Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä)
Rivit ovat Eeva Kilven runo teoksesta Kuolinsiivous (2012, s. 42 ). Runo alkaa riveillä Niin meiltä ei lopulta / voida enää mitään pois ottaa (---).
Eeva Kilven Kuolinsiivous Helmet-kirjastoissa
Holopainen on savolainen sukunimi, joka on ollut käytössä 1500-luvulta saakka. Nimen pohjana on venäjän orjaa, palvelijaa tai sotamiestä tarkoittava sana.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Lisätietoa saat myös sukunimi.infosta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/holopainen.html#google_vignette
Pakkausmerkintöjä on kahdenlaisia: parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä. Ne eroavat toisistaan siinä, että parasta ennen tuotetta voi kyllä käyttää pakkaukseen merkityn päivän jälkeen, mutta valmistaja ei takaa sen olevan parhaimmillaan. Tuotteessa voi olla haju, maku tai ulkonäköhaittoja, mutta se ei ole terveydelle vaarallista. Viimeinen käyttöpäivä on todellakin viimeinen päivä, jolloin tuote on ravinnoksi kelpaavaa. Sen jälkeen sitä ei saa myydä eikä jakaa edelleen. Syömistä ei suositella, mutta kukin aikuinen toimii omalla vastuullaan. Saa syödä sivusto ja Ruokatieto
Jos kuivaa ruokatavaraa heitetään pois, se menee biojätteeseen (ja pakkaukset lajinsa mukaan muovi- tai kartonkijätteeseen. Kompostiin ei kannata...
Palauttamattomia lainoja käsittelevä strippi, jossa Lassi pohtii kirjastonhoitajan
katsetta löytyy kokoelmasta Hymyä huuleen! Toista ei tähän hätään löytynyt,
mutta vihje: erikoisasiantuntijoina kannattaa käyttää peruskoulun
ala-astetta käyviä poikia. Lassi ja Leevi kuvaa erityisesti heidän
maailmaansa.
Epäilysi on ihan oikea eli Shakespearen Loppiasaatto on englanninkieliseltä nimeltään Twelfth Night, or what you will. Esim. seuraava nettisivulla http://www.kirjasto.sci.fi/shakespe.htm on Shakespearen näytelmien suomennokset.
Mikäli myöhemmin tarvitset suomennettujen teosten alkuperäiset nimet niin esim. kirjastoissa asiakkaidenkin käytössä olevasta Fennicasta (Suomessa julk. kirjallisuus) ne löytyvät. Samoin kirjastojen tietokannoista, kirjan luettelokortin tiedoista (vanhempaa aineistoa ei ole kuitenkaan luetteloitu niin täydellisesti eli em. tieto voi puuttua).
Johann Kjellströmistä löytyy vähän tietoa Fabian Dahlströmin kirjasta "Finländsk klavertillverkning före år 1900". Kirjan lähdeviitteistä on ehkä apua lisämateriaalin etsimisessä.
Häneltä on suomennettu teokset
Hyvä huomenta, armoa
Kasvamme alaspäin valikoima runoja sekä
Pikku Esterin valkea puku
HelMetkirjastoissa viimeksimainitta ei ole.
Hänen runojaan on myös käytetty lauluissa, katso esim
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Hyv%E4%E4+Huomenta+A…
Katso esim Karpon CD-levyä Savilintu.
Raittillalla on useita kokomateosta, mutta minä en ainakaan löytänyt mitään tähän lisättävää.
Helmet-haussa kirjailijan nimellä oli etsittävä ilman "heittomerkkejä", muodossa Turmezei Erzsbet, silloin teokset löytyvät. Tosin Túrmezeillä aukeaa tekijähakemisto kohdasta, josta heittomerkitön muoto löytyy.
Kovin kattavaa luetteloa kysymistänne kirjoista ei voi antaa. Apuvälineeksi suosittelisin esim. Erkki Salon kokoamaa Roma-tietokantaa www.pori.fi/kirjasto/romauusi/. Hakusanaksi voi valita vaikka 'Saksa'. Tuloksena on selkeä taulukko, josta nimekettä klikkaamalla saa vähän lisäviitettä kirjan sisällöstä. Joitakin lisiä, jotka eivät sisälly ko. luetteloon: ///Fallada, Hans: Kukin kuolee itsekseen. - 1949///, ///Krüger, Hans: Hajonnut talo, nuoruus kolmannessa valtakunnassa. - 1989///, ///Olsson, Vibeke: Ulrike ja sota. - 1976///, ///Loo, Tessa de: Kaksoset. - 2001///.
Vatsastapuhumisesta löytyy Suomen eri kirjastoista useitakin kirjoja:
Stadelman, Paul, Ventriloquism made easy : [how to talk to your hand without looking stupid!] / Paul Stadelman and Bruce Fife. Colorado Springs : Java, 1989
Boley, Bill, Ventrilo-magic : how to combine magic and ventriloquism. Littleton : Maher Ventriloquist Studios, 1977.
Mendoza, John, Ventriloquism made easy. Padell, 1955 ; New York.
Nuorten maailma, Hki : Valitut palat, 1980.
Disney, Walt, Mikki Hiiren taikatemput. [Helsinki] : Sanoma, 1990 (Keuruu : Otava)Sarja: Sudenpentujen kirjasto.
King, Kolby, Ventriloquism made easy. Mineola (NY) : Dover Publications, 1997
Ritchard, Dan, Die Kunst des Bauchredens : Technik, Vortrag, ..1990.
Björnberg, Karl-Axel, Buktalarboken...
Kyyti-tietokannasta löytyy seuraavat kirjat:
-Varilo: Kehrääjän kirja
-Hukkinen: Luonnonkuitujen kehruu
Näistä Hukkisen kirja on yksityiskohtaisempi. Molemmat kirjat ovat esim. Kotkan pääkirjaston kokoelmissa. Aleksi-tietokannasta löytyy artikkeli Raippa: Koiran villa lämmittää Koiramme-lehdestä (numero 10, vuosi 2003). Internet-sivulla http://www.tkukoulu.fi/~tkkroger/innajaliisa/koirankarva.htm on tietoa koiran karvan käsittelystä.
Valitettavasti opettajan on useimmiten mahdotonta tunnistaa kaikkia plagiaatteja. Googlaamallakaan ei tämänkaltaista vilppiepäilyä välttämättä pysty selvittämään.
Tietojenkäsittelytieteet tarjoavat mahdollisuuksia digitaalisen informaation vertailuun ja siten plagiaattien jäljittämiseen. On olemassa ohjelmia, jotka mahdollistavat dokumentin lataamisen netin yli, jolloin ohjelma etsii, onko siinä suoria lainauksia muista dokumenteista. Erilaisia vertailualgoritmeja on kehitetty ympäri maailmaa (esim. Tampereen Teknillisen yliopiston kehittämä Plakki työkalu) mutta tällaiseen tuskin on mahdollisuuksia missään koulussa.
Plagiointi voi olla myös tahatonta, ts. ei tiedetä että näin ei saa toimia tai ajatellaan, että näin jopa tulee toimia....
Hei!
Tilastokeskuksesta saa väestöntiheystietoja osa-alueittain, ei kaupunginosittain. Kaupunginosat ovat joissakin tapauksissa samoja kuin osa-alueetkin, mutta väestötiheyksiä ja rankingiä niistä ei ole valmiina, vaan ne pitää teettää maksullisena toimeksiantona. Kuntien väestötiedot ovat valmiina Suomen tilastollisessa vuosikirjassa sekä
netistä osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Osa-alueittaisia tietoja voi tilata Tilastokeskuksen väestötilaston erityisselvitykistä, sähköp. erityispalvelut@tilastokeskus.fi.
Jedit ovat tuttuja Tähtien sota -elokuvista. George Lucas, joka ohjasi ensimmäiset Tähtien sota -elokuvat, loi hahmot. Lisätietoa esim. Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jedit
Nuotteja ei löytynyt. Katsoin Kirjastot.fi:n Frank-monihaun sekä VIOLAn (Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Valitettavasti heikon kysynnän vuoksi muita Kim Kimseliuksen kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Karisto on Kimseliuksen tuotantoa kustantanut taho ja heille voisi tietenkin lähettää asiasta palautetta.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Huumosia on mainittu jo 1500-luvun lopulta alkaen Pohjanmaalla Siikajoella ja Revonlahdella. Myös Karjalan kannakselta on mainintoja kyseiseltä ajalta. Huumo-sanan alkuperä voidaan yhdistää saksalaisiin nimiin Humo, Hummo ja Huhm.
Hei!
Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2008" antaa suuntaa-antavan arvion vanhojen rahojen arvosta. Opasta löytyy Keski-kirjastojen kokoelmista, tässä linkki teostietoihin: https://urly.fi/NrY
Rahan arvo määräytyy sen kunnon ja virheettömyyden mukaan. Keräilijän oppaassa on esitetty rahoille viisi kuntoisuusluokkaa. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1955 50 markan kolikolle on 12 euroa. Muut arviot vaihtelevat 75-3 euron välillä.
Tarkan arvion saamiseksi kannattaa kuitenkin olla yhteydessä asiantuntijaan.
Numismaattinen yhdistykseltä voi myös kysyä arviointipalvelua (http://www.snynumis.fi/) .
Paikallinen Matinmarkka Oy palvelee myös vanhojen rahojen arvioinneissa (...
Truffautin v. 1968 ohjaamaa elokuvaa Morsian pukeutui mustaan ei ole suomeksi tekstitettynä videoversiona olemassa, joten Suomessa on hankala saada nauha katsottavaksi musiikin tekijöiden tarkastamista varten. Halliwellin elokuvahakemiston mukaan ko. elokuvan musiikin on tehnyt Bernard Herrman, mutta ei ole tietoa siitä onko elokuvassa hänen musiikkinsa lisäksi myös esim. Vivaldin musiikkia. Voit tiedustella lisää Suomen elokuva-arkiston kirjastosta, sähköposti kirjasto@sea.fi Suomen elokuva-arkiston osoite Internetissä: http://www.sea.fi
Runo on 1. osa "Kädet" Katri Valan (1901-1944) runosta "Lapsen maailma". Runon 2. osa on nimeltään "Leikki" ja 3. osa "Kesää". Runo sisältyy Katri Valan runokokoelmaan "Pesäpuu palaa" (1942) ja myös Katri Valan "Kootut runot" -teokseen.
