Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit (2000) kertoo Martta Haatasesta seuraavaa:
"Haatanen, Martta, o.s. Sandström v:een 1926 (Koivukumpu, Hilja, Kumpi on suurempi. 1936; Koski, Mirjam, Ja näin voitimme. 1932; Mukan Sohvi, Pohjolan S.; Vuento, Laine, Kasvattipoika. 1930) Avust. Pohjolan Sanomat 1940-50. Teoksia 1936-54."
Seuraavassa luettelossa on muutamia Afrikan ja Aasian maiden kulttuureja ja uskontoja esitteleviä teoksia. Ne käsittelevät myös jossain määrin mystiikkaa ja noituutta. - Maailmankulttuurien aikakirja, Taikaratsu-satutapahtuma 5 - Kuuletko rummun kutsun?, Varto, Juha: Ihmisen tie 2 - " kolmas maailma", Itämaiden mytologia, Arvoituksellinen itä, Knappert, Jan: Taikaeläimiä ja pahoja henkiä, Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut.
Kallion kaupunginosa on kokenut monia vaiheita ja muutoksia 1800-luvulta tähän päivään, niistä löytyy paljon sekä tutkittua tietoa että henkilökohtaisia muistoja sekä verkosta että painetusta kirjallisuudesta. Historiikit yltävät aika kauas menneisyyteen nykylukijan silmin. Kattavin historiikki lienee Juha Koskisen Kallion historia vuodelta 1990 (Kallio-Seura) (kts. linkki): http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1349799?lang=fin
Kallion kirjasto on koonnut Kallio-aiheista kirjallisuutta omaksi kokoelmaksi, sen sisältöön kannattaa tutustua. Tässä linkki Kallio-kokoelman tietokirjallisuusosaan(kts. linkki): https://bit.ly/2oL4OMo
Nyky-Kalliota, sen boheemia ilmapiiriä ja toisaalta gentrifikaatiota ja on...
Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko D. W. Winnicott (1896–1971) kuvaa, miten vauva peukalon imemisen lisäksi tai asemasta voi keksiä muutakin touhua. Esim. vaatekappaleen nurkan nypläys rauhoittaa ja suojaa erityisesti nukkumaan mentäessä etenkin depressiivistyyppiseltä ahdistukselta. Näin kehittyy sellainen erityinen kohde, jota Winnicott kutsuu transitionaaliobjektiksi. Ehkä tunnetuin transitionaaliobjekti on rätti, josta Tenavat-sarjakuvan Eppu ei kerta kaikkiaan voi luopua. Transitionaaliobjekti menettää vähitellen merkitystään muiden mielenkiinnon kohteiden kasvaessa.
Kari Kurkela: Winnicott, raja, luova asenne http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/kurkela_winnicott.htm
Lapsi voi hädän hetkellä turvautua...
Osuuskuntien nimien yhteydessä esiintyi joko kirjainlyhenne i.l. tai r.l. - jos jostain on silmiin osunut i.i., se lienee painovirhepaholaisen työtä: Osuusliike Imatra oli kuitenkin Imatra i.l. (ks. Kalervo Peitsalo, Tipasta Imatraksi : osuusliike Imatra i.l. 1902-1952).
Nämä lyhenteet liittyivät jäsenten lisämaksuvelvollisuudeksi kutsuttuun vastuuseen. Jos osuuskunnassa jäsenet eivät olleet henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista, kyseessä oli osuuskunta ilman lisämaksuvelvollisuutta (i.l.). Jos jäsenen kuului vastata säännöissä määrätyn lisämaksuvelvollisuuden rajoissa henkilökohtaisesti osuuskunnan sitoumuksista, kyseessä oli rajoitettu lisämaksuvelvollisuus (r.l.). (Osuuskuntalaki 247/1954)
Hei!
Olipa visainen kysymys. Kollegan avulla saimme selville seuraavaa:
Islannin wikipedian mukaan Steinunnin vanhemmat ovat Sigurður Pálsson ja Anna Margrét Kolbeinsdóttir. https://is.wikipedia.org/wiki/Steinunn_Sigur%C3%B0ard%C3%B3ttir_(rith%C3%B6fundur)
Yrsan vanhemmat ovat Kristínar Höllu Jónsdóttur ja Sigurðar B. Þorsteinsson - lähde „Ég strauja ekki fyrir þig, ég faxa ekki fyrir þig, ég vélrita ekki fyrir þig.“ - DV
Liljan vanhemmat ovat Sigurður Hjartarson ja Jóna Kristín Sigurðardóttir - lähde Lilja varð strax spennt fyrir Möggu Pálu - Sérstaklega eftir að mamma sagði mér að hún væri lesbía - DV
eli he eivät ole sisaruksia.
Tähän hätään ei löytynyt uimastadionin mittoja tai piirustuksia, mutta hahmotellaan hieman tilavuutta.
Täysimittaisen olympiauima-altaan mitat ovat nykyisellään 50 m x 25 m x 2-3 m. Yhden radan leveys on 2,5 metriä, joten nykyisellään olympia-altaassa on kymmenen rataa, joista uloimmat radat ovat kilpailuissa tyhjiä. Uimastadionilla ratoja on kuvien ja muistin pohjalta 8, jolloin leveys on 20 metriä, jos oletamme, että radan leveys on myös Helsingin olympialaisissa ollut 2,5 metriä. Syvyydelle nykyiset allassertifikaatit antavat joustovaraa kahden ja kolmen metrin väliltä. Valitaan niistä vaikka tuo 2 metriä - muistikuvat eivät ylety tällä erää altaan pohjaan.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 50 m (pituus) x 20 m (leveys) x 2 m (syvyys) eli...
Tilastokeskusen Maailma numeroina -taulukkopakettiin http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/index.html on koottuna Excel-taulukkoon maittaisia rakennetietoja kaikista maailman valtioista. Maita on 241 ja teemoja yhteensä 248.
Tuon kolikon arvoksi annetaan teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004 (Vaasa : Waasa Grapics) 5 – 450 € kunnosta riippuen. Kuntoluokitus on tarkemmin selostettu teoksessa sivulla 4. Yleisimmin tarjolla on kuntoluokkaan 1 kuuluvia rahoja, joiden arviohinta on 7 €. Kirjaan voi tutustua mm. Metson käsikirjastossa ja lainattaviakin kappaleita löytyy. Teoksen saatavuuden voi tarkastaa Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto/piki.
Lyhenteellä MM tarkoitetaan tässä todennäköisesti Muntra Musikanter -mieskuoroa, jonka osoite Helsingissä on Liisankatu 2. Tietääkseni kuoro on pitkään käyttänyt huoneistoa tuossa osoitteessa, mutta varmuudella en pysty sanomaan, onko tämä juuri se paikka, johon tekstissänne viitataan. Asiaa kannattaisi tiedustella suoraan hilpeiltä musikanteilta itseltään. Toivottavasti asia sitä kautta saa varmistuksen. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.muntramusikanter.com/
Tekijältä on suomennettu teos Laulu Hiawathasta. Teoksen runot ovat Rauhanpiippu, Neljä tuulta, H.:n lapsuus, H. ja Mudjekeewis, H.:n paasto, H.:n ystävät, H.:n purjehdus, H.:n kalastus, H. ja Helmisulka, H.:n kosinta, H.:n häät, Iltatähden poika, Maissipeltojen siunaus, Kuvakirjoitus, H.:n valitus, Pau-Puk-Keewis, Pau-Puk-Keewisin takaa-ajo, Kwasindin kuolema, Aaveet, Nälkä, Valkoisen miehen jalka sekä Hiawathan pois meno, joten näiden runonnimien perusteella vaikuttaa epätodennäköiseltä, että runoa olisi suomennettu.
Kyseessä lienee egyptiläinen laulajatar Sherine ja hänen esittämänsä kappale Garh Tani.
Yleisten kirjastojen kokoelmista ei Sherinen levyjä löydy mutta Internetistä löytyy tietoa artistista sekä hänen musiikkivideoitaan ja musiikkiaan katsottavaksi ja kuunneltavaksi.
Sherinen virallisen kotisivun osoite on http://www.sherineabdelwahab.com/
Wikipediassa kerrotaan artistista http://en.wikipedia.org/wiki/Sherine
Musiikkivideon voi katsoa esimerkiksi MySpacessa http://www.myspace.com/
Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )...
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Runon sanat löytyvät kahdesta eri teoksesta:
1)Runotallenteelta "Vie sinne mun kaihoni", joka sisältää
Liisa Mäkelän lausumia karjalaisia runoja.
2)Eino Haukan teoksesta "Unessa lensi kiviperhonen" s.11-14.
Porin kaupunginkirjastossa on teos Släktbok II:1-3 (Helsingfors 1918), jossa on selvitetty Palmgren-sukuun kuuluvia henkilöitä Suomessa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.familysearch.org mormonikirkon ylläpitämä palvelu IGI:FamilySearch Internet Genealogy Service, jonka hakutietokannoista voi etsiä henkilöitä nimen perusteella. Kokeilin hakua nimellä Palmgren, tulokseksi tuli useita viittauksia Suomesta ja ulkomailta.
Emme ole löytäneet kirjaa, jossa olisi kannessa lapualaisen mökin kuva, mutta
kyseessä saattaisi olla Leea Virtasen kirja "Kun kello pysähtyi" (1974) tai
"Telepaattiset kokemukset" (1977). Molemmissa teoksissa on käytetty aineistona
Apu-lehdessä julkaistua keruukilpailua vuonna 1973 sekä lehdessä aiemmin vuonna
1958 olleen tarinakilpailun kertomuksia. Suomen Spiritualistinen seura puh./fax 09-1352046
tai Suomen Parapsykologinen Tutkimusseura ry puh. 09-488497 voisivat luultavasti
auttaa oikean teoksen jäljittämisessä.
Kovin vähän tuloksia tuntuu tiedonhausta tulevan. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy asiasanoilla "rikollisuus" ja "kasvatus" vain kolme viitettä:
Tekijä(t): Martens, Peter L. Nimeke: Familj, uppväxt och brott / Peter L. Martens Julkaistu: Stockholm : Brottsförebyggande rådet, 1992 Ulkoasu: 147 s. ISBN: 91-38-12761-X
Nimeke: Rikoksettomaan elämänhallintaan : seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien yhteensovittamista selvittäneen toimikunnan mietintö Julkaistu: Helsinki : Oikeusministeriö, 2001 Ulkoasu: 124 s. ISBN: 951-53-2296-0
Nimeke: Väkivallan kierre / Jaana Haapasalo (toim.) Julkaistu: [Helsinki] : Tietosanoma, 1999
Ulkoasu: 179 s. ; 21 cm ISBN: 951-885-156-5 (nid.)
Sanoilla...
Suomenkielistä tiivistelmää tai juoniselostusta ei Internetistä löytynyt, mutta auttaisiko asiaa englanninkielinen tiivistelmä, joka sisältää mm. juoniselostuksen, henkilöt, teemat ja historiallista taustatietoa. Se löytyy osoitteesta
http://www.pinkmonkey.com/booknotes/monkeynotes/pmWarPeace01.asp
Turuntie 82 A on Mannerheimintie 110, koska Turuntie 78 oli Mannerheimintie 106:ssa ja Turuntie 86 Mannerheimintie 114:ssä. Nykyinen Mannerheimintie syntyi 4.6.1942 marsalkan 75-vuotispäiväjuhlallisuuksien yhteydessä, kun entinen Heikinkatu (Erottajalta postitalolle ja Turuntie yhdistettiin.
LÄHDE: Helsingin kadunnimet. - 1970.
