Ohessa joitakin ehdotuksia suomeksi ja englanniksi:
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Pulkkinen, Lea: Mukavaa yhdessä: sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys
Koskiniemi, Marjaleena: Lapsen neurologinen kehitys ja tutkiminen
Laurinsalo, Veli: Lapsen sensomotorinen kehitys ja oppimisvalmiudet
Brazelton, T. Berry: Käännekohtia: lapsen kehitys vauvasta kouluikään
Alfven - Hofsten: Uhmakirja
Keenan, Thomas: An introduction to child development
Aamodt, Sandra: Welcome to your child's brain
Goswami, Usha: Cognitive development : the learning brain
Jari Sinkkosen kirjat
Lisää kirjoja voi etsiä helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi, kun laittaa...
Ilmeisesti suomen kielessä ei ole tuollaisille kirjoille nimitystä. Suomen kielessä puhutaan helppolukuisista kirjoista (lättlästa böcker) ja selkokirjoista (LL-böcker), mutta ne eivät ole ehkä ihan sitä, mitä haet. Helppolukuiset kirjat ovat ehkä lähimpänä, sillä niissäkin saattaa olla suhteellisen lyhyitä lukuja. Myös kieli on yksinkertaista, jotta lukemaan opetteleva saa niistä helpommin selvää.
Director cantus E. Soimela eli Eino Rafael Soimela (ent. Stenros) syntyi 9.3.1903 (Uusikaupunki) ja kuoli 5.1.1987. Hän toimi urkurina Porissa (1929) ja kanttoriurkurina Mynämäellä (1930), Mietoisissa (1930-38) ja Karkkilassa 30 vuoden ajan (1938-68), jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Soimela sävelsi ja sovitti musiikkia, etupäässä hengellistä vokaalimusiikkia. Lähteet: Suomen kirkkomuusikot Finlands kyrkomusiker 2000 ja Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki, 2004. sekä Suomen teologit ja kirkkomuusikot, 1974.
Hyvä lähde Suomen uhanalaisiin ja jo hävinneisiin lajeihin perehtymiseen on Suomen lajien uhanalaisuus : punainen kirja 2019. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema teos on luettavissa myös verkossa. Se sisältää arvion lähes 22 500 eliölajin uhanalaisuudesta.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299501
Wikipedian luettelo Suomesta hävinneistä eläinlajeista näyttäisi yhtäpitävältä punaisen kirjan kanssa. Suurin osa lajeista on hyönteisiä. Lajin katoaminen Suomesta ei toki useimmiten tarkoita, että se olisi kuollut tyystin sukupuuttoon kaikkialla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomessa_h%C3%A4vinneist%C3%A4_e…
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Ennen vuotta 1964 kielten opetus on ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena, koska vuoden 1957 kansakoululaki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa...
Alan klassikko on Sigmund Freudin Vitsi ja sen yhteys piilotajuntaan , kiinnostava on myös professori Aarne
Kinnusen teos Huumorin ja koomisen keskeneräinen kysymys (1994). (Tarkista saatavuus
plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/ )Huumorista ja koomisesta löytyy muutakin, mutta
erityisesti vitseistä tehtyjä uudempia tutkimuksia löytyy lähinnä LINDA (korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo)
tietokannasta.LINDAa voi tulla tutkailemaan lähimpään kirjaston toimipisteeseen ja sieltä löytyy
"vitsit" ja "gradu" tai "tutkimus" hakusanoilla mm. Louko, Seija: Sanat elävät: kielen rakenteen
hyödyntäminen koululaishuumorissa (1993); Siitonen, Aino: Sanomalehtivitsien nainen (1991),
& muita graduja, joita saa vaihtelevin ehdoin...
Kallion kirjastossa Helsingissä on toteutettu upea Satukallio-tietokanta, josta voi etsiä esim. yksittäisiä satuja. Osoite on http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ja hakemalla sanalla tynnyri, löytyy tiedot mm. sadusta Tynnyrissä kasvanut tyttö, joka löytyy useistakin eri satukirjoista (mm. Suomalaisten satujen helmiä ja Satumaailma 7).
Näiden teosten saatavuuden Jämsänkosken kirjastossa voit tarkistaa Jämpti-tietokannasta osoitteessa http://intro.jamsa.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form1&sesid=1044511966
Stanislav Rostotskyn v.1970 ohjaama elokuva "Bim mustakorva" on lainattavissa Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenkirjastosta. Elokuvia voit hakea kirjaston nettisivuilta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Kirjasta ei tietääksemme ole tehty muita elokuvaversioita. Jos haluat ostaa filmin, sinun kannattaa kysellä hyvin varustetuista videoliikkeistä.
Lappeenranta-sarjaan kuuluva Koivu ja
tähti (2002) sai vielä kaksi jatko-osaa: Siellä jossakin (2003) ja Kallis kotimaa (2004). Tieto löytyy teoksesta Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, BTJ Kustannus 2007, ss. 63-64.
Helsingin pääkirjastossa, Pasilassa säilytetään Matapupu-lehteä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista saada kopioita hintaan € 1,00/sivu, kirjaston aukioloaikoina (ma-to 10-20, pe 10-18, la 10-16). Virkailijat auttavat mielellään kopioinnissa.
Malmin kirjastosta löytyy joitakin Matapupu-lehden vuosikertoja lehtimuotoisina (1981-86; 1988-90; 1992-2000; 2001:1.1.-1.7.) ja niistä voi ottaa kopioita.
Varjakan alueen historiasta löytyy muutamia kirjoja:
- Kuvia Varjakasta
- Hirviniemi, Helena: Oulunsalon Varjakka: rakennushistoria, käyttö ja kunnostus
- Kantonen, Timo : Satakunta sahaa Suomessa : kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä = Inventering av kulturhistoriska sågverk och -miljöer i Finland
- Varjakansaaren saha 1898-1929
Kirjat ovat kaikki Oulun maakuntakirjaston kokoelmissa.
Kuvia Varjakan sahasta löytyy ainakin tältä sivulta:
http://www.studiovpulkkinen.net/varjakka.html
Pieni sahan historia on tällä sivulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varjakan_saha
Perintökaaren 17 luvun 2a §:n mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
Perintökaari http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Poikanne voi tehdä kauppasopimuksen kanssanne ja ostaa osan asunnostanne perittävillä tai muilla varoilla.
Käsittääkseni tässä on kyse kahdesta aivan erillisestä oikeustoimesta.
Lopuksi todettakoon, että toimituksellamme ei ole lainopillista pätevyyttä, joten kysymys on syytä esittää oikeusoppineelle. Töölön kirjastossa asianajajat antavat maksutonta neuvontaa 14.1. lähtien, maanantaisin klo 17-19.30 http://www.lib....
Suomalaista kirjailijatietoa löytyy Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi, lastenkirjallisuudesta Kirjasammosta löytyvän tiedon lisäksi Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/. Heidän kirjastostaan voi myös kysyä neuvoa, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta.
Kirjallisuuden tekijäoikeuksista ja käyttöluvista voi kysyä Sanastosta, https://www.sanasto.fi/. Valmista listaa tekijänoikeudesta vapaista kirjailijoista ei löytynyt.
Kyllä löytyy. Näe ja koe -sarjan Italia-matkaopas on hankittu Raumalla pääkirjastoon ja Kourujärven, Pyynpään ja Uotilan kirjastoihin. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan paikalla Kourujärven kirjastossa. Rauman kirjaston Ankkuri-verkkokirjastosta voi tehdä hakuja täältä:
http://ankkuri.rauma.fi/
Varausmaksu peritään tilatusta aikuisten aineistosta. Lasten- ja nuorten aineistosta ei peritä varausmaksua. Tämä on pääsääntö.
Tehdessäsi varausta HelMetin kautta, katso, onko kirja aikuisten vai lasten aineistoa. Sen näkee siitä, miltä osastolta kirja tulee. Kirjan osaston kohdassa lukee joko las (lastenaineistoa) tai aik (aikuisten aineistoa). Entresse teukka ja Sello pointti ovat nuorten osastoja, ja niiden aineisto on maksutonta.
Love hina -kirjojen kohdalla tilanne on vaihteleva. Se on eri kirjastoissa sijoitettu joko lasten, nuorten tai aikuisten kokoelmiin. Jos saat Love hina -kirjan, joka tulee toisen kirjaston lasten tai nuorten kokoelmasta, tilanne on selvä, siitä ei oteta maksua. Mikäli varaamasi kirja on sijoitettu eri...
Muskettisoturit ovat saaneet nimensä aseesta, jolla Ludwig XIII varusti joukko-osaston vuonna 1622. Pitkäpiippuinen musketti korvasi hakapyssyn. Musketti pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta asetta oli hankala käyttää, koska se painoi 7-9 kiloa ja se piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan aseensa ja lataamaan sen uudelleen 30-60 sekunnissa.
Nimestään huolimatta muskettisoturien tärkein ase oli kuitenkin kalpa, joka oli aina mukana käden ulottuvilla. Kalpa oli yhden käden pistomiekka, jonka terää yritettiin taistelussa työntää vastustajan vartaloon. Muskettisoturit niittivätkin mainetta taitavina miekkailijoina.
Esa Pakarisen esittämänä kappaletta "Ota ja omista" ei ole CD-levynä kirjastoissa. Kansallisdiskografia Violan mukaan sitä ei ole CD:nä ollenkaan. Fredin esittämänä kyllä löytyy CD.
Korvauksia maksettiin.
Vuonna 1945 eduskunta hyväksyi lisämenoarvioon 75 miljoonan markan suuruisen määrärahan maksettavaksi korvauksiin poliittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai turvasäilössä pidetyille.
Korvauksia maksettiin arviolta 270 henkilölle. Nykyrahassa jokainen sai keskimäärin 28 400 euroa.
19.6.1945 pidetyssä eduskunnan täysistunnossa hyväksyttiin Laki poliittisista syistä tuomituille, syytteessä oleville tai turvasäilössä pidetyille heidän menetetyistä ansiotuloistaan myönnetyn korvauksen verovapaudesta - 653/1945. Lain taustalla olevassa hallituksen esityksessä 19/1945 todetaan mm.: ”Kysymyksessä olevaa määrärahaa on Hallituksen esityksen perustelun mukaan käytettävä korvaukseen oikeutettujen menetettyjen...
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
SUOMEN P.E.N -järjestön (Finlands P.E.N, Finnish P.E.N) kotisivu on tekeillä; sen sijaan "katto-organisaatiosta" (International P.E.N.) http://www.oneworld.org/internatpen/ löytyy tietoa, kuten mainitsitkin.
Kysymyksiä Suomen P.E.N:in toiminnasta voit lähettää osoitteeseen:
SUOMEN PEN; PL 84, 00131 Helsinki
International P.E.N on Unescon alainen järjestö, jonka toimintaa Suomessa myös opetusministeriö tukee. Koska järjestö ottaa kantaa vangittujen ja vainottujen kirjailijoiden ja toimittajien sananvapauden puolesta, ovat hyviä linkkejä myös muut ihmisoikeusasioiden kanssa toimivat järjestöt kuten www.amnesty.fi; www.ykliitto.fi; www.kepa.fi; (www.unhchr.ch; www.hrweb.org/).
Järjestö seuraa ko.kirjailijoiden/toimittajien kohtaloita, mutta...
