Nikinmäen omakotiyhdistys on julkaissut kirjan Nikinmäen historiikki (toimituskunta Markku Järvinen... et al, julkaisuvuosi 1997). Kuninkaanmäestä ei löydy omaa historiaa. Vantaan historiasta löytyy kirjoja luokasta 92.833 ja netistä Helsingin pitäjän vuosikirjojen bibliografia, http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/osa08.htm. Kuninkaantien historiasta on kirja Gardberg, C.J: Kuninkaantie (1991) ja Kuninkaan tie-Kongsvägen (1987) (tosin vain Espoon osalta).
Rajavartiolaitokselta löytyi vastaus tuohon rajan pituutta koskevaan kysymykseen eli:
Suomen ja Ruotsin välisen rajan pituus on 614 km. Raja kulkee suurimmaksi osaksi jokia pitkin. Se lähtee Torniosta Torniojokea ja siitä edelleen Muonionjokea pitkin Kilpisjärvelle, ja päättyy kolmen valtakunnan rajapyykille. Maarajan osuus maiden välisestä rajasta on varsin pieni. Suomen Kilpisjärvellä rajaosuus on osuus 230 metriä ja Märketin saarella 467 metriä.
Lisäksi Tornion kaupungin kohdalla on useita suistoisia saaria, joiden rannoilla raja kulkee viistosti ja siten metrimäärää on vaikea määritellä. Kyse on kuitenkin vain muutamista kymmenistä metreistä.
Rajavartiolaitoksen kotisivu http://www.intermin.fi/rvl/home.nsf
Kirja jota tarkoittanette...
Wikipediasta löytyy helposti kutien väkilukujen muutoksia. Tässä Viitasaaren väestömuutokset vuodesta 1980 alkaen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viitasaari#V%C3%A4est%C3%B6nkehitys
Voit kysyä vanhempia tietoja Tilastokeskuksesta: info@tilastokeskus.fi
Maailmalta löysin samantapaisen ihmettelyn ja siinä lajoksi epäiltiin Xyela (Xyelidae) eli kääpiösahiaista.
https://bugtracks.wordpress.com/2013/06/03/larvae-raining-from-pine-trees/, http://info.ncagr.gov/blog/2017/04/05/its-raining-cats-and-sawflies/ ja https://laji.fi/taxon/MX.286747
UPM on laatinut oppaan Metsiemme pistiäiset. Siinä Sahiaisesta kerrotaan näin:" Kääpiösahiainen Tallblomstekel Xyela julii, 3 mm Hyvin pieni, tummanruskea, usein keltakirjauksinen sahapistiäinen. Kääpiösahiainen lentelee toukokuussa aurinkoisissa metsänreunoissa erityisesti alueilla, joilla männyn lisäksi kasvaa joitakin koivuja ja pajuja. Laji elää toukkana männyn lakastuvissa hedekukinnoissa ja syö siitepölyä....
Pääkaupunkiseudun aineistorekistä (www.lib.hel/plussa) löytyy aiheesta aineistoa (käyttäen tarkennettua hakua ja asiasanoina tietotekniikka ja yhteiskunta).
Toinen mahdollisuus on käyttää asiasanaa tietoyhteiskunta, josta aineistoa löytyy todella runsaasti. Esimerkkeinä voisin mainita Kohtaamisyhteiskunta(Edita 1995) ja Näkökulmia tietoyhteiskuntaan (Gaudeamus, 1997).
Aleksi-tietokannasta löytyi jonkin verran viitteitä lehtiartikkeleihin asiasanoilla tietotekniikka & yhteiskunta, runsaasti viitteitä asiasanalla tietoyhteiskunta. Aleksi- tietokanta on ainakin virkailijakäytössä useimmissa Vantaan kirjastoissa.
Internetistä esim. Ihmemaan hakupalvelulla (www.fi) voi hakea yksinkertaisesti tietotekniikka ja yhteiskunta. Sieltä löytyy...
Nils Ferlinin runo I folkviseton löytyy Leo Saukkoriipin käännöksenä kirjasta Ferlin: Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HELMET-tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
En löytänyt mitään teosta joka olisi kohdistunut suoraan kysymykseesi. Todennäköisesti aihetta on sivuttu useammassakin laajemmassa teoksessa ja varmaankin eri näkökulmista. Löytämissäni teoksissa on myös lähdeluetteloita, joihin kannattaa tutustua. Voisi olla hyvä kääntyä myös sota-arkiston puoleen. Heiltä löytyy myös erittäin hyvää asiantuntemusta sota-ajasta ja sen tapahtumista (09-181 26503).
Ohessa muutamia löytämiäni teoksia:
Rentola Kimmo
Kenen joukossa seisot? : suomalainen kommunismi ja sota 1937-1945
Porvoo, 1994 691 s.
Alava Teuvo
Muistatko - : Sotavangit r.y. 1969 - 1989
Hki, 1989 243 s.
Paraatimarssi Suomeen : talvisota venäläisten silmin
Hki, 1992 358 s.
Martikainen Tyyne
Talvisodan evakot ja siviilisotavangit : äidit ja...
Pääsääntöisesti aineisto palautetaan siihen kirjastoon, josta se on lainattu. http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maksut.html Jyväskylän kaupunginkirjastossa toimii kyllä sisäinen posti, mutta se on tarkoitettu lähinnä varatun aineiston välittämiseen.
Jos on mahdotonta palauttaa aineisto siihen kirjastoon, josta se on lainattu, niin palautuksen voi tehdä myös muuhun Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipaikkaan.
Alalla pääsee alkuun soittamalla kustannusyhtiön kirjalliselle osastolle, lähettämällä näytekäännöksiä (6-10 liuskaa, alkuteksti mukaan) ja olemalla sitten aktiivinen. Yleensä kustantaja päättää mitä käännetään ja tarjoaa työn valitsemalleen kääntäjälle.
Lisätietoja kääntäjäntyöstä löydät Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton verkkosivuilta osoitteesta http://www.sktl.net/sktl/sktl.htm
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
Helmet http://www.helmet.fi antaa hakusanoilla "Jansson kuunnelmat" seuraavat Tove Janssonin tarinoiden pohjalta ideoidut äänitteet:
Muumilaakson tarinoita: Muumipappa kaipaa vaihtelua
Muumilaakson tarinoita: Niisku leijailee taivaalla
Muumilaakson tarinoita: Muumilaakson kevät
Sanojen aika -tietokanta antaa Janssonilta kuunnelman Gymnastiklärarens död, jota ei ole suomennettu.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Contemporary Authors -tietokanta antaa seuraavat tiedot Tove Janssonin kuunnelmista:
"Author of radio plays, including Lyssnerskan, 1976; Tio fo're fyra, 1977; author of two plays for children."
Tuo Lyssnerskan ei kyllä ole kuunnelma vaan novelli, suomennettuna Kuuntelija, joka löytyy Helmet-...
Finlexin ajantasaisesta lainsäädännöstä löytyy pihahaulla lietelan* seuraava asetus: Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 30.6.2000/646
Asetuksen 14 §:ssä on säädöksiä lietelannan levityksestä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000646#L1P14
Maa- ja metsätalousministeriö sivulla olevalla haulla voidaan etsiä aiheesta tietoa. Haulla lietelan* saadaan neljä artikkelia. http://www.mmm.fi/hakutulos.html.stx
Valtioneuvosto hyväksyi 22.5.2008 asetusmuutoksen,
jossa päätetään kolmen uuden ympäristötuen erityistukisopimuksen ehdoista. Yksi näistä säätelee lietelannan sijoittamista peltoon.
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/...
Gail Carson Levinen kirjaa Ella enchanted ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Kirjan pohjalta tehty elokuva esitettiin Suomessa nimellä Lumottu Ella.
Englanninkielisenäkään kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta kirjakaupoista sitä voi tiedustella.
Gail Carson Levineltä on tähän mennessä suomennettu kaksi kirjaa, Keijut-sarjaan kuuluvat Lumottu maa vaarassa (2005) ja Lumottu taikasauva (2007).
Sitaatti löytyy suomennettuna Seneca, Tutkielmia ja kirjeitä -käännöksestä, suomentaja on J. A. Hollo, WSOY 1964. Lause löytyy tutkielmasta Onnellisesta elämästä, sivulta 101 ja kuuluu seuraavasti: Missä ikinä on ihminen, siinä on tilaisuutta tehdä hyvää. Alkuperäinen latinankielinen lause kuuluu: ubicumque homo est, ibi benefici locus est.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (Keuruu 1980) käyttää kasvilajista suomenkielistä nimeä joosuanpuu. On kuitenkin mahdollista, että nimi ei ole suomen kieleen vakiintunut, koska Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa, josta sait aiemman vastauksen, ei ollut tunnettu tätä nimeä. Mistään muusta lähteestä en myöskään löytänyt kasville suomenkielistä nimeä.
Maailmassa on toki paljonkin eliölajeja, joilla ei ole suomenkielistä nimeä, ja koska kyseistä kasviakaan ei Suomessa kasva, voi hyvin olla, ettei vanhassa tietokirjassa käytettyä nimeä joosuanpuu ole virallistettu. Voit siis puhua eräästä jukkalajista, tai jos haluat määritellä kasvilajin täsmällisesti, on varminta käyttää tieteellistä nimeä. Tietysti voit kutsua kasvia...
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla on hyvä aihepaketti huonekalujen kunnostuksesta:
http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?gr…
Paketti on tehty vuonna 2007, sitä uudempia kirjoja ovat ainakin nämä:
- Maalaa ja tuunaa vanhoja huonekaluja : 50 helppoa vihjettä uuden ilmeen luomiseen / Annie Sloan (2011)
- Ekodeko : sisusta kierrättäen / [teksti ja mallitöiden toteutus sekä kuvausten suunnittelu:] Marja Puukko (2011)
- Pehmusta, verhoile ja kunnosta huonekalusi / teksti: Lise-lotte Boström ja Uno Eriksson (2011)
- Kunnosta, hoida, entisöi : huonekalut, kodintekstiilit, keramiikka, lasi, hopea, taide, peilit / [teksti:] Lillemor Olsson (2010)
- Kunnosta, kultaa ja verhoile : mestareiden opissa / Hannu Tähtinen...
Eu-alueen koillisin maa on Suomi. Suomen koillisinta paikkakuntaa tai pistettä ei liene määritelty, mutta Savukosken kunta ja Korvatunturi saattaisivat olla hyvät ehdokkaat.
Kysymys vaatii vastaajakseen korualan asiantuntijan. Suomalaista korutaidetta käsittelevät teokset keskittyvät vanhempiin koruihin. Designmuseo on juuri julkaissut teoksen Koru Suomessa, jossa on jo mukana uudempia tekijöitä. Esimerkiksi Gloria antiikilla on palvelu, jossa he vastaavat valikoiden heille osoitettuihin kysymyksiin - kysymyksen voi lähettää sähköpostitse: antti.karjalainen@sanomamagazinet.fi, palstan nimi on mikä/missä/miten.
