Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys...
Hei,
Asiasta ei ole yksiselitteistä tietoa. Ahmed Ladarsin kirjassa Mämmi (Perhemediat, 2008) kansantieteen dosentti Teppo Korhonen kertoo esipuheessa Daniel Jusleniuksen 1700 ilmestyneestä väitöskirjasta Aboa vetus et nova (Vanha ja uusi Turku), jossa selvitetään perinneherkun taustaa. Väitöskirjassa kerrotaan "varsinaisuomalaisten suosimasta puurosta, joka paistetaan uunissa levytuohesta tehdyssä matalassa astiassa (tuokkonen, rove) ja jota nimitetään mämmiksi" (s. 6).
Esipuheessa mainitaan myös, että mämmiä syödään pääsiäisenä happamattoman taikinan muistoksi. Mainitaan myös, että Henrik Gabriel Porthanin mukaan mämmin kanta-aluetta olivat Häme ja osittain Etelä-Suomi (katolisen ajan lounaissuomalaisen asutuksen alue),...
Jatkosodan aikana Riihimäen lasi valmisti talvisodan muistomaljaa ('Mottimalja') alkuperäisestä poikkeavin vuosiluvuin.
Mottimalja 1939-1942; maljakko / muistoesine; muistomaljakko | Turun museokeskus | Finna.fi
Hagelstam & Co | Mottimalja 1939-1944
Näyttää siltä että kuvailemaasi kattavaa teoslähtöistä kirjallisuuslähdettä ei ole olemassa. Kirjallisuushistorioissa teoksia lähestytään joko tekijästä tai sitten aikakaudesta käsin.
Internetissä on runsaasti kirjallisuusaineistoa etenkin englannin kielellä, mutta ei kaipaamaasi tietokantaa. Kannattaa kuitenkin tutustua sivuihin, joihin on ammattitaitoisesti koottu erilaisia kirjallisuuslähteitä, http://www.makupalat.fi --> kirjallisuus ja yleisten kirjastojen linkkikirjasto http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto --> kirjallisuus.
Kirjastojen aineistotietokantojen kuvailu perustuu asiasanoitukseen, mutta teosten suorasanainen referointi ei ainakaan toistaiseksi ole käytetty sisällönkuvailumuoto.
Muutamia erikoistietokantoja löytyy,...
Iso-Britannian kuningatar on vuodesta 1952 ollut Elisabeth II.
Lisätietoa (ei kylläkään suomen kielellä) brittiläisestä monarkiasta löytyy mm sivuilta:
http://www.royal.gov.uk/output/Page1.asp
Kimmo Koskimaa on kirjoittanut runokokoelman Hukkaperän lauluja, teos on vuodelta 1954. Kyseiseen kokoelmaan sisältyy "Vanhuus" -niminen runo. Teosta on saatavilla PHelsingin pääkirjastossa Pasilassa sekä Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa. http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
"Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta löytyy useitakin vastauksia Merja Jaloa koskeviin kysymyksiin. Ne saa esiin kirjoittamalla Etsi arkistosta: Jalo Merja.
Lisäksi netissä Kirjasammon sivuilla on tietoa Merja Jalosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Runojen analysoinnista yleisesti ei ole kirjoitettu kovinkaan paljon. Yksittäisten runoilijoiden tuotantoa on sen sijaan käsitelty runsaammmin.
Seuraavista teoksista on toivottavasti hyötyä runojen analyysiin ja tulkintaan:
Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus,WSOY,2000.
Viksten, Vilho, Runo ja tulkinta,WSOY,1971.
Äidinkieli ja kirjallisuus, käsikirja, WSOY, 2003.
Vinkkejä saat myös lukemalla vaikkapa runoarvosteluja.
Katso esim: http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous
Säkeet ovat Lassi Nummen Olavinlinna-runoelmasta "Linna vedessä" (Otava, 1975) ja sen luvusta "Linnakronikasta 1975: Tänään ja huomenna". Runo löytyy myös Lassi Nummen kokoelmateoksesta "Runot 1947-1977" (Otava, 1978).
Jortikan kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Viikin tiedekirjastosta. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi) löytyvät tupakan viljelemistä käsittelevät kirjat ilmestyivät 1930- ja 1940-luvuilla, joten uusien niteiden hankkiminen ei ole helppoa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ovat saatavissa "Eino Leinon toiverunot", osat 1 ja 2, Yrjö Jyrinkosken lausumina. Vantaalla näitä levyjä on vain Tikkurilan kirjastossa ja ne ovat tällä hetkellä lainassa, mutta Helsingissä niitä on hyllyssä monessa kirjastossa ja niihin voi tehdä varauksen missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa tai Helmet-järjestelmän (www.helmet.fi) kautta miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internet-yhteys.
Samuli S. on suomentanut Taras Bulban painoksen vuodelta 1878. Kyseistä painosta on Vaski-kirjastoista ainoastaan Maskussa. Saat kirjan 1 euron varausmaksulla omaan kirjastoosi varaamalla sen Vaski-tietokannasta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto.
Muita suomennoksia teoksesta ovat tehneet mm. Gunvor ja Kaarlo Salo 1946 ja 1959 sekä Juhani Konkka (Valitut teokset 1994). Näitä painoksia on saatavilla useissa kirjastoissa, mikäli uudemmat käännökset sopivat tarkistukseen.
Teoksen voi varata netin kautta osoitteessa https://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=uusi+thai-sanakirja&search… . Varaamiseen tarvitsee kirjastokortin ja siihen liittyvän tunnusluvun, jotka saa kirjastosta henkilöllisyystodistuksen esittämällä. Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/ .
Kaarlo Kramsu mainitaan usein Suomen synkimmäksi runoilijaksi. Näin hänestä kerrotaan Oulun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/kramsu/runous.htm
Runokilpailusta Suomen synkimmästä runosta kysyin Aamulehdestä. Aamulehdestä ei löytynyt tietoa runokilpailusta, jossa olisi valittu Suomen synkin runo. Sen sijaan lehdessä oli ollut Aleksis Kiven päivänä 2006 äänestys suomalaisten lempirunosta. Tuossa äänestyksessä oli eniten kerännyt ääniä Eino Leinon runo Nocturne. Myös Leinon Hymyilevä Apollo ja Elegia pärjäsivät hyvin. Jaetulle kakkossijalle kipusivat runoilijat Tommy Tabermann ja Aale Tynni runollaan Kaarisilta. Suosikkirunolijoita olivat lisäksi Kirsi Kunnas, Aleksis Kivi, Edith Södergran, Uuno Kailas ja...
VHS-kasetteja voi muuntaa DVD:lle muun muassa Turun ja Kaarinan pääkirjastoissa. Digitointi toteutetaan itsepalveluna ja asiakas ostaa itse omat DVD-levynsä. Muuten digitointi on asiakkaalle maksutonta.
Lisätietoja:
Kaarinan kaupunginkirjasto:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/laitteet/fi_FI/digitointipisteet/
Turun kaupunginkirjasto:
http://musasto.wordpress.com/2011/01/28/mahdollisuus-digitointiin-kolme…
Ilmeisesti matkustajakoneissa ei käytetä kyseistä mallia laskutelineissä tai laskeutumisessa. Käännettävät pyörät/laskutelineet näyttävät olevan melko harvinainen versio, englanninkielisen Wikipedian artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Landing_gear kerrotaan laskutelineistä, ja sen mukaan kyseinen kääntyvä malli eri versioineen näyttää olleen viime vuosisadan alun koneissa kokeiluina, ja myöhemmin B52-pommikoneessa käytössä. Sivutuulessa laskeutumisesta kerrotaan lisää myös Wikipedian artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Crosswind_landing Matkustajakoneet näyttävät käyttävän eri tyylistä laskeutumistekniikkaa sivutuulessa.
Kyseessä on todennäköisesti teos Kerttulan suvusta. Tässä teoksen tarkat tiedot:
Tekijä : Kerttula, Eero
Kirjan nimi : Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988
Julkaisutiedot : S.L. : S.N., 1988
Julkaisutiedoissa merkinnät S.L. ja S.N. tarkoittavat, ettei kustantajaa ja kustannuspaikkaa tiedetä. Kyseisiä lyhenteitä voidaan käyttää myös lähdetiedoissa.
Toivottavasti näistä on apua. Jos kyseessä ei ollutkaan tämä teos, ole yhteydessä suoraan kirjastoon lisätietojen saamista varten.
Valitettavasti kirjaa ei näyttäisi olevan saatavilla nettikaupoista ainakaan tällä hetkellä. Kirjan kustantajalta Kirjapajalta voisi asiaa tietysti kysyä, mutta useinkaan kustantajilla ei ole enää myytävänä noin vanhoja kirjoja. Kirjapajan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjapaja.fi/yhteystiedot.
Koska kirja ei ole enää kovin uusi, sitä voisi yrittää löytää antikvariaateista. Antikvariaattien kaikki valikoimat eivät välttämättä ole Internetissä näkyvillä, joten niihin voisi soittaa ja kysyä, olisiko niiden valikoimissa kyseistä laulukirjaa. Jotkut antikvariaatit saattavat ottaa ylös kirjan nimen ja ilmoittaa, jos heille tulee haluttu kirja. Suomalaisia antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/...
Tällä hetkellä HelMet-kirjastossa on seitsemän kappaletta kyseistä kirjaa lainattavana (Töölön kirjasto on remontissa) ja niihin on 50 varausta, joten meidän kauttamme sitä ei ikävä kyllä pikaisesti saa.
Myös Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen kirjastoissa kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta varauksia ei suhteessa ole niin paljon. Molempia kirjastoja voi käyttää, vaikka ei olisikaan opiskelijana. Toimipisteet löytyvät molemmilta Leppävaarasta, jossa voi käydä kyselemässä tarkemmin.
Laurea - http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Metropolia - http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kirja on hankittavissa myös sähköisenä, lähetän siitä hankintapyynnön HelMet-kirjastojen...
