Tietoa tähän aiheeseen löytyy seuraavista lähteistä. Kirjastomme käsikirjaston varastossa löytyvät kansaneläkelaitoksen tilastolliset vuosikirjat ajalta 1967-2000. Uusimmat tilastot löytyvät myös Kelan sivuilta, eli vuodet 1996-2008. (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/241105130835AL?OpenDocument). Uudempia tilastoja ei vielä ole julkaistu. Näistä pitäisi selvitä eläkkeiden sekä sosiaalietuuksien muuttuminen, tosin kahdelta viime vuodelta ei vielä ole tilastoja.
Inflaation/elinkustannusten luvut löytyvät seuraavien tilastolinkkien avulla:
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
ja Kelan tilastollinen vuosikirja http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
sekä samalla sivulla oleva Taskutilasto
http://...
Merja Jalon Ponitalli vaarassa -kirjassa käydään tekemässä hevoskauppoja ravitallilla. Nimeltä tulevat mainituksi vain hevoset Valerie, Little Sun ja Hurra, josta kaupat tehdään.
Expeditionssekreterare on 1800-luvulla ollut korkea-arvoisen valtionhallinnon virkamiehen ammattinimike, "toimitussihteeri".
Kirkkoniemen vanhalle hautausmaalle on haudattu Abraham Fabritius (Juvan kappalaisen Abraham Fabritiuksen poika, 1786-1873). Abraham Fabritius nuorempi toimi virkamiehenä Ruotsissa, kuninkaan kanslian sota-asiaintoimituskunnassa vuosina 1812-1842, joista 1. toimitussihteerinä vuodesta 1833 alkaen. Ruotsalaisessa hallintohierarkiassa (ennen vuotta 1878) toimitussihteeri oli ylin virkamies heti kansliapäällikön jälkeen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11932
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_133.htm
Kyseessä on ilmeisesti Pelastakaa lapset ry:n julkaisemalla äänilevyllä ”Laula, äiti” (1972) oleva E. Tarpilan säveltämä ja sanoittama ”Kehtolaulu”. Tuota levyä ei näytä olevan juuri muualla kuin Kansalliskirjastossa.
Valitettavasti laulun sanoja tai muita levytyksiä ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista. On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa, jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää tietoa en onnistunut löytämään.
Tällä hetkellä HelMet-kirjastossa on seitsemän kappaletta kyseistä kirjaa lainattavana (Töölön kirjasto on remontissa) ja niihin on 50 varausta, joten meidän kauttamme sitä ei ikävä kyllä pikaisesti saa.
Myös Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen kirjastoissa kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta varauksia ei suhteessa ole niin paljon. Molempia kirjastoja voi käyttää, vaikka ei olisikaan opiskelijana. Toimipisteet löytyvät molemmilta Leppävaarasta, jossa voi käydä kyselemässä tarkemmin.
Laurea - http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Metropolia - http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kirja on hankittavissa myös sähköisenä, lähetän siitä hankintapyynnön HelMet-kirjastojen...
Unto Tupalan teoksessa Kun Lahti rakennettiin (1995) s.204-208 käsitellään korttelin XIII tontin 57 eli Aleksanterinkatu 13:n ja Mariankatu 21:n historiaa.
Sivulla 205 on osasuurennus v. 1908 kuvatusta postikortista, jossa näkyy v. 1908 valmistunut kolmikerroksinen kivitalo. Se ei ole aivan Aleksanterinkadun ja Mariankadun kulmassa, jossa on vuonna 1890 rakennettuja matalia puurakennuksia, mutta samalla tontilla siis kuitenkin.
Talo näkyy joissakin Lahden torin kuvissa ainakin Pertti Hammarin teoksessa Lahti : kylästä kaupungiksi, s.51,53 ja 57(2014), mutta vain osana katunäkymää.
Vuonna 1927-29 rakennettiin Mariankadun kulmaan asti koko tontin pituinen Fagerholmin liike- ja asuinrakennus, joka myös tunnettiin Fagerholmin talona,...
Tiettyjä sovituksia nuotteina näistä kappaleista ei pysty luotettavasti hakemaan eikä niitä ole ehkä julkaistukaan, mutta jonkinlainen nuotinnos kaikista näistä lauluista löytyy. Yleensä nuotit ovat joko yksinkertaisia melodianuotinnoksia, joissa on sointumerkit ja sanat, tai kosketinsoitinsovituksia, joissa on myös sointumerkit ja sanat ja mahdollisesti vielä laulumelodia erikseen omalla viivastollaan.
"Vanhan korpin varjo" sisältyy nuottiin "Levysäveliä. 1, Anki, Bosse ja Robert" (Levysävel, [1966]). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Maantiet vievät yli vuorten". Laulun alkuperäinen nimi on "Cotton fields" ja sen tunnetumpi suomenkielinen nimi on "Puuvillapellot", ja tällä nimellä nuotteja löytyy...
Wikipedia kertoo nimestä Aili:"Aili on alkujaan saamelainen naisen etunimi. Saamelaisilla sen tiedetään esiintyneen jo 1600-luvulla, ja suomalaisten keskuudessa se yleistyi 1800-luvun lopulla. Nykyään nimi on yleinen myös Virossa. Saamelaisilla nimi esiintyy myös muodossa Áile, ja muuallekin on levinnyt myös nimen inarinsaamelainen muunnelma Aila.
Nimi Aili oli vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 32 653 naiselle, joista suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien, ja nimipäivä on 17. syyskuuta." Linkki Wikipediaan.
Sivusto nimipäivät.fi kertoo:"
Aili on saamelainen nimi, jota on Suomessa esiintynyt jo 1600- ja 1700-...
Iso-Britannian kuningatar on vuodesta 1952 ollut Elisabeth II.
Lisätietoa (ei kylläkään suomen kielellä) brittiläisestä monarkiasta löytyy mm sivuilta:
http://www.royal.gov.uk/output/Page1.asp
Vastaus perustuu teokseen:
Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia
6. painos, WSOY 2002
s. 20-21
Suomen varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on roomalaisen historioitsijan Tacituksen (n. 100 jKr.) teoksessa Germania. Siiinä Tacitus kuvaa alkuperäistä ja villiä kansaa nimeltä Fenni. Tacitus kuvaa kuitenkin ilmeisesti lappalaisia, joita norjalaiset kutsuvat vieläkin nimellä finner. Tämä nimitys samoin kuin maan nimi Finland on ilmeisesti annettu läntisten naapureiden taholta jo hyvin varhain.
Jutikkalan ja Pirisen mukaan suomalaisten itsensä käyttämiä nimiä Suomi ja suomalaiset ei ole voitu vakuuttavasti selittää. Heidän mukaansa nimi on todennäköisimmin suomea ja voidaan selittää henkilönimiestä Suoma (vrt. onnen suoma)....
Outi Pakkasen henkilötiedot löytyvät Kirjasampo-tietokannasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955844452. Henkilötiedot ovat myös kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla: https://otava.fi/kirjailijat/outi-pakkanen/
Laajempi esittely löytyy Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä DekkariNetistä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti .
Pääsääntöisesti aineisto palautetaan siihen kirjastoon, josta se on lainattu. http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maksut.html Jyväskylän kaupunginkirjastossa toimii kyllä sisäinen posti, mutta se on tarkoitettu lähinnä varatun aineiston välittämiseen.
Jos on mahdotonta palauttaa aineisto siihen kirjastoon, josta se on lainattu, niin palautuksen voi tehdä myös muuhun Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipaikkaan.
Lastenhoitajien järjestäytymistä kannattaa tiedustella seuraavilta tahoilta:
Suomen Lastenhoitoalan liitto http://www.slal.fi
Tehy http://www.tehy.fi
SAK, jolla on myös kansainvälinen osasto http://www.sak.fi/mikasak.shtml/05?28
Ammattiyhdistystoiminnan tilanteesta yleensä kertoo kirja Näin bailaa ay-liike / Katriina Perkka-Jortikka, kenties siitä löytyisi myös jotain EU-maiden tilanteesta. Kirja löytyy Helmet-aineistohaulla http://www.helmet.fi Sanahaku kansainvälinen ammattiyhdistysliike antaa myös muutaman kirjan.
Seuraava lehtiartikkeli löytyi: Uusien jäsenien työoloissa parantamisen varaa / Heli Venho Julkaisussa: Tietoaika. - Helsinki : Tilastokeskus. Tietoaika -lehti tulee Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoihin. Lehden...
Anna Säärelä on Kittilässä syntynyt, nykyään Rovaniemellä asuva runoilija, joka on julkaissut omakustanteena runoteoksen Tämä punajaspis sinijaspis. Teos löytyy Rovaniemen, Tornion ja Ylitornion kirjastoista.
Voisikohan kyseessä olla seuraava teos:
Saari Elvi: Ei minulta mitään puutu: elämäni viittakiviä. (Porvoo, WSOY, 1985). Se on kyllä muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja löytyy HelMetistä ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) tekijähaulla "Saari Elvi". Samoin sieltä löytyy Elvi Saaren luennoista toimitettu teos "Jooga ja inhimillinen kasvu", sekä kolme teosta, joissa Elvi Saari on toiminut kääntäjänä. Sen sijaan mainitsemaanne "Kveekareiden jäljillä" -teosta HelMetistä ei löydy. (Suomen kansallisbibliografiastakaan ei löydy teosta nimellä "Elämäni Viittakivi".)
Seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa täistä, ovat varattuna Teille Porin kaupunginkirjastossa: Huldén, Lena: Kuusijalkainen vihollinen: niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin (Schildt 2008); Laakkonen, Juha: Ekologinen parasitologia: nisäkkäiden ja loisten vuorovaikutussuhteet (Gaudeamus 2008) sekä Mikrobiologia ja infektiosairaudet 2 (Duodecim 2003). Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyi opinnäyte: Laurent, Helene: Suuri täisota: Pilkkukuumeen torjunta Suomessa jatkosodan aikana 1941-1944 (Helsingin yliopisto 2006). Pro gradu -työ on mikrokorttimuodossa ja sen voi kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on neljä euroa. Kaukolainapyyntölomake löytyy osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/...
Yksikorttijärjestelmässä jokaisessa kirjassa oli eräpäiväliuska, johon lainauksen yhteydessä merkittiin palautuspäivä ja asiakkaan lainauskortin numero.
Asiakkaan nimellä ja lainausnumerolla varustettuja lainauskortteja oli useampia. Jos kirjastosta sai lainata esimerkiksi enintään neljä kirjaa kerrallaan, oli lainauskortteja neljä. Lainauskorttiin merkittiin aina yksi laina per kortti. Lainauskortista ilmeni kirjan palautuspäivä, kirjan kirjastoluokka (paitsi kaunokirjallisuuden osalta) ja lainattavan kirjan kartuntanumero. Nämä kortit jäivät kirjastoon ja kun kirjat palautettiin, merkattiin korttiin, että kirja oli palautettu.
Seikkaperäinen kuvaus lainausjärjestelmästä löytyy Helle Kannilan teoksesta Kirjastonhoidon opas, Otava, 1966...
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla on hyvä aihepaketti huonekalujen kunnostuksesta:
http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?gr…
Paketti on tehty vuonna 2007, sitä uudempia kirjoja ovat ainakin nämä:
- Maalaa ja tuunaa vanhoja huonekaluja : 50 helppoa vihjettä uuden ilmeen luomiseen / Annie Sloan (2011)
- Ekodeko : sisusta kierrättäen / [teksti ja mallitöiden toteutus sekä kuvausten suunnittelu:] Marja Puukko (2011)
- Pehmusta, verhoile ja kunnosta huonekalusi / teksti: Lise-lotte Boström ja Uno Eriksson (2011)
- Kunnosta, hoida, entisöi : huonekalut, kodintekstiilit, keramiikka, lasi, hopea, taide, peilit / [teksti:] Lillemor Olsson (2010)
- Kunnosta, kultaa ja verhoile : mestareiden opissa / Hannu Tähtinen...
Kyseessä on todennäköisesti teos Kerttulan suvusta. Tässä teoksen tarkat tiedot:
Tekijä : Kerttula, Eero
Kirjan nimi : Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988
Julkaisutiedot : S.L. : S.N., 1988
Julkaisutiedoissa merkinnät S.L. ja S.N. tarkoittavat, ettei kustantajaa ja kustannuspaikkaa tiedetä. Kyseisiä lyhenteitä voidaan käyttää myös lähdetiedoissa.
Toivottavasti näistä on apua. Jos kyseessä ei ollutkaan tämä teos, ole yhteydessä suoraan kirjastoon lisätietojen saamista varten.
