Alalla pääsee alkuun soittamalla kustannusyhtiön kirjalliselle osastolle, lähettämällä näytekäännöksiä (6-10 liuskaa, alkuteksti mukaan) ja olemalla sitten aktiivinen. Yleensä kustantaja päättää mitä käännetään ja tarjoaa työn valitsemalleen kääntäjälle.
Lisätietoja kääntäjäntyöstä löydät Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton verkkosivuilta osoitteesta http://www.sktl.net/sktl/sktl.htm
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy sata erilaista nimikirjaa, joista useimmissa nimet ovat aakkosjärjestyksessä, ainakin kirjan lopussa olevassa hakemistossa. Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voit tutkia näitä kirjoja ja niiden saatavuutta. Kirjoita asiasanalaatikkoon: etunimet ja rajaa halutessasi haku Tampereen kirjastoihin ruksaamalla se. Hakutuloksessa on mukana myös vieraskielisiä nimikirjoja.
Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
Kyseinen äänite on kuultavissa "Unelmia" - CD:llä joka ilmestyi lokakuun alussa 2009.
Se löytyy myös vuonna 1981 ilmestyneeltä vinyyli-singleltä "Pisaroita ihollain/Mua ootathan kun päivä on kesäinen" (Blue Master).
Eduskunnan puhemiehen oikean käden puolella olevassa aitiossa istuu eduskunnan virkamiehiä, mm. täysistunnon tulkki ja istuntojärjestelmän päivittäjä, jotka avustavat täysistuntotyössä.
Voisiko kyse olla Kreikan vuoden 2005 voittoisasta euroviisukappaleesta "My Number One", solistina Helena Paparizou. Kappale ainakin sopii kuvaukseen. Ohessa videolinkki (YouTube): http://www.youtube.com/watch?v=hVz0CF2VepA
Ikävä kyllä vastausta ei ole löytynyt. Aihetta ei ymmärtääkseni käsitellä Yksilön ylösnousemus -kirjassa eikä myöskään Elämän ja kuoleman kehissä -esseekokoelmassa. Parnasso-lehdessä julkaistuissa artikkeleissa ei aihetta myöskään käsitelty. Muut Saavalaisen teokset ovat kaunokirjallisuutta.
Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän siitä tiedon.
Hyttysten levittämät virukset ovat peräisin taudinkantajilta - joko ihmisiltä tai eläimiltä. Jos hyttynen pistää sairasta henkilöä ja sitten tervettä, siirtyy sairaasta peräisin oleva taudinaiheuttaja terveen verenkiertoon.
Päädyttyään hyttysen vatsaan loiset aloittavat monivaiheisen kehityksen, joka huipentuu lisääntymiseen. Tämän tuloksena syntyy muutaman päivän kuluttua uusi sukupolvi, joka siirtyy hyttysen sylkirauhasiin, valmiina iskeytymään uuteen isäntään hyttysen seuraavan aterian yhteydessä.
Eri ihmiset ja kokonaiset yhteisöt osoittavat hyvin erilaista alttiutta tartuntataudeille. Erot ovat joskus perinnöllisiä, mutta paljon useammin ne ovat tulosta aiemmista altistumisista hyökkääville tautiorganismeille. Monille endeemisten...
Kyllä, tätä viinaa on tehty ja myyty jo ennen kieltolakia. Kysyin asiaa Alkon tietopalvelusta ja sieltä saatiin alla oleva vastaus:
"Fennia-viina on ollut ensimmäisen kerran Alkon hinnastossa 30.5.1932 ja viimeisen kerran 1.3.1934. Eli vain vajaan kahden vuoden ajan.
Kyseessä on kirkas maustamaton viina, hinta on ollut 1 litran pullolla 36 markkaa. Alkon tuotenumero sille oli 23.
Hotelli- ja ravintolamuseo voisi auttaa sinua saamaan lisätietoja Fennia-viinasta:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/
Heidän arkistoissaan on mm. Fenniaviinan kuljetusluvat 21.8.1907 ja 28.9.1907
http://files.kotisivukone.com/hrmuusi.kotisivukone.com/alkon_myymalamus… "
Jos haluat vielä tarkempia tietoja, niin kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä tuonne...
Hämeenlinnan pääkirjastossa voit digitoida VHS-kasetteja joko editointitilassa tai erillisellä DVD-tallennin/VHS-nauhurilla. Voit varata ajan puhelimitse 03 621 3040 tai tietokoneiden ajanvarauspalvelun kautta: http://hameenlinna.nettikirjasto.fi .
Erillinen digitointilaite tekee VHS-nauhasta DVD-tallenteen, sillä ei siis voi tallennetta leikata tai muulla tavalla muuttaa. Editointitilassa käytössäsi on myös viedeoeditointiohjelmisto. Jos et ole käyttänyt editointitilaa aiemmin, ensimmäisellä käyttökerralla saat opastuksen laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön.
Lisätietoa: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/editointitila
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
Etunimi Valla on harvinainen ja sitä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Ensimmäisiä kertoja sitä on käytetty 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 2019 Valla oli yhtenä etunimenä kahdeksalla naisella.
En löytänyt mainintaa Vallasta etunimiä käsittelevistä kirjoista, mutta sitä lähellä olevia nimiä ovat esimerkiksi Valma (unikkoa tarkoittava kukannimi valmu), Vaula (vitsasta väännetty rengas) tai Valle, joka on kutsumamuoto esim. Valdemarista tai Valentinista.
Verkon urbaanin sanakirjan mukaan sanalla "keila" on muutamia merkityksiä. Yksi niistä on tyhmä tai yksinkertainen ihminen.
https://urbaanisanakirja.com/word/keila/
Wikipedian nettislangi-sanakirjan mukaan taas: "Keila tarkoittaa näin internet maailmassa huono tasoista pelaajaa, joilla ei ole peliälyä."
https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Nettislangi
Tällaisille uudemmille kansan suussa syntyneille sanoille ei useinkaan löydy tiettyä lähdettä tai syntyhistoriaa. Ne leviävät myös verkossa. Mahdollinen selitys voisi olla keilan yksinkertainen olemus, se seistä tönöttää mykkänä paikallaan ja osaa vain kaatua.
Kopioin alle Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyvän vastauksen. Oheisista linkeistä voi lähteä selvittämään setelin arvoa. Hyvä lähde on myös uusin painos Suomen Numismaatikkoliiton julkaisemasta kirjasta Suomen rahat arviohintoineen:
Keräilijän opas : Suomen rahat arviohintoineen 2020 / toimittanut Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. ; artikkelit: Aki Tsupari, Antti Heinonen, Antti Vuori
L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia arviointi-ja...
Wikipedia kertoo nimestä Aili:"Aili on alkujaan saamelainen naisen etunimi. Saamelaisilla sen tiedetään esiintyneen jo 1600-luvulla, ja suomalaisten keskuudessa se yleistyi 1800-luvun lopulla. Nykyään nimi on yleinen myös Virossa. Saamelaisilla nimi esiintyy myös muodossa Áile, ja muuallekin on levinnyt myös nimen inarinsaamelainen muunnelma Aila.
Nimi Aili oli vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 32 653 naiselle, joista suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien, ja nimipäivä on 17. syyskuuta." Linkki Wikipediaan.
Sivusto nimipäivät.fi kertoo:"
Aili on saamelainen nimi, jota on Suomessa esiintynyt jo 1600- ja 1700-...
Regina Morrow on esiintynyt ainakin seuraavissa Sweet Valley High -sarjan kirjoissa:
Yhdessä ikuisesti (osa 13)
Hulluna rakkaudesta (osa 18)
Panttivangit (osa 26)
Kuilun reunalla (osa 40)
Seuraavista kirjoista ja niiden kuvista voisi olla apua selvitettäessä 1600- ja 1700-luvun asepukuja:
1) Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia (kolme osaa).
2) Gripenberg, Ole: Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra seklet = [Suomalainen sotilaspuvusto neljän vuosisadan aikana]. Helsinki : WSOY, 1966.
3) Bellander, Erik: Dräkt och uniform : den svenska arméns beklädnad från 1500-talets början fram till våra dagar. Stockholm 1973.
4) Höglund, Lars-Eric: Stora Nordiska Kriget 1700-1721 : fanor och uniformer. Karlstad : Acedia Press, 2000.
5) Höglund, Lars-Eric: Den karolinska armens uniformer under Stora nordiska kriget. Karlstad : Acedia Press, 1996.
6) Ernstell, Eva-Sofi: En kunglig fasad : Karl XII i Livrustkammaren. Stockholm...
Oskar Merikannon yksinlauluja matalammille äänille sovitettuna löytyy kokoelmista Suomalaisia yksinlauluja 1 ja 2 : alto/basso. Kokoelmiin sisältyvät laulut Hell dig, liv!; Pai, pai, paitaressu; Kun päivä paistaa; Nuoruuden ylistys sekä Kuin hiipuva hiillos tummentuu.
Kirjastoon on lisäksi tilattu nuottikirja Merikanto, Oskar: Kootut duetot: matalammille äänille. Nuottien saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
