MISSÄ KULJIMME KERRAN
http://www.askokorpela.fi/lukupiiri/Westo/PKO/07-ValkeanVallanAaveet-PK…
”Tunnistamattomia punaisia kuolleita makaa monilla ruumishuoneilla, heidän joukossaan myös Musta Enkeli, Lutherin professoriperheen entinen sisäkkö Emmi Taavitsainen”
Mustan enkelin roolissa http://www.imdb.com/title/tt1841745/ sivun mukaan elokuvassa on Maria Ahlroth.
Kysymäsi lehti löytyy mikrofilmattuna Kansalliskirjastosta. Voit käydä siellä lukemassa vuosikertaa mikrofilmiltä ja ottaa tarvittaessa filmiltä myös kopioita. Kopiot ovat maksullisia. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Lehti löytyy mikrofilmattuna myös Mikkelin pääkirjaston kotiseutukokoelmasta.
Vuoden 2009 23.p. (sidottu) ja vuoden 2010 24.p. (nidottu) ovat samoja opuksia, vaikkakin eri ISBN:llä (sidosasun vuoksi eri ISBN). 24.p. on mainittu 23.p.:n lisäpainokseksi.Tämän vuoksi kukaan ei ole hankkinut vuoden 2010 painosta, koska heillä on jo 2009 painos.
Terveisin Jukka Sipiläinen / Kangasalan kirjasto
Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Helmet-kirjastojen käytössä olevasta Aleksi-tietokannasta voi hakea mm. Gloria-lehden artikkelitietoja, mutta valitettavasti tätä lehteä vasta vuodesta 2010 alkaen.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjasto on säilyttänyt lehdet sen ilmestymisestä (1987) alkaen. Lehtiä ei lainata, mutta voit halutessasi tulla selaamaan lehtiä Pasilan kirjastoon.
Vuoden Tieto-Finlandia-palkinnon sai vuonna 1998 Hannu Karttunen teoksella
Vanhin tiede, tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin. Vuoden 1999 palkittu oli Kari Enqvist teoksella
Olemisen porteilla. Kirjapalkinnoista lisätietoja löytyy osoitteesta http://booknet.cultnet.fi/huomaa/palkitut/pystit1.htm
Pär Lagerkvistilta on käännetty vain yksi runokokoelma Runoja (1953). Sen lisäksi yksittäisiä runoja on monissa antologioissa. Antologioiden runoista löytyy hakemisto Lahden kaupunginkirjaston Linkki mailman runouteen -tietokannasta. Runoja-kokoelmassa tai antologioissa ei kysymääsi runoa ole. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, mutta on mahdollista, että yksittäisenä runona se jossakin olisi julkaistukin. Alla linkki runotietokannan haun tuloksen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=p%c3%a4r+lagerkvist&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Kyseessä on todennäköisesti Toivo Kärjen salanimellä "Pedro de Punta" säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Muista minua. Sen alkusanat ovat "Sinä muista minua silloin". Nuotti löytyy monista kokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 6, Kultainen laulukirja, Kultainen tangokirja 1 ja 107 kitaralaulua. Tangon ovat tulkinneet mm. Katri Helena, Reijo Taipale, Tapani Kansa, Arja Koriseva ja Erkki Junkkarinen. Vaihtoehtoja on valtavasti ja todennäköisesti omasta lähikirjastosta löytyy jokin sopiva. Jollei löydy, tilaamalla kyllä saa.
Heikki Poroila
Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli Carolyn Keenen ja Neiti Etsivän jäljillä. Nämä löytynevät lähimmästä kirjastostasi.
Internetistä löytyi Carolyn Keene -sivusto osoitteessa: http://www.booksnbytes.com/authors/keene_carolyn.html .
Mikkelissä toimii tällä hetkellä Kulma-antikvari, Porrassalmenkatu 21, joka ilmeisesti on keskittynyt lehtiaineistoon, mutta myy jonkin verran myös kirjoja.
Jos etsitte jonkin tietyn kirjan/kirjojen arvoa, voisitte katsoa ko. kirjojen hintoja internetistä antikvariaattien luetteloista, esim.
http://www.antikka.net/ , jossa on usean kirja-antikvariaatin aineistoa myynnissä ja jonne voi tarjota myös omia kirjoja myytäväksi. Muita nettiantikvariaattaja löytyy Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta, haulla antikvariaatit, http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKeyword=a… .
Sweet Valley High –kirjasarjan sivut löytyvät osoitteesta http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1 –kirjasta löytyy tietoa Sweet Valley High –sarjan luojasta Francine Pascalista. Hän ei kirjoita yksin kaikkia kirjoja, vaan käyttää apunaan kirjallista työryhmää. Kate William on ollut kirjoittamassa suomeksi käännettyjä sarjan kirjoja.
Anne Koponen on väitöskirjassaan "Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten elinympäristö ja kehitys" (Julkaisija Kehitysvammaliitto, 2006) tutkinut Helsinkiläisten FAS- ja FAE -lasten ja -nuorten elinoloja.
Myös Kaisu Viittalan väitöskirjaan "Kyllä se tommosellaki lapsella on kovempi urakka" (Jyväskylän yliopisto, 2001) kannattaa tutustua.
Kirjoja on saatavissa Kehitysvammaliiton kirjastossa.
Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arenen (http://www.arene.fi/ ) mukaan Opetusministeriön alaisista ammattikorkeakouluista kuntaenemmistöisiä osakeyhtiöpohjaisia on 6 ja yksityisomisteisia osakeyhtiöiden ylläpitämiä on 4 ammattikorkeakoulua.
31.12.1977 Turun Sanomissa oli artikkeli nimeltä Realismin perillinen. Kritiikki käsitteli Päätalon samana vuonna Gummerukselta ilmestynyttä kirjaa Ahdistettu maa, joka kuuluu sarjaan Juuret Iijoen törmässä. Kritiikin oli kirjoittanut Jussi Kallio.
Tietoja sanomalehtiartikkeleista voi kysellä lehtien arkistoista, tietopalvelu niissä on vain usein maksullista.
Useimmissa suuremmissa kirjastoissa vanhat sanomalehdet ovat tutkittavissa mikrofilmeinä. Esim. Turun kaupunginkirjastossa Uutistorilla voi lukea Turun Sanomaa mikrofilminä vuodesta 1905. Mikrofilmin lukulaite kannattaa varata etukäteen, samalla voi tehdä tilauksen filmeistä joita haluaa lukea. Uutistori sijaitsee pääkirjaston uudisosan ensimmäisessä kerroksessa, Linnankatu 2....
Kirja löytyy Kouvolan kirjastoista, joten voitte varata teoksen täältä, eikä kaukolainaa tarvita. Voin tehdä varauksen puolestanne, kunhan ilmoitatte minulle vastauksen yhteydessä olevaan sähköpostiosoitteeseen, haluatteko kirjasta vuoden 1995 vai vuoden 2008 painoksen, ja mistä Kouvolan kirjastosta haluatte teoksen noutaa. Varauksen hinta on 1 euro.
RefWorks on Internet-pohjainen, web-selaimella käytettävä henkilökohtainen kirjallisuusviitteiden hallintaohjelma. Opiskelijaa tai tutkijaa RefWorks auttaa mm. lähdeluettelon tekemisessä, lähdeviittauksien tekemisessä tai vaikka oman viitetietokannan tekemisessä. Kun tuot (import) viitteitä tietokannasta RefWorksiin, joudut päättämään millä filtterillä ne tuot. RefWorksiin on tehty 800 erilaista filtteriä, jotta tiedot erilaisista tietokannoista tulisivat jouhevasti ohjelmaan. Osalle tietokannoista soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format. Suomalaista tietokannoista mm. Artosta ja Fennicasta tuodessa soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format.
RefWorksin käyttöön löydät hyviä ohjeita yliopistojen kirjastojen sivuilta:
Tampere: http...
Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, mutta siellä ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa antamiesi tuntomerkkien perusteella. Muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Yksi ehdokas etsityksi romaaniksi voisi olla argentiinalaisen Adolfo Bioy Casaresin Morelin keksintö (Kookos, 2002). Morelin rakentamalla laitteistolla voi luoda eläviä kopioita ihmisistä, eräänlaisia ihmistallenteita.
http://www.kiiltomato.net/adolfo-bioy-casares-morelin-keksinto-la-inven…
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
