Tällainen pro gradu -työ löytyi aiheesta, sen voi yrittää saada kaukolainaksi lähikirjaston kautta.
Karppinen, Kaarina : Security measurement based on attack trees in a mobile ad hoc network environment. Oulu, 2005,
61 s.
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Teoksen kieli: eng,
Asiasanat:
attack tree, information security, network security ,
security metrics, ad hoc network, AODV, MIPv6, hyökkäyspuu,
tietoturva, verkkotietoturva, tietoturvan mittaaminen
Ammattikorkeakoulujen kirjastoista, erikoiskirjastoista eikä kunnallisista kirjastoista löytynyt näillä sanoilla mitään teoksia.
Pasilan kirjastossa on yksi erillinen huone tietokoneen käyttöä varten. Muut Pasilan yli 30 asiakastietokonetta ovat avoimessa tilassa, suurin osa toisen kerroksen lehtialueella.
Ulrich Lins on kirjoittanut esperantonkielisen teoksen La dangera lingvo: studio pri la persekutoj kontrau esperanto.
Tämä teos on aikanaan kuulunut Oulun maakuntakirjaston kokoelmiin.
Saksankielinen käännös löytyy Tampreen yliopiston kirjastosta:
Lins, Ulrich: Die gefährliche Sprache : die Verfolgung der Esperantisten unter Hitler und Stalin. Gerlingen : Bleicher, 1988.
Näyttää siltä, että ainoa kysymäsi runon suomennos sisältyy kokoelmaan : FERLIN, Nils : Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Tornio 1990. (Harhaan, s.143. Suomentaja Leo Saukkoriipi.) Saatavuus Helmetissä: http://www.helmet.fi/record=b1241692~S9*fin
Mainio tietokanta hakea runosuomennoksia on Linkki maailman runouteen, Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Jyväskylän kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksena vastaan ajantasaista tietokirjallisuutta, jonka kirjasto valitsee lahjoitettavasta aineistosta. Voit tuoda kirjat kirjastolle, jossa niistä tehdään lahjoitussopimus.
Aivan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei Helmet-haulla eikä internet-kirjakauppojen kautta löytynyt.
Hakusanoilla Korean kansantasavalta tai Korean tasavalta löytyy Helmet-verkkokirjastosta mm. seuraavia teoksia:
Hyok Kang: This is paradise : my north Korean childhood (London: Abascus, 2007). Kirjoittaja oli 13-vuotias paetessaan vanhempiensa kanssa Kiinaan ja sieltä myöhemmin Etelä--Koreaan.
Chol-Hwan Kang: Pjongjangin akvaariot : 10 vuotta Pohjois-Korean gulagissa (Helsinki: Siltala, 2009). Kustantajan mukaan kirja on ensimmäinen länsimaissa julkaistu teos Pohjois-Korean nykytilasta ja lähihistoriasta.
Barbara Demick: Nothing to envy:real lives in North Korea (London: Granta,2010). Kirja on amerikkalaistoimittajan kuvaus pohjoiskorealaisten...
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, minne voi varata ajan musiikkiosastolta. (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio.
Diojen skannaaminen onnistuu, mutta vanhoja kaitafilmejä siellä ei voi muuttaa digimuotoon.
Ensimmäiseksi tulee mieleen Eva Ibbotsonin Pelastakaa kummitukset (alkuteos ilmestynyt 1975, suomeksi 1979), jossa kyseinen kohtaus on jäänyt muillakin mieleen (http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=92b152e9-fdf4-442…).
Koulupoika Rick auttaa kummituksia ja vampyyrilepakoita saamaan oman suojelualueen. http://fi.risingshadow.net/library?action=book&book_id=3172
Kovin montaa kappaletta kirjaa ei enää ole, mutta löytyy sentään vielä muutama. http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjojen järjestys on seuraava.
1. Angelika
2. Angelika ja kuningas
3. Angelika ja sulttaani
4. Angelika kapinoi
5. Angelika ja rakkaus
6. Kreivitär Angelika
7. Angelikan kiusaus
8. Angelika ja demoni
9. Angelika ja varjojen salaliitto
10. Angelika uhmaa kohtaloa
11. Angelika ja toiveiden tie
12. Angelikan voitto
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Huumosia on mainittu jo 1500-luvun lopulta alkaen Pohjanmaalla Siikajoella ja Revonlahdella. Myös Karjalan kannakselta on mainintoja kyseiseltä ajalta. Huumo-sanan alkuperä voidaan yhdistää saksalaisiin nimiin Humo, Hummo ja Huhm.
Seuraavassa joitakin ehdotuksia :
Tuula Kallioniemen Reuhurinne –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skallioniemi%20reuhurinne%20…
Mauri Kunnaksen kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smauri%20kunnas%20%C3%A4%C3%…
Tove Janssonin muumikirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjansson%20muumit%20%C3%A4%C…
Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarjatta%20kurenniemi%20%C3…
Timo Parvelan Pate ja Ella –kirjat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20pate%20%C3…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela%20ella%20%C3…
Lea Pennanen : Me Leijonat.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852782__Spennanen%20me%20…...
Seppo Leinon salanimellä "Soile Noppe" säveltämä ja Aappo I. Piipon sanoittama "Kultainen harmonikka" on levytetty moneen kertaan, mutta ainoa julkaistu nuotti sisältyy Seppo Leinon toimittamaan kokoelmaan "Harmonikkakerhojen parhaat 1" (Hellasedition 1994). Nuotti löytyy ainakin Kauniaisten kokoemasta, mutta luettelointitiedon perusteella ei näyttäisi siltä, että tässäkään julkaisussa on sanoja. Asia varmistuu ottamalla yhteyttä Kauniaisiin (09-505 6403, kirjasto@kauniainen.fi) tai lainaamalla nuotti (pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1036239~S9*fin). Netistäkään ei sanoja tunnu löytyvän, useimmat videoklipitkin ovat tekstittömiä harmonikkaversioita. Hätätilassa sanat saa äänitteeltä kuuntelemalla ja sanat paperille...
Vaino merkinnee tässä lähinnä "sotaa, vihanpitoa". Tutkain merkitsee kirjaimellisesti (jonkin) terävää kärkeä. Kaunokirjallisuuden tutkain on tavallisimmin luonteeltaan kuvaannollinen. Nykysuomen sanakirja antaa tästä hyviä esimerkkejä: "Vornanen tunsi sanojensa tutkaimen pistävän itseään", "Kipeään kohtaan osasi majuri kyselynsä tutkaimen työntää". Pienen pojan "vainon tutkaimen torjuminen" voitaisiin tulkita vaikkapa menestykseksi puolustustaistelussa vainolaista vastaan.
Helmet-kirjastojen tarjoama ePress-palvelu, jossa voi lukea kotimaisia paikallis- ja maakuntalehtiä, ei ole ollut missään vaiheessa etäkäytettävä. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
PressReader-palvelu, johon kirjautumalla voi lukea ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, on etäkäytössä. Siihen kirjautumiseen tarvitset vain verkkoyhteyden, kirjastokortin numeron ja pin-koodin.
Olisiko mahdollista, että kyse on yrityksen tilaamasta ePressistä, joka on toiminut yrityksen sisäisessä verkossa, mutta jonka tilaus on päättynyt?
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Impi Karhulan muistelmateoksessa Näkymätön rengas (Kustannuskeskus Päivä,
Hämeenlinna 1973) päähenkilö työskentelee talvisodan aikana Lappeenrannassa
Puolustusvoimien Kaatuneitten Varastolla eli yksikössä, joka huolehti
vainajat kotiin vietäviksi. Työpaikasta ja sen tapahtumista oli kielletty
kertomasta ulkopuolisille.
Nurmijärven kunnan sivuilta löydät aivan upeasti tietoa Aleksis Kivestä. Sivujen osoite on:
http://www.nurmijarvi.fi/aleksis/kivi.htm
Tietysti Aleksis Kivestä löytyy paljon muutakin tietoa, esim. kirjallisuudenhistoria-teoksissa tai ihan varta vasten hänestä tehdyissä elämäkerroissa, joista voisi mainita vaikka:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi
Meri, Veijo : Aleksis Stenvallin elämä
Teokset löytyvät varmasti lähes kaikista Suomen yleisistä kirjastoista
Sortin lisäksi vanhoja kankaita, mm. lakanoita ja kodintekstiilejä voi Helsingissä viedä Reccin kierrätyspisteisiin:
http://recci.fi/?page_id=2
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykseltä voi myös suoraan kysyä, onko heillä tarvetta käytöstä poistetuille kodintekstiileille.
https://sey.fi/paakaupunkiseudun-elainsuojeluyhdistys/pk-esy/yhteystiedot/
Sortti-aseman jäteopas ja yhteystiedot:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/default.aspx
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx
HSY:n kierrätysohjeet:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/vaatteettekstiilit/Sivut/default.aspx
Suomen Tekstiili & Muoti -sivuston vinkit...
Tästä ei löytynyt tietoa. Vuoden 2018 Duodecim-lehden artikkelin (Tyypin 1 diabeteksen ennuste on parantunut) mukaan keskimääräinen eliniän menetys tyypin 1 diabeetikoilla on 10 - 13 vuotta:
https://www.duodecimlehti.fi/duo14465
Diabetes ei ole yhtenäinen sairaus, vaan se voidaan jakaa useampaan eri tyyppiin, mikä vaikuttaa myös eliniän ennusteeseen. Alla linkki Duodecimin Käypä hoito -sivustolla:
https://www.kaypahoito.fi/nix00773
Kokonaisluvulla kerrottaessa tulos on aina suurempi kuin kerrottava, paitsi jos luku on 1. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen Kieli-ikkuna-palstalla on käsitelty ilmauksia "kaksi kertaa enemmän ja vähemmän". Artikkelin mukaan kaksi kertaa vähemmän (tai pienempi) -ilmaus merkitsee vakiintuneen tavan mukaan samaa kuin puolet. Selkeämpää olisi käyttää tämän ilmauksen sijaan vaikkapa juuri puolet-sanaa, esim. ”Juon kahvia huomenna puolet vähemmän kuin tänään.”
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
