Suomalaisen paikannimikirjan (Kotimaisten kielten keskus, 2019) mukaan ruotsinkielinen paikannimi Pyttis esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjalähteissä vuonna 1380. Suomenkielinen nimi Pyhtää lienee kuitenkin alkuperäinen ja ruotsinkielinen nimi Pyttis sen mukaelma. Tätä perustellaan sillä, että suomen ht-yhdistelmä ei kuulu ruotsin äännejärjestelmään, ja se on usein korvattu ruotsin kieleen lainatuissa nimissä kt:llä tai tt:llä. Ruotsin kielen tt-yhdistelmää taas ei olisi suomeen lainattaessa tarvinnut muuttaa. Pyhtää-nimen alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Se saattaa liittyä eteläkarjalaiseen sukunimeen ja talonnimeen Pyyhtiä.
Lähteet
Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63....
Christer Nygren on ruotsalainen rikoskirjailija, joka on syntynyt 1956 Sundsvallissa. Hän toimii rikosreportterina Dagbladet-lehdessä. Nygren aloitti kirjailijanuransa 1986 romaanilla Deadline, ja on sen jälkeen julkaissut teokset Flashback (-87), Exit (-88), Liten tid vi leva här (-89), Comeback (-95), Deadline (-95), Blue Tango (-96), Hello, dolly (-97) ja Marabou Beach (-98).
Teoksessa Föffattaren själv on lyhyt artikkeli Nygrenistä. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Nygrenistä. Katso osoitteet http://home.swipnet.se/~w-101964/nygren.html ja http://www.algonet.se/~frykholm/Deckare/marabou_beach_av_christer_.htm
Marita Hauhian itsensä kirjoittaman suppean henkilöhistorian, sekä taydellisen bibliografian löydät Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi
Mahtaakohan kyseessä olla satu? Suomeksi käännettyjen sarjakuvien luettelosta http://www.sci.fi/~karielk/com_fien.htm löytyi mainitun niminen sarjakuva. Alkuperäiseltä nimeltään se on Dickie Dare. Tekijä oli alunperin Milton Caniff, sittemmin Coulton Waugh. Päähenkilö oli seikkailuista unelmoiva lukuintoinen poika, joka isänsä ystävään, hurjapäiseen merimieheen, tutustuttuaan kokee tämän kanssa oikeita seikkailuja ympäri maailmaa. Sarjakuva ilmestyi Yhdysvalloissa v. 1933-1957. Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt tarkempaa tietoa koska ja missä muodossa sitä olisi julkaistu Suomessa.
Lukijakommenteista saatu tarkennus: Sarjakuvaa on julkaistu Seurassa 50-luvun loppupuolella.
Kyllä on. Niitä voi selata aineistotietokanta HelMetissä www.helmet.fi valitsemalla hakutavan aihe ja kirjoittamalla hakulaatikkoon portugalin kieli. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua voi valita aineistolajiksi kasetti. Näin saa viitelistan ja kutakin viitettä hiirellä klikkaamalla saatavuustiedot eli missä kijastoissa kyseistä kasettia on ja onko se lainassa vai hyllyssä. Alkeistason kielikasetteja ovat ainakin Lusomania, Bica portuguesa ja Bom dia, Lisboa.
Tietoa asiasta löytyy esim. Kepan sivuilta:
http://www.kepa.fi/toiminta/
Siellä on mm. hyvä artikkeli: Lapsityövoiman käyttö/ Päivi Mattila (Kehitystyön palvelukeskuksen kehityspoliittiset tietolehtiset, no. 10)
http://www.kepa.fi/teemat/tietolehtiset/pdf/010_lapsityo.pdf
Myös ulkoasiainministeriön sivuilta löytyy tietoa;
http://global.finland.fi/, samoin Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen sivuilta:
http://www.sask.fi/
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta löytyy yleisempää kirjallisuutta. Mainittakoon, että Eduskunnan kirjasto on ILO.N tallekirjasto ja saa ILO:n julkaisut automaattisesti
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
esim. ILOn julkaisu : Eliminating the worst forms of child labour (Handbook for parliamentarians no. 3/...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Etsit ilmeisesti CD-muodossa olevia albumeja. Ainakin Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy CD-äänilevyinä kaksi Metro-Tyttöjen laulukokoelmaa (Unohtumattomat 1 ja 2). Nämä sisältävät yhteensä 42 heidän keskeisintä levytystään. Ota yhteyttä musiikkiosastolle (182325) tai tule käymään!
Koiramme-lehti on ilmestynyt v:sta 1896. Ensin nimenä oli Finska Kennelklubbens Tidskrift. V. 1915 nimi muuttui Suomen Kennelklubin aikakauskirjaksi, joka toinen lehti oli ruotsinkielinen ja joka toinen suomenkielinen. Suomenkielisten kennelihmisten perustettua v. 1935 Suomen Kennel-Liiton alkoi ilmestyä suomenkielinen lehti Suomen Kennel-Liiton julkaisu. V. 1959 julkaisu sai nimekseen Koiramme.
Lisää tietoja Koiramme-lehden historiasta on Koiramme-lehden vuoden 1996 numerossa 5.
Elämäkertojen kirjoittamiseen voisi löytyä apua Marija Vanttin kirjoittamasta kirjasta Totta ja tarua (2010). Sukututkimukseen perehtymisen voi aloittaa esim. Sukututkimuksen käsikirjasta (2009), jonka kirjoittajat ovat Huovila, Liskola ja Piilahti. Myös Suomen sukututkimusseuran sivuilla on paljon hyödyllisiä neuvoja ja lähteitä.
Koska tarkoituksena on tutkia tavallisten naisten elämää, myös seuraavista muistitiedon käyttöä ja tutkimusmetodeja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Ukkonen: Menneisyyden tulkinta kertomalla (SKS, 2000)
Muistitietotutkimus (SKS, 2006)
Suomen sukututkimusseura: http://www.genealogia.fi/
Vantaan kaikki kirjastot ovat osa Vantaan kaupunginkirjastoa. Jokaisella toimipaikalla on oma nimensä, mutta Espoo-nimistä tai -alkuista kirjastoa Vantaalla ei ole. Täydellinen lista Vantaan kirjastoista löytyy osoitteesta http://www.vantaa.fi/kirjasto.
Painotuotteissa ja muussa materiaalissa (esim. kirjastokortit) käytetään usein HelMet-logoa, jonka yhteydessä ovat HelMet-kirjastojen nimet (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lisäksi Vantaa kuuluu Espoon maakuntakirjastoalueeseen. Nimi Espoo voi siksi esiintyä myös Vantaan kaupunginkirjaston esitteissä.
Paavo Cajander suomensi nuo rivit Shakespearen näytelmän "Henrik IV" toisen osan kolmannesta näytöksestä näin:
"Oi, jos tuon vois nähdä,
Niin itse miekkoisinkin nuorukainen,
Nuo kaikki nähdessään, nuo menneet vaarat
Ja tuskat tulevat, löis kirjan kiinni
ja istuis oottamaan vaan kuolemaansa!"
Suomennos julkaistiin vuonna 1944 nimellä "Kuningas Henrik IV".
Matti Rossin suomennos samasta kohdasta kuuluu seuraavasti:
"Jos sen voisi nähdä, onnellinen nuori,
jonka lehtii ajan kulkua ja lukee
koetuista vaaroista ja niistä,
joita kohti mennään, löisi kirjan kiinni
ja kuolisi pois niiltä istumilta."
Suomennos on vuodelta 2004 ja näytelmä sai tällä kertaa suomeksi nimen "Henrik IV".
Lähteet:
https://finna.fi
Shakespeare, William: Kuningas Henrik IV...
Toivo Orasmaan säveltämä "Mäntyharjun valssi" sisältyy mm. CD-levylle "Valssit", jonka on vuonna 1995 julkaissut Snap-Production. Kappaleen voi kuunnella myös CD-äänitteeltä "Ilta Pyhävedellä" ( Mäntyharjun pelimannit, 2008), jolla esittäjinä on Kompan tahti -niminen kokoonpano.
Frank-monihaun mukaan äänitteitä löytyy useammastakin kirjastosta. Mikäli valssin sisältävä äänite ei kuulu oman lähikirjastosi kokoelmiin, kysy mahdollisuutta tilata levy kaukolainana.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kirkas.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Kirjailijoiden lukemia katkelmia omista teksteistään löytyy verkosta esim. osoitteesta:
http://www.kirjastokaista.fi/kirjallisuus_ja_kulttuuri/prosak-proosaklu….
Myös Yleisradion Elävästä arkistosta "Kulttuuri-ja viihde" -kategoriasta rajauksena "kirjailijat" löytyy kirjailijahaastatteluja: http://www.yle.fi/
Ilmeisestikään ei ole. Joissakin kirjoissa, esimerkiksi Pasi Ojalan kirjassa Kasinopelit, on hiukan tietoa myös pelien historiasta. Historia-lehdessä (2012, nro 9, s. 34-38) on aiheesta artikkeli nimeltä Uhkapelien ajaton hurma. Sekä kirja että lehti löytyvät monista kirjastoista.
Baccarat-pelin historiasta on nettiartikkeli, jossa ei kylläkään käsitellä sanaston historiaa:
http://fi.casinotop10.net/baccaratin-historia.shtml
Kahdessa Tee itse -lehdessä on tällainen ohje: 6 grilliä itse tehtäviksi (Tee itse 2003, nro 8, s. 21-31) ja Nuotiopaikka lähellä luontoa (Tee itse 2003, nro 12, s. 28-33).
Kirjoista emme ohjetta onnistuneet löytämään.
Netin kautta löytyy video nuotiopaikan rakentamisesta. Se on alunperin televisiosta nelosen Huvila ja huussi -ohjelmasta:
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288473716421.html
HelMet-kirjastojen nykyjärjestelmässä varaus ei kiinnity tiettyyn kappaleeseen, vaan se on nimeketason varaus. Tämä tarkoittaa, että jos kyseinen kirja palautetaan jonnekin ennen kuin kirjastossa otetaan varauslista, niin varaus tarttuu tähän palautettuun kappaleeseen.
Tällä tavalla vältetään ne aikaisemmin hyvin tyypilliset tilanteeet, jolloin jollekulle varattu teos ehtikin mennä lainaan toiselle asiakkaalle ennen kuin henkilökunta ehti hakea sen hyllystä. Tämä taas aiheutti lisätyötä, kun varaus jouduttiin tekemään alkuperäiselle asiakkaalle uudelleen.
Nykyisessä järjestelmässä saattaa todellakin toisinaan käydä kuvailemallanne tavalla, että varaus lähteekin tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka se olisikin paikalla...
