Expeditionssekreterare on 1800-luvulla ollut korkea-arvoisen valtionhallinnon virkamiehen ammattinimike, "toimitussihteeri".
Kirkkoniemen vanhalle hautausmaalle on haudattu Abraham Fabritius (Juvan kappalaisen Abraham Fabritiuksen poika, 1786-1873). Abraham Fabritius nuorempi toimi virkamiehenä Ruotsissa, kuninkaan kanslian sota-asiaintoimituskunnassa vuosina 1812-1842, joista 1. toimitussihteerinä vuodesta 1833 alkaen. Ruotsalaisessa hallintohierarkiassa (ennen vuotta 1878) toimitussihteeri oli ylin virkamies heti kansliapäällikön jälkeen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11932
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_133.htm
Kaupunginkirjastoista Pasilan kirjastossa voit lukea Helsingin sanomaa, HBL:ää ja Iltasanomia mikrofilmeiltä. Mikrofilmejä ei tarvitse ennakkoon tilata, vaan ne on käytettävissä koko kirjaston aukioloajan. Jos haluat käyttää laitetta, missä on tulostusmahdollisuus, se täytyy varata osoitteesta: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Pelkät mikrofilmienkatselulaitteet on ilman varausta ja aina pääsee lukemaan.
Keskisuomalaista ja Kalevaa ei ole Pasilan kirjastossa, mutta ne löytyvät Kansalliskirjaston valikoimista kuin myös HS, HBL ja IS.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta Löytyvät kirjat: Honkalampi, Seija: Asiakkaan kokemus alkoholin käytön mini-interventiosta (verkkojulkaisu) sekä Iso-Koivisto, Eeva: "Pois sieltä, ylös, takaisin" : ensimmäinen psykoosi kokemuksena. Niistä tai niiden lähdeviitteitä saattaisi olla apua.
Myös HelMetistä löytyvä teos Anna Liisa Aho:Isän suru lapsen kuoleman jälkeen : tuki-interventio ja sen arviointi voisi olla tutustumisen arvoinen.
Ennen kysytyistä kysymyksistä löytyi myös jonkinlaista tukea:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6d069cf6-862…
Kirjastoista löytyy paljon ns. self help -kirjallisuutta, mutta niitä kannattaa lukea kriittisesti. Moni lupaa kymmenen hyvää ja yksitoista kaunista hetkessä. Hain helmet.fi-palvelusta hakusanalla elämänhallinta, ja rajasin haun tietokirjoihin. Listalla olivat muun muassa nämä teokset:
Russ Harris: Onnellisuusansa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2229052
Harrisin kirjaa on käsitelty muun muassa tässä blogissa:
http://positiivisuusprojekti.blogspot.fi/2014/08/onnellisuusansa.html
Svend Brinkman: Pysy lujana - elämä ilman self-helpiä
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2230502
Brinkmanin kirjaa käsitelty muun muassa tässä blogissa:
https://maaretkallio.com/2016/04/15/sukelluksia-self-helpiin-ja-sielta-…
John Teasdale:...
Sleepy Sleepersin kappaleissa kyllä lauletaan mopoista (mm. Kesämopo, Paskan myivät), mutta sitaatti on peräisin oululaiselta Express-yhtyeeltä.
Vuonna 1975 Express julkaisi singlen (RCA Victor YFPB0-625), jonka B-puolena oli rumpali Jouni Kestin säveltämä ja sanoittama Jaakoppi. Se alkaa tiukalla fraasilla "Onko Jopo mopo, pipojengin pomo homo? Sitä edeltää taustakuoroon vakuuttelu "O-on, o-on". Tekstin ideana tuntuu olevan hauska riimittely hieman lastenlorun tyyliin.
Jaakoppi julkaistiin samana vuonna vielä kokoelma-LP:llä Kotihipat n:o 8 (RCA Victor YFPL1843), mutta sen jälkeen se hiipui harvinaisuudeksi, koska cd-levyllä sitä ei julkaistu. Mutta nyt Jaakoppi löytyy striimattuna Spotifysta osana Kotihipat 8 -albumia.
Nimi Hermione tulee kreikkalaisesta tarustosta. Hermione oli Spartan kuninkaan Menelaoksen ja Helenen tytär, Akhilleuksen pojan Neoptolemoksen ja myöhemmin Oresteen puoliso. Englantia puhuvassa maailmassa nimeä teki tunnetuksi Shakespeare, jonka Talvisessa tarinassa Hermione oli yksi päähenkilöistä.
On esitetty, että Hermione on johdettu jumalten sanansaattajan Hermeksen nimestä. Sen etymologiasta ja merkityksestä ei ole täyttä varmuutta. Yksi suosituimmista tulkinnoista nimen taustaksi on "kivikasaa, rajamerkkiä" tarkoittava sana kreikan sana ἕρμα (herma).
Lähteet:
Mytologian sanakirja
Babies' names
British baby names | https://www.britishbabynames.com/blog/2015/05/hermione.html
Sanalle "goblin" ei ole yksiselitteistä, suoraa vastinetta suomen kielessä, vaan se on käännetty useilla eri tavoilla eri konteksteissa. Brittein saarten mytologian goblinia täysin vastaavaa olentoa ei löydy suomalaisesta mytologiasta, ja lisäksi sanaa on käytetty erittäin vaihtelevasti englanninkielisenä käännöksenä monista taruolennoista ympäri maailman. Myöskään Suomen menninkäisille, hiisille ja maahisille ei ole täysin samoja vastineita muissa kulttuureissa. Eri fantasiakirjoissa ja -maailmoissa sanalla "goblin" myös tarkoitetaan hyvin erilaisia olentoja, joista jotkut muistuttavat enemmän peikkoja ja jotkut jopa keijuja.
J.R.R. Tolkienin Hobitti-kirjan käännöksessä goblin on hiisi, tuoreessa Dungeons & Dragons -roolipelin...
Farro on yhteisnimi kolmelle alkuperäisvehnälle eli Yksijyvävehnälle, Emmervehnälle ja speltille. Michael W van Slageren ja Thomas Payne pohtivat artikkelissaan Concepts and nomenclature of the Farro wheats, with special reference to Emmer, Triticum turgidum subsp. dicoccum (Poaceae) näiden vehnälajien luokittelua."This paper discusses the different taxonomic concepts of the wheat group as exemplified by three species, commonly known together as ‘Farro’: diploid Einkorn, tetraploid Emmer and hexaploid Spelt" ResearchGate
Farrolla viitataan usein yleisimmin saatavissa olevaan Emmervehnään (Triticum dicoccon) "Farro is an ethnobotanical term for three species of hulled wheat: spelt (Triticum spelta), emmer...
Löydät kaikkien kysymymiesi teosten sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta, jonka www-osoite on: http://www.libplussa.fi/.
Jos teoksen niteitä on "hyllyssä", voit soittaa kirjastoon ja varata sen itsellesi. Jos taas yhtään nidettä ei ole vapaana, pitää maksullinen varaus tulla tekemään kirjastoon. Myös muiden pääkaupunkiseudun kirjastojen aineisto voidaan toimittaa haluamaasi kirjastoon . (Rajoitukset ja poikkeukset selviävät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku.)
Viimeinen kysymäsi teos (Korhonen, Merja: Äideiltä tyttärille periytyvä ...) on kuitenkin artikkeli, joka sisältyy julkaisuun Naistutkimus, 1996: 1. Tämä julkaisu on esimerkiksi Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Koska teokset ovat...
Hei
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa esim. suomalaisen sadun historiasta ja sadun merkityksestä lapselle.
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus, Weilin+Göös, 1979, Vaijärvi, Kari: Pommorommon ja Vesishiiden ihmemaailma - Sadut ja fantastiset kertomukset, teoksessa Lapsi ja kirja, Weilin+Göös, 1972, Ojanen, Sinikka: Sadun avara maailma, Otava 1980.
Kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
TE-keskukset jakavat yhdistyksiin liittyviä ohjeita, lomakkeita ja muuta tietoa. Suomen TE-keskukset löytyvät osoitteesta
http://www.te-keskus.fi/
Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää yhdistysrekisteriä, sieltä löytynee myös tietoa kirjanpitoasioista.
http://www.prh.fi/
Kirjastojen kokoelmista löytynyt yhdistysten kirjanpito-opas oli julkaistu 1998.
Kuusiola, Arto
Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito
Julkaisutiedot: Helsinki, Lk-kirjat, 1998, Jyväskylä, Gummerus
Kirjastojen yhteystiedot ja aineistotietokannat osoitteessa http://www.kirjastot.fi/
Valitettavasti en löydä tietoa kirjasta, jonka nimi olisi Rakkaimmat joulukertomukset tai Kootut joulukertomukset.
Voisiko kyseessä olla teos Joulusta jouluun:Suomen kotien lukukirja / Väinö Havas (Oulu : Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 1953)? Teoksesta on otettu lukuisia uusintapainoksia.
Muita mahdollisia voisivat olla esim.
* Lindgren:Lapsen joulu : kootut joulukertomukset (WSOY, 1986)
* Hauskaa joulua! : joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta / koonnut Erkki Valkeila (Karisto, 1994, 2.p.)
* Joulukertomuksia kaikille (Valitut palat, 1972)
* Hambraeus: Taas kaikki kauniit muistot : joulukertomuksia (Perussanoma, 1989 )
Mikäli mikään mainituista ei tunnu tutulta, etsimistä voi jatkaa esim. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran...
Ainakin Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on oma kansio äänikirjoista. Lisäksi äänikirjoja voi hakea verkkokirjastosta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1069422564
valitsemalla aineistolajiksi "äänikirja", jolloin saa koko kirjaston kokoelman. Hakua voi rajoittaa esim. julkaisuvuoteen tai kohdistamalla haun tiettyyn luokkaan esim. suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen (84.2).
Isotekstisiä kirjoja voi hakea asiasanalla "isotekstiset kirjat", jolloin saa koko kirjaston valikoiman esille.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa on Ilta-sanomat mikrofilmattuna (alkaen 29.2.1932). Paperiversiot lehdistä säilytetään mikrofilmaukseen asti.
Lisätietoja voi kysyä Pasilan kirjaston uutisalueelta, jonka puhelinnumero on (09)31085426
Pasilan kirjaston yhteystiedot http://www.lib.hel.fi/pasila
Ilkka Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi kustantajan sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=162 .
Suomalaisia kirjailijoita esittelevällä Sanojen aika –sivustolla on myös katsaus Ilkka Remekseen ja hänen tuotantoonsa. Sanojen ajan osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi . Valitse pudotusvalikosta, jossa on aakkosellinen kirjailijahakemisto, Remes, Ilkka.
Laaja esittely Ilkka Remeksen elämästä, urasta ja tuotannosta on koottu Wikipediaan, nettitietosanakirjaan. Se löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Lisävalaisua antavat kirjailijan omat kotisvut. Ne löytyvät osoitteesta http://www.ilkkaremes.com .
Kysymyksessä tarkoitetaan varmaankin Kari-Otso Nevaluoman uutuusteosta, joka käsittelee Arabian eläinaiheisia keramiikkafiguureja? Kirja ei ole vielä ehtinyt kirjaston hankintalistalle, mutta aika todennäköisesti sitä ainakin joihinkin Espoon kirjastoihin hankitaan.
Espoon kirjastojen verkkosivuilla on myös hankintatoivomuslomake, jonka kautta voi välittää kirjastolle omia hankintatoivomuksiaan:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Katrionan tarinaan on tulossa jatkoa. Kaaberbölin* suomalaisen kustantajan Otavan sivuilta käy ilmi, että sarjan kolmas osa Keskiyö ilmestyy tänä vuonna, mutta tarkkaa ilmestymisaikaa ei kerrottu.
http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/2009/fi_FI/keskiyo/
HelMet-verkkokirjastossa, http://www.helmet.fi , tanskalaisen kirjailijan nimi on muodossa Kaaberböl, Lene.
