Opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamien vuositilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2009 155 kirjastoautoa ( ja yksi vene). Vuoden 2010 tilastotietoja ei vielä ole käytettävissä. Ne on luvattu julkistaa 1.4.2011.
Kirjastoalan yleiseltä sivulta www.kirjastot.fi, voi käydä tarkistamassa uusimmat tilastotiedot. Hakemistosta löytyy sekä tilastot että erikseen kirjastoautot
Käy lähimmässä kirjastossa ilmoittamassa nimenmuutoksesta. Ota mukaan uudella nimellä varustettu kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti. Samalla saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
Kirja lienee Richard W.Langen kirja Ikkunallani kasvaa sitruuna ja taatelipalmu, joka ilmestyi 1980. Kirja oli muistaakseni tavallista kirjaa kapeampi.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista saa Michel-postimerkkiluetteloita vain kirjoina. Kirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksen cd-levystä täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Valitettavasti Michelin tietokannat eivät kuulu kirjaston tarjontaan tällä hetkellä. Myös tietokannoista voi tehdä hankintaehdotuksen.
Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Derek_Landy) mukaan Derek Landy Keplo Leutokalma -sarjaa on tällä hetkellä tehty englanniksi seitsemän osaa, joista suomeksi on käännetty viisi eli Keplo Leutokalma, Leikkiä tulella, Kasvottomat, Pimeitä aikoja sekä viimeisin 10.3.2013 ilmestynyt Jäänteiset.
Myös Risingshadow-sivustolla (http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0) kysellään sarjan seuraavan kirjan ilmestymisestä. Erään viestin mukaan Tammelta ei osattu vielä kertoa kuudennen osan ilmestymisestä suomeksi mitään.
Hei!
GTK:n pohjavesitutkimustietoja löytyy ao.raportista, myös pdf-tiedostona. Ne ovat v. 1999 toteutetusta valtakunnallisesta hankkeesta "1000 kaivoa". Utsjoen kunnan alueelta on silloin tutkittu 4 porakaivoa, 2 maaperän kaivoa ja 2 lähdettä. Näytteenottopisteet on esitetty raportin sivulla 10. Sivulla 44 on pitoisuuskartta, jossa porakaivojen rautapitoisuudet koko Suomessa. Utsjoen tutkitut porakaivot sijaitsivat Utsjoen kuntakeskuksesta etelään n. 7 km, Outakoskella, Karigasniemellä ja Pulmankijärvellä. Näiden kaivojen rautapitoisuudet olivat <0,03 mg/litra, eli pienemmät kuin yksityiskaivoille annetut suositukset enimmäispitoisuuksista. Kaikki tutkitut vedet olivat hyvälaatuisia.
Tässä kyseessä olevassa kohteessa saattaisi olla esim...
Pasilan kirjastosta tunnistettiin kyseinen runo. Katkelma on Andrew Marvellin (1621-1678) runosta "To his coy mistress", josta löytyy ainakin kolme eri suomennosta: Kainolle rakastetulle (suom. Aale Tynni, Aralle rakastetulle (suom. Veijo Meri)ja Kainolle rakkaalleen (suom. Kirsti Simonsuuri). Tynnin suomennos löytyy mm. teoksesta Tuhat laulujen vuotta ja Meren suomennos mm. teoksesta Runoni rakkaudesta. Kolmas suomennos runosta on Parnasson numerossa 2001:3.
Pääkaupunkiseudun lasten cdrommit löytyvät Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Pelkästään Kauniaisten romppukokoelmaa ei voi erikseen hakea, hakutulos näyttää saatavuuden kaikkien neljän kunnan kirjastoissa. Tee ASIASANAhaku ja kirjoita asiasanaksi LAPSET. Valitse pudotusvalikosta vaihtoehto (Näytä:) VAIN CD-ROMEJA. Tuloksena on n. 200 viitettä, rajaamalla kielen vielä suomeen viitteitä tulee n. 100 kappaletta.
Kysymyksessä on ns. haloilmiö, joka syntyy, kun valo heijastuu ilmakehässä leijuvista jääkiteistä. Haloilmiöistä löytyy runsaasti tietoa Tähtitieteellinen yhdistys Ursan halosivuilta osoitteesta
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/halot/ sekä teoksesta Minnaert: Maiseman valot ja värit.
Netistä löytyy monia ns. ikikalentereita. esim. Kivijakola.fi sivuilta http://kivijakola.fi/kalenteri/index.php?kuu=6&vuosi=1955&nimipaivat=no tai jkauppi.fi sivuilta https://www.jkauppi.fi/aika/kalenteri-1955
Yliopiston almanakkatoimisto tarjoaa jopa näköiskuvat 1900-luvun almanakoista. https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Juhannusaatto näyttäisi olleen pe 24.6. ja juhannuspäivä la 25.6.1955.
Aatto-sekaannukseen lienee syynä se, että 23.6.1955 oli Aaton ja Aatun nimipäivä.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy hyvä valikoima eri-ikäisiä kirkkokäsikirjoja, myös 1800-luvulta. Vihkikaavan muotoutumisen ja kehityksen kuvauksia sekä näytteitä eri aikakausien kaavateksteistä voi löytää uudemmistakin kirkollisia toimituksia käsittelevistä kirjoista, kuten Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset tai Aleksi Lehtosen Kirkon pyhät toimitukset.
Esimerkkejä saatavilla olevista kirkkokäsikirjoista:
Kirkko-käsikirja, jossa säätään miten jumalanpalwelus Suomen suuriruhtinanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettäwä : esitys, tehty sitä warten armossa määrätyltä toimituskunnalta. - 1859
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, siihen sopiwain kappalten kanssa : esiwallan armollisesta käskystä, kolmen...
Ilmatieteen laitoksella on kaikille avoimesti käytettävissä säähavaintojen tarkastelu- ja latauspalvelu, jossa voi tutkia menneisyyden säähavaintoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Mainitussa palvelussa voi valita haluamansa ajankohdan, havaintotyypin sekä mittauspisteen.
Tähän kyselyyn vastatessa valittiin Helsingin säätietoja varten Kaisaniemen mittauspiste ja Oulun säätietoja varten Oulun lentoaseman mittauspiste.
20.9.1963, Helsinki Kaisaniemi:
Sademäärä: 0 mm
Lumensyvyys: 0 cm
Ilman lämpötila: 8,6°C
Päivän ylin lämpötila: 13,5°C
Päivän alin lämpötila: 4,8°C
10.12.1971, Oulu lentoasema:
Sademäärä: 1,2 mm
Lumensyvyys: 5 cm
Ilman...
Suomalaisen paikannimikirjan (Kotimaisten kielten keskus, 2019) mukaan ruotsinkielinen paikannimi Pyttis esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjalähteissä vuonna 1380. Suomenkielinen nimi Pyhtää lienee kuitenkin alkuperäinen ja ruotsinkielinen nimi Pyttis sen mukaelma. Tätä perustellaan sillä, että suomen ht-yhdistelmä ei kuulu ruotsin äännejärjestelmään, ja se on usein korvattu ruotsin kieleen lainatuissa nimissä kt:llä tai tt:llä. Ruotsin kielen tt-yhdistelmää taas ei olisi suomeen lainattaessa tarvinnut muuttaa. Pyhtää-nimen alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Se saattaa liittyä eteläkarjalaiseen sukunimeen ja talonnimeen Pyyhtiä.
Lähteet
Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63....
Christer Nygren on ruotsalainen rikoskirjailija, joka on syntynyt 1956 Sundsvallissa. Hän toimii rikosreportterina Dagbladet-lehdessä. Nygren aloitti kirjailijanuransa 1986 romaanilla Deadline, ja on sen jälkeen julkaissut teokset Flashback (-87), Exit (-88), Liten tid vi leva här (-89), Comeback (-95), Deadline (-95), Blue Tango (-96), Hello, dolly (-97) ja Marabou Beach (-98).
Teoksessa Föffattaren själv on lyhyt artikkeli Nygrenistä. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Nygrenistä. Katso osoitteet http://home.swipnet.se/~w-101964/nygren.html ja http://www.algonet.se/~frykholm/Deckare/marabou_beach_av_christer_.htm
Marita Hauhian itsensä kirjoittaman suppean henkilöhistorian, sekä taydellisen bibliografian löydät Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi
Anu Holopaisesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, mutta tietoa hänestä löydät
http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainenanu.shtml
Holopaisesta löydät tietoa myös kirjoista Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3 (toim. Ismo Loivamaa).
Myöskään Neil Gaimanista en löytänyt elämäkertaa, mutta verkosta löydät hänestä tietoa suomeksi osoitteista http://members.surfeu.fi/slrk/gaiman.htm http://www.kupla.net/fest2003/neil.htm http://www.tahtivaeltaja.com/I-99/gaiman.html Gaimanilla on omat englanninkieliset kotisivut osoitteessa http://www.neilgaiman.com/ joilta voit myös etsiä tietoa kirjailijasta.
Mahtaakohan kyseessä olla satu? Suomeksi käännettyjen sarjakuvien luettelosta http://www.sci.fi/~karielk/com_fien.htm löytyi mainitun niminen sarjakuva. Alkuperäiseltä nimeltään se on Dickie Dare. Tekijä oli alunperin Milton Caniff, sittemmin Coulton Waugh. Päähenkilö oli seikkailuista unelmoiva lukuintoinen poika, joka isänsä ystävään, hurjapäiseen merimieheen, tutustuttuaan kokee tämän kanssa oikeita seikkailuja ympäri maailmaa. Sarjakuva ilmestyi Yhdysvalloissa v. 1933-1957. Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt tarkempaa tietoa koska ja missä muodossa sitä olisi julkaistu Suomessa.
Lukijakommenteista saatu tarkennus: Sarjakuvaa on julkaistu Seurassa 50-luvun loppupuolella.
Kyllä on. Niitä voi selata aineistotietokanta HelMetissä www.helmet.fi valitsemalla hakutavan aihe ja kirjoittamalla hakulaatikkoon portugalin kieli. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua voi valita aineistolajiksi kasetti. Näin saa viitelistan ja kutakin viitettä hiirellä klikkaamalla saatavuustiedot eli missä kijastoissa kyseistä kasettia on ja onko se lainassa vai hyllyssä. Alkeistason kielikasetteja ovat ainakin Lusomania, Bica portuguesa ja Bom dia, Lisboa.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Smurffit: Tanssihitit CD:ltä löytyvät: Smurffit on taas täällä, Nörttismurffi, Jos oikein teet, Pattismurffi, Smurffitietä pitkin, Länkkärismurffi, Smurffit järkkää ja beibismurffi mä hain. Smurffit: Kesähitit CD:Ltä löytyvät: kaikki smurffaan, kesäolo, smurffikuu, satasen aidat, ja sä mukana oot ja pöhkäskaba.
