numero, esim. 01=pääkirjasto). Nykyään viivakoodin alussa on kuntatunnus 743, jonka jälkeen tulee kirjain N, erotukseksi kirjastokortin numeroista, jotka alkavat 743A. Kirjaimen jälkeen tulee juokseva numerointi, eikä samaa numeroa voi tulla useammalle eri teokselle.
Valitettavasti heikon kysynnän vuoksi muita Kim Kimseliuksen kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Karisto on Kimseliuksen tuotantoa kustantanut taho ja heille voisi tietenkin lähettää asiasta palautetta.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Suomalaisten naisrunoilijoiden kokoelmia on julkaistu aikaisemminkin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin, Märta Tikkasen ja Edith Södergranin runoja on julkaistu englanninkielisinä käännöksinä Yhdysvalloissa. Antologioissakin suomalaisia naisrunoilijoita on ollut mukana. Esimerkiksi kokoelmassa ”Salt of Pleasure” (New Rivers Pr., 1983) on Katri Valan, Eeva-Liisa Mannerin, Anja Vammelvuon, Aila Meriluodon, Helena Anhavan, Eeva Kilven, Mirkka Rekolan ja Sirkka Turkan runoja.
Muitakin kuin suomalaisia runoilijoita on taas mukana esimerkiksi antologiassa ”The other side of landscape : an anthology of contemporary Nordic poetry” (Slope, 2006); suomalaisista siellä on mukana Helena Sinervo. Vielä kansainvälisempi on sarjan ”...
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kirjan takana numerotarra, joka kertoo kirjaston numeron. Jos kirja on lastenosaston aineistoa, numeron perässä on N-kirjain. Aikuistenosastolla taas mitään kirjainta ei ole, vain pelkkä numero.
Helmetissä kirjan kohdalla näkyy myös osasto. Kirjaston nimi ja lyhenne ”aik” tarkoittaa, että kirja on sijoitettu aikuistenosastolle. Vastaavasti ”las” tarkoittaa lastenosastoa ja ”nuo” nuortenosastoa.
Sama kirja on saatettu sijoittaa eri kirjastoissa eri osastoille, koska tosiaan osa kirjoista sopii hyvin sekä lapsille että aikuisille. Etenkin sarjakuvissa on varmasti paljon tällaisia tapauksia. Kirjastoissa koetetaan sijoituspaikan suhteen miettiä, miltä osastolta potentiaalinen asiakas sen parhaiten...
Teoksessa Suomen sota 1941-45. 10 (Helsinki 1961) kuvatun kotiuttamissuunnitelman mukaisesti joukko-osastojen sijoituspaikat olisivat olleet seuraavat:
Viestikoulutuskeskus: Helsingin Santahamina
Maavoimien Viestikoulu: Riihimäki
Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. patteri: Helsinki
Jalkaväkirykmentti 5: Santahamina-Tuusula
Sodan ajan Viestikoulutuskeskuksesta enemmän myös Jarmo Niemisen teoksessa Santahamina : sinivalkoinen saari (Helsinki 2012).
Sopivia aforismeja saattaisi löytyä Onni Vähälän kirjasta Pessimistin aforismit. Kirjaa esitellään myös Juha Siron blogissa:
http://juhasiro.fi/blogi/?tag=piru-parka-pessimistin-aforismit
Monista sitaatti- ja aforismikirjoissa on myös pahuudelle oma osastonsa. Kirjassa Elämäsi matkalle: ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun (koonnut Kaija Valkonen) on osasto nimeltä hyvä ja paha. Kirjassa Sitaatit ja lentävät lauseet (toimittaneet Jarkko Laine ja Maunu Sinnemäki) aforismeja löytyy ainakin otsikoiden paha ja paholainen alta.
Jouko Vahtolan Suomen historia (Otava, 2017) kertoo Suomen poliittisesta, taloudellisesta, väestöllisestä ja kulttuurisesta kehityksestä aina kivikaudelta nykypäivään asti. Se voisi olla hyvä perusteos, jonka avulla saa kokonaiskuvan aiheesta.
Neliosainen Suomalaisen arjen historia (Weilin+Göös, 2006-2008) koostuu eri kirjoittajien artikkeleista, joista voi myös poimia kiinnostavimmat aiheet luettaviksi. Osien nimet ovat Savupirttien Suomi, Säätyjen Suomi, Modernin Suomen synty ja Hyvinvoinnin Suomi.
Ulla Koskisen Suomessa selviytymisen historiaa (Into, 2018) on kiinnostavasti kuvitettu ja sujuvalukuinen kirja, joka kertoo, miten Suomessa on asuttu, syöty, liikuttu, työskennelty, hoidettu terveyttä ja kasvatettu perheitä eri...
