Esimerkiksi työvoimatoimiston sivut ovat erittäin hyvä paikka aloittaa
https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/. Helsingin Sanomat on suurin lehti, jossa työpaikoista ilmoitetaan, avoimet työpaikat löytyvät Oikotie-palvelusta, http://www.oikotie.fi .
Myös yksityisiä työhakupalveluita löytyy Internetistä, samoin oppilaitosten sivuilta löytyy paljon tietoa työnhausta. Niitä on koottu kirjastojen Makupalat.fi-palveluun ja ne löytyvät hakusanalla työnhaku, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?order=desc&f%5B0%5D=field_asiasan… .
Kyse lienee elokuvasta Tiedän yhä mitä teit viime kesänä (I still know what you did last summer). Valtion elokuvatarkastamon tietojen (http://www.vet.fi/) mukaan elokuvan levittäjä on Columbia TriStar Egmont. Helsingin puhelinluettelon mukaan yhtiön puhelinnumero on 09-4764460 ja osoite Runeberginkatu 60 B 00260 Hki.
Egmont Columbia Tristar nimisellä yhtiöllä on myös norjankielinen kotisivu, jonka osoite on http://www.filmweb.no/ect/. Näistä osoitteista saat varmaankin tiedon levityksen oheismateriaaleista.
Hakulausekkeella "conducting rubber" Googlesta löytyi seuraava asiaan liittyvä nettiosoite:
http://www.antikor.cz/en/hard_rubber.htm
Yllä mainitusta osoitteesta löytyy jotain tietoa siitä, miten johtavaa kumia valmistetaan. Sivulta löytyy myös mahdollisuus tarkempaan tiedusteluun itse valmistajalta.
Omista kokoelmistamme ei löydy tietoa näin spesifisestä aiheesta. Olisi ehkä hyvä otta yhteyttä johonkin alan oppilaitokseen tai tutkimuskeskukseen kuten esim. Tampereen teknilliseen korkeakouluun tai esittää kysymyksesi Teknillisen korkeakoulun kirjastolle, joka löytyy osoitteesta:http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi ei hakusanoilla "konversio" tai "konvertointi" löytynyt kuin yksi julkaisu:
Järvelin, Kalervo: Aineiston säilytys, konvertointi ja aitouden takaaminen digitaalisissa kirjastoissa, museoissa ja arkistoissa. [Helsinki] : [Opetusministeriö], 1998. Kirjaa on yksi kappale Tikkurilan kirjaston käsikirjastossa eli sitä ei saa sieltä lainaksi.
Sitä voi kuitenkin lainata Helsingin yliopiston kirjastosta, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastosta (Bulevardi 18, puh. 19128050, avoinna: Ma-to 10-19, pe 10-18).
Yliopiston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyi vielä seuraava julkaisu:
Koskinen, Jussi: Ohjeita tekstitiedostojen siirtoon ja konvertointiin ....
Muutama vinkki perhosen toukkien kasvatuksesta. Jani Kaaron kirjassa Hyönteisharrastajan opas (Tammi 1992) on luku Vaihtoehtokotieläin (ss.129-143). Seppo Parkkisen kirjoittama artikkeli Perhostoukkien kasvattamisen alkeet on julkaistu Eläinmaailma-lehdessä 1983/7 (ss. 47-49). Suomen luonto-lehdessä 2003/8 on Aura Koiviston juttu Toukat kasvatteina (ss.36-39). Lisää tietoa ehdottaisin kysymään Suomen Perhostutkijain Seurasta http://www.perhostutkijainseura.fi/, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/ tai Viikin tiedekirjastosta http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/.
Vaikuttaa siltä, että tuntemamme Espanjan alue koostui kysyttynä aikana erilaisista alueista. Kysyttynä aikana oltiin saavuttamassa jo alueellista yhtenäisyyttä: Aragonian Ferdinand II ja Kastilian Ferdinand V (Isabella I:n puoliso) hallitsivat 1493-1519 (Lähde: Juan Lalaguna: Matkaopas historiaan; Espanja. Puijo,1992. ISBN 951-579-001-X). Katso myös Espanjan historiasta Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu .
Alla olevat kurssit löytyvät Haukilahden kirjaston kokoelmista, vaikka yksittäisen kirjaston kokoelmat eivät ole aineiston saatavuuden kannalta ratkaisevaa, kun haluttu eineisto etsitään asiakkaalle koko seudun alueelta.
BUONGIORNO ITALIA 1:1-5 1KI+5KA,A
BUONGIORNO ITALIA 1:6-10 1KI+5KA,A
Buongiorno Italia!. 2 KASETTI 1984
Buongiorno Italia!. 2 / [Kielentark.: Tiziana Andreis] ; [Valokuvat: ...Enneli Poli...Et Al.] ; [Kuv Joseph Cremona, BBC:N Työryhmä, Enneli Poli KIRJA 1984
BUONGIORNO ITALIA 2 1KI+7KA,A
BUONGIORNO ITALIA 3 1KI+5KA,B
Buongiorno Italia!. 3 : L'Italia Dal Vivo
Buongiorno Italia!. 2, Buongiorno Italia!. 3, Parli italiano!
Suomessa ei ole yhtä minimipalkkaa, vaan minimipalkat määritetään työehtosopimuksissa jokaiselle alalle erikseen. Kysy työpaikaltasi esim. luottamusmieheltä, minkä työehtosopimuksen mukaan palkkasi määräytyy. Voimassa olevat sopimukset löytyvät netistä ammattiyhdistysten sivuilta. Paljon tietoa työasioista löytyy mm. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin sivuilta:
http://www.alli.fi/tmavain/
Howard Pylen kuvittamia kirjoja on kijastoissa ruotsiksi ja englanniksi. Kuvitus on mustavalkoista. - Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta löytyy teos Howard Pyle/introd. by Rowland Elzea, joka on julkaistu Torontossa vuonna 1975.
Internetissä on paljon kuvatiedostoja, joissa on Pylen maalauksia. Laitan tähän pari osoitetta esimerkeiksi: http://images.google.fi/images?q=howard+pyle&hl=fi&lr=&sa=X&oi=images&c…
http://www.artcyclopedia.com/artists/pyle_howard.html
http://employees.csbsju.edu/roliver/eao/pyle.html .
Laulu löytyy kokoelmasta Joulun odotuksessa (julk. Naiskuoroliitto, 2001, M-55005-380-9))nimellä Betlehemin seimelle. Kokoelma on lainattavissa Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta (tällä hetkellä lainassa, ep. 18.10.2006).
Kokoelmasta "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat" (WSOY 1982, ISBN 951-0-11444-8)löytyy
s. 131 H. Klemetin sovitus suom. kansansävelmästä, joka alkaa sanoin "Tulemme, Jeesus, pienoises, nyt Beetlehemiin seimelles". Kokoelma on Limingan kirjastossa.
Ainoastaan Turkin Belekiä tai Antalayaa käsitteleviä matkaoppaita ei näistä kirjastoista löydy, mutta Turkin oppaita on paljonkin. Tässä muutamia uusimpia Turun ja Kaarinan kirjastoista:
Sankarimatkailijan Kaakkois-Turkki / Kristiina Koivunen, Turkiets stränder : en guidebok / av Mikael Persson, TURKEY / [project editor Melissa Shales]. Videomuodossa Antalayaa käsittelee, Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa tämä: ANTALYA & Alanya / juonto ja selostus Folke West. Sama videokasetti on myös Paimion kirjaston kokoelmissa.
Voit saada luettelon oppaista kirjoittamalla Turun aineistohaussa pikahakuun sanat Turkki matkaoppaat ja Kaarinan tietokannassa samat sanat kohtaan sanahaku:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2
http://...
Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta teoksesta Runojen kirja: neljä vuosisataa suomalaista runoutta. Frank-monihaun mukaan runoteos kuuluu myös Joroisten kirjaston ja muiden Savotta-kirjastojen kokoelmiin.
Tämän palvelun arkistosta löytyy vastauksia tämäntyyppisiin kysymyksiin asiasanalla kiinan kieli.
Siellä viitataan esim. Altavistan käännösohjelmaan
http://babelfish.altavista.com/
jonka avulla voit kääntää itsekin. Suomen kieli tosin ei ole vaihtoehtona, mutta käytä esim. englantia.
Ainakin seuraavissa nuottijulkaisuissa on Gershwinin Summertime kuorosovituksina:
4 voices: Das Chorbuch für gemischte Stimmer sekä
Sing all the best: SATB: Gershwin: volume 2. Kyseessä on nuotinnos 4 äänelle (sopraano, altto, tenori, basso) pianosäestyksellä.
Kirjastokortti on henkilökohtainen. Tästä seuraa, että varatun aineiston noutamiseen ja lainaamiseen on kaksi tapaa. Voit tehdä lyhyen valtakirjan, josta ilmenee kyseisen teoksen noutaminen määrättynä päivänä sinun kirjastokorttiasi käyttäen. Helpompi tapa on antaa poikasi lainata varaamasi kirja omalle kortilleen, edellyttäen siis että pojalla on oma kirjastokortti.
Kirjassa Sydämeni virsi on runo Erämaan näky: Golgata, ristinpuu, sua hengessä katson. Verikyynelin kaunistetut, karut paatesi nuo. Pyhä ristinpuu, nyt ymmärrän mitä se maksoi, kun mullasta maan minun sieluni irroituu. Rae hiekan ja rannan, ylen kalliit on etsimislunnaat. Veriorvokit työtyvät paadesta, kattavat kunnaat.
(runo jatkuu)
Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Huumosia on mainittu jo 1500-luvun lopulta alkaen Pohjanmaalla Siikajoella ja Revonlahdella. Myös Karjalan kannakselta on mainintoja kyseiseltä ajalta. Huumo-sanan alkuperä voidaan yhdistää saksalaisiin nimiin Humo, Hummo ja Huhm.
Kyseessä on Kyllikki Villan runo teoksesta Koipitoipilas (Like 2009).
Tässä runo vielä kokonaisuudessaan:
Vanhuus
voiko se olla näin hupsu ja kevyt
juokaamme samppanjaa
Tukekaa te nuoret
kun horjumme
Vaalikaamme hyviä ajatuksia
Ja jos pahoja tulee mieleen
silloin, sanoo Dalai Lama
on syytä vaihtaa näkökulmaa.
