Alla opinnäytteitä ja selvityksiä aiheestasi. Tiedot ovat peräisin kirjastojen yhteistietokanta Melindasta: http://finna.fi
Hyviä hakusanoja ovat ainakin katkaistut hakusanat (katkaisumerkki ?) neuvola?, lastenneuvola?, lastensuojelu?, moniammatilli?. Laita hakusanojen väliin and-operaattori.
- Monialaiset verkostot perheitä tukemassa / Eija Noppari (toim.) (2008)
- Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen alle kouluikäisten lasten perheissä Koskella TL : perhetyön, varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyön kehittäminen / Maria Saari (Opinnäyte, Ylempi AMK-opinnäytetyö : Turun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, 2012)
- Toimijoiden kokemuksia varhaisen tuen perheleiritoiminnasta / Tiina Harjula (AMK-opinnäytetyö : Oulun...
Joku muu voi käydä lainaamassa varaamasi kirjan. Tällöin hän joko lainaa kirjan omalle kortilleen tai mikäli haluat hänen lainaavan sen sinun kortillesi, sinun pitää kirjoittaa hänelle mukaan vapaamuotoinen, kertaluontoinen, päivätty valtakirja, josta käy ilmi varaamasi kirjan nimi.
Vaino merkinnee tässä lähinnä "sotaa, vihanpitoa". Tutkain merkitsee kirjaimellisesti (jonkin) terävää kärkeä. Kaunokirjallisuuden tutkain on tavallisimmin luonteeltaan kuvaannollinen. Nykysuomen sanakirja antaa tästä hyviä esimerkkejä: "Vornanen tunsi sanojensa tutkaimen pistävän itseään", "Kipeään kohtaan osasi majuri kyselynsä tutkaimen työntää". Pienen pojan "vainon tutkaimen torjuminen" voitaisiin tulkita vaikkapa menestykseksi puolustustaistelussa vainolaista vastaan.
Nimi on suosittu erityisesti Itä- ja Keski-Euroopassa. Unkarissa nimipäivä on 19.5., Tsekissä 18.6., Kroatiassa 13.11. ja Slovakiassa 27.11. Suomen nimipäiväkalenterissa nimeä ei ole.
Musiikin tiedonhaussa on hyvä tietää, että teosten ja säveltäjien nimet on yhtenäistetty. Tämä tarkoittaa, että nimet kirjataan tietokantaan sovitulla tavalla. Tämä helpottaa tiedonhakua, sillä nimet kirjoitetaan eri kielillä eri tavoin. Tässä tapauksessa käytetään säveltäjästä sovittua muotoa Tsaikovski, Pjotr.
Voit hakea haluaamaasi teosta, ja tarkistaa saatavuuden Tampereen kaupunginkirjaston tietokannasta, http://kirjasto.tampere.fi:8000/ . Valitse tarkka haku. Voit kirjoittaa tekijähakuun säveltäjän nimen, käytä muotoa Tsaikovski, Pjotr. Kirjoita nimeke-kenttään osa teoksen nimestä, käytä muotoa Jevgeni Onegin. Voit halutessasi rajata hakua materiaalin (tässä CD-levy) tai julkaisukielen mukaan.
Haun tuloksista huomaat, että kirjaston...
Riku Rinteen KK, kuolemankauppias -kirjan mukaan Korhonen on käynyt peruskoulun loppuun. Yläasteen selvitettyään hän jatkoi ammattikoulussa, mutta jätti opiskelun sikseen kahden viikon jälkeen ja siirtyi työelämään urheiluliikkeen varastomieheksi. Armeijaan Korhonen hakeutui vapaaehtoisena ja hyvien ammuntasaavutusten vuoksi hänellä olisi ollut mahdollisuus jatkaa aliupseerikoulussa, mitä hän ei kuitenkaan halunnut. Vankilavuosien jälkeen Korhonen opiskeli helluntaiherätyksen Iso Kirja -opistossa Keuruulla. Hänet siunattiin evankelistaksi heinäkuussa 2000. Nykyään hän toimii itähelsinkiläisen Metrokappelin johtavana pastorina.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Riku Rinne, KK, kuolemankauppias
Riku Rinne, KK : äärirajoilla
Parantaako usko...
Äitisi lausuma runo on varmaankin Kaarlo Sarkian Elämän malja -niminen runo. Se alkaa näin: "Olla laps, olla viiden vuoden lie ihmettä, ihmettä varmaan..."
Runo löytyy Sarkian runokokoelmista Kohtalon vaaka (vuosien 1943 ja 2013 painokset) ja Runot (1959). Kirjat ovat Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Saat kirjan varaamalla lähikirjastoosi. Alla linkki kirjaston tietoihin kirjoista:
https://lastu.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kohtalon+vaaka&type0%5B%5D=Title&lookfor0%5B%5D=sarkia&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arkisto vastaa Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevista asiakas- ja potilasasiakirjoista. Tietopyynnön hyvinvointialueelle voi jättää sähköisellä tietopyyntölomakkeella (https://asiointi.vakehyva.fi/) tai paperisella lomakkeella. Sähköiseen asiointiin kirjaudutaan pankkitunnuksilla.Lisätietoa tietopyynnöistä löytyy täältä: https://vakehyva.fi/fi/tietopyynnot Tietoa Vantaan arkistoista löytyy täältä: https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/toimipiste/kaupunginarkisto
Vittorio Monti (1868-1922) oli Napolissa syntynyt ja pääasiassa Pariisissa
vaikuttanut säveltäjä. Hänen sävellyksensä Csárdás on Paavo Helistön
mukaan maailman suosituin csárdás, ns. mustalaisviulumusiikkia. Laulettuna sen ovat suomeksi levyttäneet ainakin Tamara Lund, Vieno Kekkonen (nimellä Tuliharja) ja Kai Hyttinen (nimellä Kun sinä vain jaksat rinnallain).
Tämän kappaleen suomenkielisiä sanoja ei valitettavasti löytynyt. Kappale löytyy kyllä useilta äänitteiltä musiikkiaineiston yhteistietokanta Violan mukaan ja pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussan mukaan. Voit katsoa äänitteitä ja niiden saatavuutta (ja kirjoittaa sanat äänitteeltä!) kirjoittamalla nimekkeeksi laulun nimen osoitteesta http://www.libplussa.fi .
Iskelmien laulutekstejä voit etsiä esim. osoitteesta http://www.makupalat.fi/music3d.htm#sanat tai artistien kotisivuilta.
Gioacchino Rossini on säveltänyt teoksen ”6 Sonate a quattro” eli kuusi sonaattia (G, A, C, Bb, Eb, D) kahdelle viululle, sellolle ja kontrabassolle vuonna 1804 ollessaan vain 12-vuotias. Epätavallisen kokoonpanon sanotaan johtuvan alttoviulistin puutteesta ystäväpiirissä. Säveltäjä on myöhemmin sovittanut osan sonaateista jousikvartetille. Sävellyksiä on kuvailtu mm. nuorekkaiksi ja humoristisiksi ja ne ovat suosittua konserttiohjelmistoa. Lisätietoja saat hakuteoksista ja esimerkiksi cd-levyjen tekstiliitteistä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi teoksen kokonaislevytystä. Voit hakea niitä Helmet –tietokannasta http://www.helmet.fi teoksen nimellä.
Suomeksi halloween-tietoa löytyy seuraavista kirjoista:
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Karisto 1999.
Uskomatonta mutta totta : 516 kertomusta jotka ovat eriskummallisia, harvinaisia...mutta tosia. Valitut Palat 1978.
Turunen, Ari: Pahan merkit eli taikauskoisten tapojen tarina. Atena 1997.
Helakisa, Kaarina: Suomen lasten juhlakirja. Otava 1999.
Halloween-askarteluohjeita löytyy mm.
Karjalainen, Sirpa: Aprillia : lasten karnevaalikirja.
Wilkes, Angela: Värikästä askartelua.
Digitaalinen aineisto on määritelty julkaisussa "Kirjastopoliittisen ohjelma 2001-2004: työryhmän muistio", joka on julkaistu myös internetissä osoitteessa
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/linjauksia/kirpol09_3_2001… "Esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004". Julkaisun lopussa on liiteosassa "Käsitteiden ja termien määrittelyä".
Teoksessa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002, joka on sarjan uusin osa, vuoden 1866 kuparisen viiden pennin rahan hinnaksi on mainittu 0,50€. Kolikossa on Aleksanteri II painettuna toiselle puolelle. - Alhainen arvo johtunee siitä, että rahaa on runsaasti liikkeellä. - Asia varmistuu edellisen vuoden luettelosta, jossa hinta on kolme markkaa.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Tori Amoksen nuottikirjoja 8 kappaletta. Kaikki näistä sisältävät myös pianonuotit. Nuottien laina-aika on neljä viikkoa.
Lastenkirjoja on eniten Itäkeskuksen kirjastossa, jos katsotaan ihan raa’asti kirjojen lukumääriä. Heti kannoilla tulee Pasilan kirjasto; jos Pasilan kirjavaraston lastenkirjat lasketaan mukaan, kokonaismäärä on jopa suurempi kuin Itäkeskuksessa. Kolmantena ovat kirjastoauton kokoelmat, mutta niistä on toki aina vain pieni osa kerrallaan itse autossa. Seuraavaksi eniten lastenkirjoja on Vuosaaren, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Yleisesti ottaen suurissa kirjastoissa on suurempi määrä lastenkirjoja kuin pienemmissä. Nämä tiedot ovat vuoden 2010 lopulta löytyvät Excel-taulukosta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/docs/vuositilastot/Tilastokirja_2010/2010_yhdiste….
Lastenkirjakokoelmat saattavat olla eri kirjastoissa erilaisia....
Tähän tapaukseen voi soveltaa esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesääntöä, jossa on tarkka "sotapalvelukelpoisuusluokittelu ruumiinvikojen, vammojen ja sairauksien perusteella". Kyseisissä luokituskoodeissa alussa oleva kirjain viittaa palveluskelpoisuusluokkaan, sekä sen perässä oleva numero tarkentaa vamman tai sairauden.
Ko. sodanaikaiseen Lääkärintarkastusohjesääntöön voi tutustua muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastossa (www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto) .
Kirja lienee Richard W.Langen kirja Ikkunallani kasvaa sitruuna ja taatelipalmu, joka ilmestyi 1980. Kirja oli muistaakseni tavallista kirjaa kapeampi.
