Oletan, että kyseessä on tämä teos: Kiovan Dynamon kunnia, alkuteos on nimeltään Dynamo: defending the honour of Kiev, tekijä Dougan, Andy.
Kirjasta saatte lisätietoja mm. osoitteessa http://www.soccernet.com/columns/2001/0502/20010501_reviewdynamo.html .
Eduskunta hyväksyi tekijänoikeuslakiesityksen 5.10.2005. Laki ei kuitenkaan ole vielä voimassa. Se menee ensin presidentin esittelyyn ehkä marraskuussa ja tulee voimaan aikaisintaan joulukuussa. Eräät osat tulevat voimaan paljon myöhemmin.
Hallituksen tekijänoikeuslakiesityksessä (HE 28/2004) käsitellään ainakin kahdessa kohdassa lain vaikutusta kirjastojen toimintaan. Luku 3.1.2 (alakohta c) on nimeltään Kappaleen valmistaminen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa. Siinä käsitellään tekijänoikeuksia koskevaa direktiiviä ja sen edellyttämiä lainsäädännön muutoksia.
Luku 3.2.5 taas on nimeltään Arkistojen, kirjastojen ja museoiden erityiskysymykset: digitaalinen kappaleen valmistaminen, aineiston käyttö laitoksen tiloissa,...
Kirjastojen aineistorekistereistä löytyivät vuosilta 1970-1989 nämä lastenlaulukirjat:
Tenkku, Liisa: Vihreä viserryskone, 1972.
Seesjärvi, Irma: Pikku juttu : 20 laulua isoäidin laulukirjasta, 1980.
-julkaisija Helsingin lastentarhaopettajaopisto.
Krokfors, Maisa: Soittaminen, 1981.
Krokfors, Maisa: Laulaminen, 1985.
-kuuluvat projektiin Päiväkoti kunnan kulttuuri-
toiminnassa
Kapo, Kapo, karhunpoika…: musiikki päiväkodissa, 1984.
Ollaranta, Ritva: Musiikkimaan matkaopas, 1986.
Ollaranta, Ritva: Laulan lasten lailla: musiikin varhaiskasvatuksen opas, 1989.
Kirjat kuuluvat yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Helmet-aineistohausta löytyy äänikasettina teos 1900-luvun vaikuttajia, jossa Juhani Ihanus kertoo Sigmund Freudista.
Teos löytyy Helmetistä sanahaulla Freud äänikirjat http://www.helmet.fi/search*fin/X
Jungin teoksia äänitteinä ei kirjastotietokannoista löydy.
Suomen vapaakappalekirjastot ovat
• Kansalliskirjasto eli Helsingin yliopiston kirjasto
• Turun yliopiston kirjasto
• Jyväskylän yliopiston kirjasto
• Åbo Akademin kirjasto
• Oulun yliopiston kirjasto
• Joensuun yliopiston kirjasto
Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että ”Kansalliskirjasto saa kokoelmiinsa kappaleet kaikista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista sekä CD-ROM-tallenteista. Kansalliskirjasto kerää kokoelmiinsa myös edustavan otoksen kotimaisia verkkoaineistoja.
Kansalliskirjasto välittää painotuotteiden vapaakappaleet myös Suomen muihin vapaakappalekirjastoihin. Kuitenkin sanomalehdet ovat vain Kansalliskirjastossa ja pienpainateaineisto Kansalliskirjaston lisäksi ainoastaan Turun yliopiston kirjastossa....
Elovuva Chitty Chitty Bang Bang löytyy vielä videokasettina, suomenkielellä tekstitettynä Haminan kirjastosta ja Kouvolan pääkirjastosta http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D31C25B5F%252…
http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DFD828FAE%252…
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy lisäksi kirja:
Ihmeauto Chitty Chitty Bang Bang / Ian Flemingin teoksen elokuvasovituksen pohjalta kirj. Albert G. Miller, Kieli: fin https://finna.fi
Tiedot löytyivät Kirjastot.fi:n monihaun avulla http://monihaku.kirjastot.fi/
Aineiston kaukopalvelua voit kysyä omasta kotikirjastostasi.
Child Catcher hahmo ei Wikipedian mukaan esiinny Ian Fleming kirjassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Child_Catcher
Pussieläinten lisääntymisestä saa tietoa mm. seuraavasta linkistä:
http://www.ulkosuomalaiset.net/fi/nayta/artikkeli/11972834192015
jossa mm. kerrotaan että pussieläin naarailla on kaksi emätintä ja uroksilla usein kaksihaarainen lisääntymisväline.
Murmelit (Suku Marmota) kuuluvat jyrsijöiden lahkoon. Tästä linkistä saat tietoa niiden elintavoista http://www.tunturisusi.com/murmelit/
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastausarkistossa on 28.04.2007 kysytty mitä kirjoja on Australian pussieläimistä." Seuraavissa kirjoissa on tietoa pussieläimistä : Nisäkkäät. 1/päätoimittaja Juha Valste (sarja Maailman luonto). 1998. Uusi Zoo. 1 : Nisäkkäät 1. Toim. Seppo Lahti...et.al. 1987. Zoo. 2 : Nisäkkäät/toim. Seppo Lahti.. et.al. 1978. Kodin suuri...
Voi olla. Esimerkiksi kaksikielisen perheen sukunimi voi olla peräisin suomenkieliseltä isältä ja äidinkieli ruotsinkieliseltä äidiltä. Sukunimi saattaa olla myös peräisin joltakin sukupolvien takaiselta suomenkieliseltä haaralta, vaikka koko perhe olisikin nykyään ruotsinkielinen.
Sukunimi ei välttämättä kerro mitään edes suvun aiemmasta äidinkielestä. Suomen nykyinen sukunimikäytäntö on varsin nuori. 1600-luvulla suomenkielisen miehen siirtyessä esim. sotilaaksi tai käsityöläiseksi saattoi myös nimi muuttua ruotsin- tai vieraskieliseksi.
1900-luvun alussa taas monet ruotsinkieliset suomensivat sukunimensä. Tämä liittyi fennomania-nimiseen liikkeeseen, jonka tarkoituksena oli saada suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa.
Tässä...
Hei,
fyysisten kauppojen tarkan valikoiman selvittäminen ei ole mahdollista kuin käymällä katsomassa tai soittamalla kaupat läpi, mikä ei valitettavasti onnistu resursseillamme. Ulkomuistista ei myöskään tule mieleen, että olisin nähnyt Tea for one -settejä jossain kaupassa. Jos mahdollista, kannattaa kierrellä pienempiä käsityö- ja lahjatavaraliikkeitä, jotka myyvät keramiikkaa ja erilaisia käsintehtyjä tavaroita. Kyseisistä liikkeistä voisit hyvinkin löytää etsimäsi.
Nettikaupoista settiä löytyy runsaastikin. Useat ulkomaalaiset liikkeet tosin toimittavat tavaraa vain samaan tai vain tiettyihin maihin, eli toimitus Suomeen ei niiden kautta onnistu. Listattujen kauppojen kautta toimitus Suomeenkin pitäisi onnistua. Kauppojen luotettavuus...
Nimeä Sipari on esiintynyt Lappeella ja Valkjärvellä, molemmissa on myös kylä nimeltä Siparila. Merkintöjä on myös Kivennavalta, Muolaasta, Parikkalasta sekä muutama tieto Säämingästä.
Uusi suomalainen nimikirja arvelee, että nimi voisi olla kansanjohdos nimestä Sigfrid, josta tulevat myös nimet Sipa, Sipi, Sippo ja Sipri. Toisena vaihtoehtona mainitaan yhtäläisyydet nimen Skippari muotoutumisen kanssa. Siinä taustana on laivuria tarkoittava ammattinimitys, ruotsin skeppare, muinaisruotsin skipari.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Kyseessä on tosiaan Isaac Asimovin vuonna 1941 kirjoittama novelli "Yö saapuu". Vuonna 1990 Asimov laajensi novellinsa romaaniksi apunaan kirjailija Robert Silverberg. Alkuperäisnovelli on sijoitettu romaanin keskivaiheille. Romaani löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lisäksi kirjastoista saa scifi-novellien kokoelmateosta "A science fiction omnibus" sekä "The science fiction hall of fame. Volume one : 1929-1964". Molemmista novelli löytyy englanniksi nimellä "Nightfall". Novellia voi etsiä myös suomenkielisistä kokoelmista, mutta valitettavasti niitä ei ole asiasanoitettu riittävästi, jotta pystyisin sanomaan, mistä sitä löytyy. Joka tapauksessa novelli löytyy yllä mainitusta romaanista "Yö saapuu".
Mielestäni kaikki kysymykset, joihin me tässä palvelussa emme löydä vastausta, ovat maailman vaikeimpia.
Mutta jos asiaa kysyttäisiin tiedemiehiltä ja tutkijoilta, he ehkä mainitsisivat elämän synnyn arvoituksen, johon ei ole vieläkään löydetty vastausta. Samanlaisia "vaikeita" eli vastausta vailla edelleen olevia kysymyksiä riittää tieteen maailmassapaljonkin, eikä niiden laittaminen vaikeusjärjestykseen taida onnistua keneltäkään. Vielä vaikeampaa vaikeusjärjestys lienee sellaisissa ihmisten pohtimissa kysymyksissä, joihin ei vastausta välttämättä ole edes olemassa (kuten "onko jumala olemassa" tai "miksi on sotia").
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Löysin kaksi suomennosta Yeatsin The second comingista.
Aale Tynni (Toinen Tuleminen):
"parhailta puuttuu usko, ja pahimmissa
on intohimoinen intensiivisyys."
(William Butler Yeats, Runoja. WSOY, 1966)
Anna-Maija Raittila (Toinen tulemus):
"paras on hämmennystä täynnä, ja pahin
intohimoisen tiiviissä toiminnassa."
(Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa. Kirjapaja, 1981)
Hei,
Voisiko kysymäsi kappale olla Jorma Kyrön säveltämä ja Risto Nyqvistin sanoittama "Vuosien jälkeen". Yhdessä kohtaa kappaletta lauletaan ..." Siksi tänään sulle laulan, ennen kuin liian myöhäistä on. ". Laulu on valssi ja sitä esittää mm Eija Sinikka. Kappale on esimerkiksi Eija Sinikan CD:llä "Vuosien jälkeen: 40 vuotta musiikkitaipaleella", jota on lainattavissa myös Raahen kirjastossa.
Linkit: Voit tutustua lauluun netissä sivuilla lyrics.fi ja youtube.
Turun sanomat kertoo 18.7.2004:"Huumeet päätyvät poliisin ja tullin huostaan mitä moninaisimpia teitä mutta päättävät päivänsä aina samalla tavalla: Riihimäen ongelmajätelaitoksen tulikuumassa siilossa. Omistajilleen kovia tuomioita tuoneet mömmöt poltetaan arkisesti pakkauslaatikoineen muutaman kerran vuodessa." https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073980137/Ongelmajatelaitos+nielee+takavarikoidut+huumeet
Mitä-missä-milloin: kansalaisen vuosikirja vuosilta 1950-1970 löytyy Oulun kaupunginkirjaston pääkirjastosta käsikirjaston kokoelmasta. Vuosikirjasta on myös lainattavia kappaleita varastokokoelmassa, ei kuitenkaan joka vuodelta.
Uskonnollista sanastoa löytyy laajoista suomi-englanti tai englanti-suomisanakirjoista esim.
HURME, Raija: Uusi suomi-englanti suursanakirja. WSOY, 1987.
REKIARO, Ilkka. Nykyenglannin käyttösanasto aihealueittain. Gummerrus, 1997.
(aiheena mm. uskonto, tosin sanasto on suppea)
Jos näiden teosten sanasto ei riitä ja tarvitset erikoisterminologiaa, kehoitan tiedustelemaan
sanastoa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta, internet -osoite on:
http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/kotisivu.html tai puh.09-19123870
Sirkka Marttila...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi mm. seuraavanlaisia julkaisuja, joissa on varmaan tietoa vanhan ajan merimieselämästä:
Snellman, Kai: Purjelaivoilla isoisäni matkassa : Albert Herman Snellman 1828-1904. Raahen museon julkaisuja ; [7]. Raahen kaupunki, 1994.
Simola, Olavi: Loch Linnhen vanavesi : erään suomalaisen valtameripurjehtijan vaiheet vuosina 1898-1933. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
Kaukiainen, Yrjö: Laiva Toivo, Oulu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.
Korpela, Paavo: Merisaappaat ja seelipussi : purjelaivoilla maailman merillä. Pohjoinen, 1972.
Nämä kirjat löytyivät sanahaulla. Hakusanoiksi voi laittaa esim. merimie** and historia** tai merimie** and elämä**(...
Nuortenkirjailija Måns Gahrtonista saat suomenkielistä tietoa Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Muualta hänestä ja kuvittaja Johan Unengesta ei taida löytyä tietoa suomenkielellä. Måns Gahrtonista on usein kysytty Kysy kirjastonhoitaja –palvelusta. Aiemmat vastaukset saat palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta –ruutuun kirjailijan nimen.
Mm. näistä lehdistä löydät rakennuspiirustuksia pihattoihin:
Pyöreät pylväät kannattavat pihaton
Käytännön maamies 2010, nro 4, sivut 42-45.
Ensimmäinen teollinen mastorakenne lypsykarjapihattoon
Käytännön maamies 2007, nro 3, sivut 42-48.
Ennakkoluuloton emolehmänpihatto: jaloittelupiha säästää rakennusneliöitä
Käytännön maamies 2005, nro 14, sivut 42-47.
Piirustukset ovat lehdissä erillisinä liitteinä, mutta niitä käsittelevät artikkelit löydät edellä mainituilta sivuilta.
