Autotallin rakentamisohjeita löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eriksen, Laila, Autotallit: suunnittelu, materiaalivalinnat, rakennusvinkit. Helsinki 2004.
Qvist, Leif, Pihanikkari: rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin. Helsinki 2002.
Reija Johanna, Nikkaroi se itselle: uusi, suuri piha- ja puutarharakenteiden tee itse tietoteos : n. 100 toimivaa ja hienoa mallia. Tampere 2001.
Yllä mainittuja teoksia, ja yleensä autotallin rakentamista käsitteleviä kirjoja, voit kysyä omasta kunnan kirjastostasi.
Kustantajan (Karisto) mukaan violettikantisina ovat ilmestyneet seuraavat Tiina-kirjat:
Taitaa olla rakkautta Tiina
Tiina
Tiina aloittaa oppikoulun
Tiina ei löydä Tinttamaria
Tiina ei pelkää
Tiina eksyy
Tiina epäilee Juhaa
Tiina etsii juuriaan
Tiina ja vieras poika
Tiina joutuu sairaalaan
Tiina kesälaitumilla
Tiina on aina Tiina
Tiina ottaa vastuun
Tiina saa ehdot
Tiina saa suukon
Tiina seikkailee
Tiina toimii
Tiina vauhdissa
Tiinaa ei ymmärretä
Tiinaa harmittaa
Tiinaa tarvitaan
Tiinakin ratsastaa
Tiinalla on hauskaa
Tiinalla on hyvä sydän
Tiinalle otetaan pikkusisko
Tiinan ampiaiskesä
Tiinan uusi ystävä
Tiinastako näyttelijä
Älä itke, Tiina
Kyllä voit, sillä varauksesi näkyvät suoraan kirjastokortilta. Riittää siis, että annat kirjaston palvelutiskillä kirjastokorttisi virkailijalle, niin hän pystyy katsomaan sieltä varauksesi. Kortilta näkyvät jopa sellaiset varaukset, jotka ovat saapuneet mutta joista ei ole vielä ehtinyt tulla varausilmoitusta. Varausilmoitus on ainoastaan asiakkaalle tarkoitettu ilmoitus siitä, että varaus on noudettavissa kirjastosta.
Nematistius pectoralis on suomenkieliseltä nimeltään Kukkoahven
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nematistius_pectoralis
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Caranx hippos taas on suomenkieliseltä nimeltään Hevospiikkimakrilli
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat5/carangidae/caranx3.h…
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Kyseinen kappale on nimeltään ”Kainuun kasvatti”. Sen sanat (ilman nuotteja) löytyvät teoksesta ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 13” (Fazerin musiikkikauppa, 1955). Sen on sanoittanut Rauni Kouta eli Reino Helismaa ja säveltänyt Martti Ounamo eli Toivo Kärki.
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Helsingin sovittelutoiminnan sivuilla osoitteessa http://www.sovittelutoiminta.fi/in_english käytetään itse toiminnasta termiä ”mediation in offences and disputes”. Sivuilla olevassa esitteessä käytetään sovittelijasta termiä ”voluntary mediator”.
Kenties siltä pohjalta voisi muodostaa termin ”voluntary mediator in offences and disputes”, joka selittäisi, mistä on kysymys. Tuollaista termiä tosin ei ainakaan Google-haun mukaan näytä olevan käytössä, mutta ainakin täsmällinen merkitys välittyisi.
Kaivattu kirja saattaisi olla Jorma Nenosen Sakke-sarjan avaus Sakke pääsee joukkueeseen (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjan päähenkilön nimi on Sakke (Sakari), mutta siinä on myös Petteri-niminen henkilö. Sakke on kiinnostunut jääkiekosta ja haluaisi mukaan joukkueeseen, mutta hänellä ei ole pelivarusteita, eikä joukkueeseen pääse ilman. Poikaa tämän harrastuksessa auttava hyvä haltija on Saken isän vanha koulukaveri Siekkisen Pena, joka on Ruotsista tullut käväisemään entisessä kotikaupungissaan. Pena kustantaa oitis Sakelle varusteet kuultuaan, ettei pojalla sellaisia ole, ja Saken pitkäaikainen unelma joukkueeseen pääsemisestä täyttyy.
Regle on huomattavasti yleisempi sukunimenä kuin etunimenä. Sukunimenä sitä tavataan Ranskassa, Yhdysvalloissa, Brasialiassa, Chilessä ja Australiassa.
Etunimenä sitä tavataan lähinnä Yhdysvalloissa. Sen merkitystä ei tunneta.
Variaatioita nimestä ovat: Regla, Regley, Reglo, Regli, Regl, Reglio, Reglai, Reglia, Reglie, Regly.
Etelä-Carolinessa on eniten Regle-etunimen omaavia eli kaksi jokaista kymmentämiljoonaa ihmistä kohden. (Whitepages names & namespedia.com)
Suomalaiset nimikirjat eivät nimeä tunne.
Kysymääsi materiaalia löytyy suomeksi melko vähän - varsinkin, jos etsit tietoa ulkomaisista artisteista ja bändeistä. Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista löytyy Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirja, osat 1-2 (vuodelta 1983) ja Jake Nymanin Rocktieto, osat 1-3 (vuodelta 1979). Lehtosen kirjasta löytyy tietoja suomalaisista, Nymanin kirjassa ulkomaisista laulajista, muusikoista ja yhtyeistä. Tuoreempia tietoja löydät Internetistä, esim. osoitteista http://www.banditrekisteri.com/ ja http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html saat tietoja kotimaisista bändeistä ja muusikoista suomeksi. Lisää suomalaisia musiikkihakemistoja ja artistisivuja kannattaa katsoa esim. Hämeenlinnan kirjaston Makupaloista: http...
Etsityt Lassi Nummin sanat ovat Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon keväällä 1966 kirjoitetusta Arpakuviot-sikermästä, sen yhdeksännestä ja viimeisestä runosta Lehvät ja puu. Runo ja sikermä päättyvät näihin säkeisiin:
"Me olemme tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa.
Me olemme juuri tässä
nyt."
Lassi Nummi, Runot 1947-1977. Otava, 1978
Paavo Cajanderin suomennos William Shakespearen Sonetista XVIII ilmestyi teoksessa Runoelmia (1914). Suomennos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä:
http://www.gutenberg.org/cache/epub/13318/pg13318-images.html
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
Vuonohevonen on suhteellisen pienikokokoinen, mutta voimakasrakenteinen. Englanninkielisen wikipediasivun mukaan täysikasvuisen vuonohevosen paino liikkuu 400-500 kilon välimaastossa, saman arvion antaa ranskankielinen wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fjord_horse
https://fr.wikipedia.org/wiki/Fjord_(cheval)
NordGen-organisaation sivuilla mainitaan myös vuonohevosen painoksi 400-500 kg. https://www.nordgen.org/en/native-breed/norwegian-fjord-horse/
Kun esimerkiksi planeetta syntyy, on todennäköistä, että siihen kohdistuu voimia, jotka saavat siinä aikaan pyörimisliikettä — samoin jalkapallon potkaisemisen yhteydessä on todennäköistä, että potkaistu pallo pyörii ainakin hieman akselinsa ympäri, sillä potku kohdistuu vain harvoin kohtaan, joka ei saa aikaan minkäänlaista pyörimistä. Tällaisten voimien johdosta planeetta alkaa pyörimään akselinsa ympäri, ja kuten kysymyksessä mainitaankin, niin kappaleet jatkavat alkaneessa liikkeessä niin kauan, että jokin voima vaikuttaa niihin, eikä avaruudessa ole planeetan alkaneen pyörimisliikkeen pysäyttäviä voimia.Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että olisi hyvin epätodennäköistä, että planeettaan ei olisi sen syntyessä kohdistunut voimia,...
Kysymyksessä on varmastikin Walhalla-niminen ravintola, joka sijaitsee Helsingin edustalla, Suomenlinnassa. Voitte ehkä löytää artikkelin Deutsche Bibliotheksinstitutin tietopalvelun kautta, osoite on: http://www.dbilink.de . Sieltä löytyy Zeitschriftendatenbank-niminen tietokanta, jonka käyttöä varten voi tilata oman käyttäjätunnuksen.
Suomalaisista tietokannoista ei löytynyt tietoa kirjailijasta (Aleksi, Arto). Netistä löytyi Nordic Web Index -hakupalvelun avulla norjankielinen sivu Ambjörnsenistä (http://www.vg.no/rampelys/boeker/kaos/html/ambjornsen.html).
Espoon kaupunginkirjasto on Suomessa erikoistunut Norjan kirjallisuuteen (yhteyshenkilö: Nan Nyman, Kivenlahden kirjasto puh. 09-81657733). Lisäksi voitte ottaa yhteyttä Pohjoismaiden Suomen Instituuttiin (NIFIN), Fabianinkatu 34, 00100 HKI, puh. 09-1800380, sähköposti: nifin@nifin.helsinki.fi.
Lauttasaaren kirjastossa on Kehitysvammaliiton selkokirjoja kaksi kappaletta.
Kirjat ovat:
Rakkaus, tulista ja lempeää / toimittanut Pertti Rajala
Suomen historia selkokielellä / Pertti Rajala
Lauttasaaren kirjastossa on selkokirjoja jotka on julkaissut muu kuin Kehitysvammaliitto. Kun menet Lauttasaaren kirjastoon kysy virkailijalta missä selkokirjat on, niillä on oma hyllynsä.
Selkokirjoja voi varata Internetin kautta kirjaston HelMet-aineistohaulla. Internet-osoite on http://www.helmet.fi/ Käytä Aihehakua ja kirjoita hakusanaksi: selkokirjat. Näin saat luettelon kirjoista. Varaus tehdään napsauttamalla kohtaa Varaus. Ohjelma kysyy nimesi kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun, sekä kirjaston mistä haluat kirjan hakea. Varaus maksaa 0,50...
