Lyhyt määritelmä: klaustrofobia claustrophobia , ahtaan paikan kammo , umpinaisen paikan kammo, ahtaaseen tilaan suljetuksi tulemiseen kohdistuva sairaalloinen pelko
Akuutti
http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/040303_c.htm
Suomen mielenterveysseura
http://www.mielenterveysseura.fi/mieli_info.asp?main=Mielenterveys%20ja…
Lopuksi vielä muutama kirja, jotka käsittelevät fobioita:
Perhosia vatsassa : apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen / Furman, Ben
Pelkojeni voittajaksi / Wetter-Parasie, Jost
Fobiat / Kerstin Hellström
Komiteanmietinnöt (+ muuta asiaan liittyvää materiaalia) löytyy Eduskunnan Selma tietokannasta. Kannattaa käyttää asiasanahakua arkistot. Myös sanahaulla Valtionarkisto voi hakea.
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Myös painetut komiteamietintöluettelot 1859-1994 löytyvät Eduskunnan kirjastosta.
Komiteanmietinnöt ovat kokoelmissamme ja lainattavissa.
Suomeksi löytyy vain Karin Tillischin Shadow - varjoista tähtiin -kirja. - Karin Tillischin tavoittaa sivuilta http://www.shadow-show-team.com/index_2.php .
Helsingin kaupunginkirjastoon ei enää hankita uusia Standardisoimisliiton julkaisuja. Standardisoimisliitolla, jonka puoleen kääntymistä suosittelen, on oma kirjastonsa. Siitä saatte lisätietoja osoitteessa http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Kyseisillä sivuilla on maininta, että myös Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin kuuluu suomenkieliset SFS-standardit.
Parkour on niin uusi liikunnanlaji, että kovin paljon siitä ei kirjallisuutta vielä löydy.
Kirjoja, joissa kerrotaan mm. parkourista löytyi vain yksi, Heikki Roiko-Jokelan toimittama Alussa oli vesi -teos (2006).
Jyväskylän yliopistossa on tehty aiheesta gradu: Varonen, Perttu, Parkour - nuoret liikkeelle (2004).
Ruth Rendellin romaanissa Hepokatti (2006) kerrotaan katoilla kiipeilevistä nuorista.
Lehtiartikkeleita löytyy hakusanalla parkour useita, Arto-tietokannasta kolme ja Aleksi-tietokannasta seitsemän. Arto ja Aleksi ovat käytettävissä vain kirjastoissa, joten sinun kannattaisi käydä kirjastossa selaamassa niitä.
Internetissä on myös lukuisia parkour-aiheisia sivustoja, esim. www.parkour.fi .
Kyseinen kappale löytyy nuottivihosta, jonka nimi on Uusia suomalaisia valsseja 1.- Lahti: CAJ Music.
Se on Tampereen kaupunginkirjastosta saatavissa, mutta koska sitä tarvitaan jo lauantaina, aika ei riitä postilähetykseen. Se on saatavissa myös ainakin Seinäjoen ja Nurmon kirjastoista, jotka ovat Kauhajoelta katsoen Tamperetta lähempänä.
Tekijänoikeudellisista syistä nuotista ei voida faksata kopiota.
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 30-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Häneltä on suomennettu tähän mennessä kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006) ja Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Sarja kertoo noitaperheestä. Kirjassa Loitsuja ja lemmenlommoja siskokset Rachel ja Miri ovat kesäleirillä, jossa he tapaavat koulukaverinsa Rafin sekä tytön nimeltä Liana. Rachel ja Liana eivät tule toimeen keskenään, ja lopussa he selvittelevät välejään tavalla, jossa ei noitavoimia säästellä.
Kirjaesittelyn löydät osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-33344-1
Tämän palvelun arkistosta löytyy hakusanalla "kiinan kieli" verkkosanakirjoja kuten
http://babelfish.altavista.com/,
http://www.chinese-tools.com/names/search.html, http://www.mandarintools.com/chinesename.html, http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm,
Näissä on mahdollista valita joko perinteinen tai yksinkertaistettu kiinan kieli. Suomesta kiinaan kääännösmahdollisuutta ei ole, englannista kiinaan + lukuisia muita kielivaihtoehtoja löytyy.
Margit Sandemo kirjoitti 47 romaania käsittävän kirjasarjan nimeltä Jääkansan tarina (http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina ). Siihen kuuluvia kirjoja on runsaasti Suomen yleisissä kirjastoissa saatavana. Kysyjän omassakin kirjastossa on tähän sarjaan kuuluvista kirjoista Ihmiseläin, Luciferin rakkaus, Sarvipäinen enkeli, Tuli ja jää, Tulivuonon talo ja Valheella on lyhyet jäljet. Kirjoja on mahdollista tilata muista kirjastoista kaukolainaksi, jota varten on käännyttävä oman kirjaston puoleen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimikirjan (Otava, 2000) mukaan Torikka -nimi periytyy skandinaavisesta Thorkill -miehennimestä. Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa Torikka -nimeä on esiintynyt sukunimenä 1600 -luvun lopulta lähtien. Torikka -nimeä on käytetty Suomessa myös paikannimenä.
Sukunimistä löytyy yleistä tietoa myös Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi. Sieltä löytyy linkki mm. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusivustoon, josta voi katsoa kuinka paljon nimeä esiintyy.
Nykysuomen sanakirja (Porvoo 1989) määrittelee kysymyksen näin:
s. 1. (toiselle osoitettu) lausuma, johon annettavan vastauksen perusteella toivotaan saatavan tietää jk asia; muodoltaan tällaista vastaava lausuma
2. eräissä sanonnoissa us. adv:n tapaan: vrt. kyse, puhe - 'on kysymys jstk' on puhe, kyse
3. asia, jota käsitellään, pohditaan, koetetaan ratkaista, josta voidaan olla eri mieltä; tällaisen pohdinnan kohde; asia, ongelma, probleemi
Luovutetun alueen seurakuntien kirkonkirjat löytyvät Mikkelin maakunta-arkistosta, josta niitä voidaan pyytää kaukolainaksi. Kaukolainan hinta on 1€ / mikrofilmirulla ja 4€ / mikrokorttitilaus. Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot lähettävät tämän lisäksi laskun suoraan asiakkaalle. Kaukolainapyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/kaukolomake.html tai ottamalla yhteyttä puhelimitse numeroon 02-621 5846.
Eivät varsinaisesti mitenkään. Åke Sandhallin ja Carl H. Lindrothin Hämähäkit sukulaisineen, WSOY 1981,kirjaa mukaillen: hämähäkkieläimet nauttivat ravintonsa vain nestemäisenä. Suussa ja ruoansulatuskanavassa entsyymit sulattavat saaliin kiinteät osat, josta liuos nielussa sijaitsevan pumppumekanismin avulla kulkeutuu kupuun. Kuvusta ja sen jatkona olevasta keskisuolesta haarautuu umpiputkia ja -suolia, joissa tapahtuu ravinnon imeytyminen suoniin ja kudoksiin. Keskisuolen jatkona on lyhyt peräsuoli josta ravinnoksi kelpaamaton nestemäinen aines poistuu peräaukon kautta.
Kaukolaina (maksu 6 euroa) on mahdollinen, koska kirjaa ei ole oman kirjastomme kokoelmissa. Tilaamme kaukolainan ja ilmoitamme puhelimitse antamaanne numeroon, kun kirja on noudettavissa täältä Hämeenlinnan pääkirjastosta.
Kyseessä on luultavasti Esa Pakarisen kappale "Lapsuuvem muistoja" (sanat Kalle Väänäsen), joka löytyy ainakin levyiltä "Savolaesta sanarrieskoo" ja hiljattain ilmestyneeltä laajalta "Meiltähän tämä käy!" kokoelmalta. Valitettavasti kyseistä kappaletta ei löydy Jyväskylän kaupunginkirjasto kokoelmista, joten emme voineet omin korvin tarkistaa asiaa.
Kyseessä on todennäköisesti Cheekin Liekeissä. Kappale oli listahitti vuonna 2008, jolloin se oli Suomen virallisen latauslistan kärkipaikalla yhdeksän viikkoa ja valittiin The Voicen viralliseksi kesähitiksi. Musiikkivideon voit katsoa esimerkiksi täältä: http://www.youtube.com/watch?v=vYbNmHk5jnA
Hei, Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston toimipisteissä voi käyttää omaa tietokonetta. Varsinaista tiettyä tilaa ei ole. Ottamalla yhteyden henkilökuntaa, saat myös Wlan-tunnukset.
Valitettavasti HelMet-kirjastoissa ei ole varastoituna vuoden 2005 Tee itse -lehtiä. Lukusalilainaksi lehden voi saada Kansalliskirjastosta (Fabianinkatu 35, Helsinki).
Lehdestä voi tehdä kaukopalvelupyynnön ja lehti, tai tarvittavan artikkelin valokopiot tilataan jostain sellaisesta kirjastosta, jossa se on vielä saatavilla. Kaukopalvelumaksu on 7 euroa tai valokopiotilauksessa laskun mukaan.
Suomalaisten naisrunoilijoiden kokoelmia on julkaistu aikaisemminkin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin, Märta Tikkasen ja Edith Södergranin runoja on julkaistu englanninkielisinä käännöksinä Yhdysvalloissa. Antologioissakin suomalaisia naisrunoilijoita on ollut mukana. Esimerkiksi kokoelmassa ”Salt of Pleasure” (New Rivers Pr., 1983) on Katri Valan, Eeva-Liisa Mannerin, Anja Vammelvuon, Aila Meriluodon, Helena Anhavan, Eeva Kilven, Mirkka Rekolan ja Sirkka Turkan runoja.
Muitakin kuin suomalaisia runoilijoita on taas mukana esimerkiksi antologiassa ”The other side of landscape : an anthology of contemporary Nordic poetry” (Slope, 2006); suomalaisista siellä on mukana Helena Sinervo. Vielä kansainvälisempi on sarjan ”...
