Helsingin kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluvat myös nuotit. Suurimmissa kirjastoissa on oma musiikkiosasto, josta saa tarvittaessa apua ja neuvoja sopivien nuottien valintaan.
Myös muissa kirjaston toimipisteissä on nuotteja, mutta valikoimat ovat pienemmät. Halutessasi voit toki tilata tarvitsemasi nuotit toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoosi.
Voit myös etsiä haluamiasi nuotteja itse Internetissä olevasta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokanta Plussasta, jonka osoite on http://www.libplussa.fi
Pianonuotteja voit etsiä esim. valitsemalla asiasanaksi "piano" + valitsemalla vaihtoehdon "näytä vain nuottijulkaisuja". Jos etsit hieman helpompia nuotteja tai pianokoulunuotteja kannattaa hakukenttään kirjoittaa "piano...
Maailma tänään -sarjan osassa 12 ja Maailma nyt -sarjan osassa 1 on käsitelty Itävaltaa. Molemmat ovat suomenkielisiä ja löytyvät Kuopion pääkirjastosta. Uusinta tilastotietoa löytyy internetistä Tilastokeskuksen Maailma numeroina -palvelusta osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisäksi kannattaa katsella Itävallan matkaoppaita. Niitä voit hakea itsekin Kuopion kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1 Asiasanaksi voit laittaa Itävalta tai vaihtaa alasvetovalikosta hakuehdoksi "luokka" ja kirjoittaa hakuriville 44.4 joka on Itävallan kirjastoluokka.
Antrean kalaverkon ikä on määritelty radiohiiliajoituksen avulla. Se on menetelmä, jota usein käytetään arkeologisen aineiston ajoittamisessa. Tarkempaa tietoa löydät esim. seuraavilta sivuilta http://www.jyu.fi/tdk/museo/alkuviljaa/radiohii.htm ,
http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m7/7_4_2.htm , http://matta.hut.fi/matta/delta/sovell/radahaj1.html . Verkosta ja sen ajoituksesta löytyy tietoa myös seuraavasta osoitteesta http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm sekä mm. teoksista Huurre, Matti 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava 1990) s.18-20; Huurre, Matti Kivikauden Suomi (Otava 1998) s.176-179; Suomen esihistoria (Museovirasto 1995) s.5.
Kyllä, sieltä voi saada aineistoa lainaksi ja kopioita artikkeleista myös postitse. Kirjaston aineistoa voi selata osoitteessa
http://pretty.alli.fi/index.htm
Toivottavasti seuraavista teos- / artikkelitiedoista on hyötyä. Opinnäytetöitä saa yliopiston laitoksilta ainakin katsottavaksi ja niitä voi yrittää kaukolainata lähikirjaston kautta. Artikkeleita (viitteessä lukee ARTO) voi kysyä esim. yliopistonsa kirjaston kautta:
Tofferi, Heile, Illokutiivisen sävyn ilmeneminen englannissa / Heile Tofferi [Turku] , 1987. Pro gradu -työ : Turun yliopisto , englantilainen filologia.
Ropponen, Sirpa, Der illokutionäre Akt : ein sprechakttheoretischer Ansatz / Sirpa Ropponen. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1999. Pro gradu -työ , Germaaninen filologia
Lähteenmäki, Mika, Ironian loogis-pragmaattisista malleista (artikkeli kokoomateoksessa). Puhekulttuurit ja kielten oppiminen : AFinLAn vuosikirja 1994....
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen...
Mikäli etsimänne teokset eivät ole saatavilla Turun kirjastoista, voitte käyttää kaupunginkirjaston tarjoamaa kaukopalvelua. Palvelua voi käyttää ainoastaan silloin, kun etsittyjä teoksia ei löydy Turusta. Voitte tarkistaa saatavuuden näistä tietokannoista:
Turun kaupunginkirjasto (http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin)
Turun yliopiston kirjasto (https://finna.fi
Åbo Akademin kirjasto (https://finna.fi
Turun kauppakorkeakoulun kirjasto (https://finna.fi)
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto (https://aura.amkit.fi/)
Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1644. Huom! Kaukopalvelun käyttö on maksullista ja hinta voi vaihdella huomattavasti.
Koiramme-lehti on ilmestynyt v:sta 1896. Ensin nimenä oli Finska Kennelklubbens Tidskrift. V. 1915 nimi muuttui Suomen Kennelklubin aikakauskirjaksi, joka toinen lehti oli ruotsinkielinen ja joka toinen suomenkielinen. Suomenkielisten kennelihmisten perustettua v. 1935 Suomen Kennel-Liiton alkoi ilmestyä suomenkielinen lehti Suomen Kennel-Liiton julkaisu. V. 1959 julkaisu sai nimekseen Koiramme.
Lisää tietoja Koiramme-lehden historiasta on Koiramme-lehden vuoden 1996 numerossa 5.
Ei ole olemassa ohjelmaa luokitteluun. Aineisto, niin kotimainen kuin ulkomainenkin, luokitellaan kirjastoissa kirja kirjalta käytössä olevan luokitusjärjestelmän mukaan. Sama teos voi siis saada eri kunnissa eri luokan.
Yleiset kirjastot luokittelevat, Helsingin kaupunginkirjastoa lukuunottamatta, Yleisen kirjastoluokituksen eli YKL:n (http://fi.wikisource.org/wiki/Yleinen_kirjastoluokitus)mukaan. Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa luokitustaan HKLJ:tä
(http://hklj.kirjastot.fi/) Tieteellisillä kirjastoilla on myös omia luokituksiaan.
Vilppulan historiasta löytyi Maija- Stiinan Roineen Kolhon kylän tarina vuodelta 1998. Kirja on saatavilla Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, josta sen voi myös varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen kansan sananlasku- ja sananparsikirjoja löytyy useitakin, mutta niistä ei valitettavasti löydy sanontoja asuinpaikan mukaan. Selaamalla kirjat läpi voi löytyä jokin sanonta Vilppulastakin.Näitä kirjoja ovat esim. Suomen kansan sananparsikirja, toimittaneet R.E.Nirvi ja Lauri Hakulinen (WSOY 2000) ja Sananlaskut, aineiston valinneet Kari Laukkanen ja Pekka Hakamies ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 1978) sekä Suomen kansan vertauskirja , toimittanut Matti Kuusi (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1960)
Pirkanmaan murteella...
Piano-Laurila Tampereella vuokraa sekä tavallisia että sähköpianoja kuukausivuokralla alkaen n.34,-/kk (väh. 10 kk). Vuokrapianot viritetään lähtiessä.Pianoja vuokrataan myös viikonlopuksi. Kuljetuksen maksaa asiakas. Sähköpianon kuljetus sisältyy vuokrahintaan. GSM 0500-332007
Vuokrauksesta ja vuokraehdoista lisää:
http://yritys.soon.fi/piano-laurila/
Myös seuraavista osoitteista voi tiedustella vuokrapianoa:
http://www.pianopiiri.fi/index.cfm?sid=293
http://www.pianokellari.fi/
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista Ylioppilaslehti tuolta ajalta puuttuu kokonaan. Se on kuitenkin luettavissa Kansalliskirjastossa, myös mirofilminä.
https://finna.fi
Etsimäsi kohta Titus Liviuksen teoksesta "Ad urbe condita" on teoksen kahdeksannesta kirjasta. Marja Itkonen-Kailan suomentama "Rooman synty" käsittää vain kaksi ensimmäistä kirjaa Titus Liviuksen suurteoksesta. Muutakaan suomennosta tuosta alkuaan noin 8000-sivuisesta teoksesta ei ole, joten valitettavasti joudut kääntämään kohdan itse.
Lähteet:
http://mcadams.posc.mu.edu/txt/ah/Livy/Livy08.html
http://books.google.fi/books?id=Ndw_AAAAYAAJ&pg=PA214&lpg=PA214&dq=%22E…
http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.02.0…
https://finna.fi
Livius, Titus: Rooman synty. Suom. Marja Itkonen-Kaila.WSOY, 1994.
Tapio Rautavaaran levytyksistä ei löytynyt "Minä rakastan sinua" -nimistä kappaletta. Matilla ja Tepolla on tämän niminen kappale, joka löytyy esimerkiksi levyltä Kauneimmat häävalssit. Tapio Rautavaaran levytyksistä löytyy valssi nimeltä Häävalssi. Tapio Rautavaaran kaikki levytykset on koottu levypakettiin Kulkurin taival : kaikki levytykset 1946 -1979. Nämä levyt ovat saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Lähteet:
Kaikkien aikojen häälevy (EMI Finland, p2009)
http://www.helmet.fi/record=b1912474~S9*fin
Kauneimmat häävalssit (MTV-Musiikki, p1991)
http://www.helmet.fi/record=b1047453~S9*fin
Kulkurin taival : kaikki levytykset 1946 -1979 / Tapio Rautavaara
http://www.helmet.fi/record=b1875400~S9*fin
Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search).
Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993.
Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in...
Kysymys on äärimmäisen vaikea vastattava, koska "hyvä" ja "huono" ovat poliittisista järjestelmistä puhuttaessa aina kovin suhteellisiä käsitteitä ja mistä tahansa järjestelmästä voidaan olla täysin päinvastaista mieltä sen mukaan, mikä oma yhteiskunnallinen asema on. Eihän esimerkiksi yksinvaltius ole yksinvaltiaan itsensä kannalta lainkaan huono ratkaisu.
Jos rajataan käsite "demokratia" tarkoittamaan mitä tahansa järjestelmää, jossa kaikilla yhteisön jäsenillä on tasavertainen oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteisistä asioista päättämiseen (välillisesti tai suoraan), lienee teoriassakin hankala keksiä yksilön näkökulmasta tasa-arvoisempaa päätöksenteon mallia. Kokonaan eri asia on, kuinka hyvin omassa maassa sovellettava demokratian...
Alla lista teoksista (kirjoja), joista saattaa olla sinulle hyötyä. Saatavuustiedot pääakaupunkiseudulla voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta
http://www.libplussa.fi
Netin kautta kuvia kannattaa etsiä jonkin tunnetun (esim. AltaVista)
hakupalvelun avulla. AltaVistassahan on mahdollista rajoittaa haku pelkkiin kuviin. Hyvä palvelu on ehdottomasti myös Makupalat-hakemisto. Suoraan Makupalojen mikrobiologiasivuille pääset ositteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/biologia.htm#mikro
ALKUELÄIMET TAI PLANKTON 0 Valittuja
Nro Tekijä Teoksen nimi Vuosi
1. Päijänne--suomalainen suurjärvi / 1998
2....
Hei,
uskoisin, että saat apua Suomen sukututkimusseuran inernet-sivulla olevasta HisKi-kirkonkirjaluettelosta:
http://www.genealogia.fi/historia/
HisKin käytöstä on sivulla myös hyvät ohjeet.
Jaakko Kaila nimiseltä runoilijalta ei löytynyt teoksia aineistotietokannoista. Suomen runotar ja Tämän runon haluaisin kuulla -kokoelmien runoilija- tai runohakemistoissa ei myöskään ollut mainintaa Jaakko Kailasta.
Yllämainituissa runokokoelmissa on runoilijahakemisto sekä runon nimen mukainen ja alkusäkeiden mukainen hakemisto suosituimmasta suomalaisesta runoudesta. Internetissä seuraavilta sivuilta löytyy runoutta sekä runoilija- ja runohakemistoja: Baabelin runouskirjaston sivut ovat osoitteessa http://www.kaapeli.fi/~nihil/baabel/index.htm , Nuoren Voiman Liitto ry:n osoite on
http://www.kaapeli.fi/nvl/ . Runoilijoista ja runoudesta löytyy tietoa myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämiltä ns. Makupalat- sivuilta...
Enetä on ollut käypä suomen kirjakielen sana Agricolan ajoista lähtien ja edelleen sanakirjakelpoinen, niin kuin sen mukanaolo vuonna 2012 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan viimeisimmässä painetussa versiossa vastaansanomattomasti osoittaa. Kyllähän sitä siis käyttää sopii. Erilaisiin sanoihin turvautuminen samaan asiaan viitattaessa - synonyymien käyttö - yleensä rikastaa kielellistä ilmaisua, joten voisihan sen käytön enentämistä tähän vedoten jopa suositella.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
