Nettiosoitteessa http://www.tukes.fi/nimileimarekisteri/ on nimileimaluettelo, jonka mukaan nimileima vv-o kuuluu Veikko Vainiolle. Hän on harjoittanut ammattiaan Haminassa. Nimileima on ollut voimassa 1962-1969 ja 1982-2003.
Teosta ei ole suomennettu. Apollinairen suomennetut teokset ovat Alcools (Alcools, 1913). Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: Otava, 1977. Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (Les onze mille verges, 1907; Les exploits d'un jeune Don Juan, 1911). Suomentanut ja jälkisanan kirjoittanut Väinö Kirstinä. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1972. Mätänevä velho (L'enchanteur pourissant, 1909). Suomennos ja esipuhe: Riikka Mahlamäki; runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka. Helsinki: Like, 2004.
Jo varhaiset esi-isämme laskivat saaliseläimiä käyttäen numeroita yksi, kaksi ja monta. He ymmärsivät myös nollan = ei yhtään. Useampia ryhdyttiin laskemaan piirtämällä viivoja. Yksi tärkeimpiä syitä laskemisen aloittamiseen oli tieto siitä, että jos olit saanut kymmenen kalaa ja pyysit toveriasi viemään ne kotiin, pystyit tarkistamaan, että hän myös toi kaikki kalasi eikä syönyt niitä matkalla.
Numeroista löytyy monta kivaa kirjaa, haluaisit ehkä tutustua vaikka Johnny Ballin kirjaan Numeroiden maailma.
Uusimpia lukulaitteita on esitelty seuraavissa lehdissä ja kirjoissa:
Sähkökirjaa ei saa vielä suomeksi : sähkökirjojen lukulaitteisiin saa suomeksi vain tietokirjoja Helsingin sanomat Numero 25.11.2008, C2 (Sony Ereader PRS-505)
Amazonin sähköinen kirjanlukija herättää nyt suuria toiveita Helsingin sanomat Numero 20.8.2008, B4 (Amazonin Kindle)
Kindlestä tuli Amazonin suurmenestys Helsingin sanomat Numero 19.1.2009, C3 (Amazonin Kindle)
Kirjamarkkina sähköistyy, Tietokone 9/08 (Amazonin Kindle)
Lieslinna, Katja: Readius-lukulaite haastaa maailman parhaan käyttöliittymän : sähköistä paperia lehdessä Tekniikan maailma, 21/07
Brown, David J.: The impact of electronic publishing : the future for publishers and librarians, 2008
Vanhimpia...
Etsitty novellikokoelma on Frederick Forsythin Tunnollinen tappaja (Otava, 1982). Palkkamurhaajatarina on kokoelman niminovelli, Mauritiukselle sijoittuvan kalastuskertomuksen nimi on Keisari.
Kutituspolkka löytyy Puukellovalssi : pelimannisävelmiä Pohjois-Karjalasta, osa 2 -nuottikokoelmasta sekä Poljentoa Pohjois-Karjalasta -nuottikokoelmasta. Molemmat löytyvät Turun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Ratamo-kirjastoissa seutuvarauksen voi tehdä paikalla olevasta aineistosta. Tällöin ohjelma tarjoaa valittavaksi noutopaikkaa. Lainassa olevasta aineistosta seutuvaraus on tehtävä virkailijan kautta. Kotiseutu- tai käsikirjastoaineisto ei myöskään ole varattavissa. Otapa yhteys kirjastoon, josta haluat varauksen noutaa.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Vestmannaeyjar-saaret ovat saaneet nimensä irlantilaisista orjista, jotka muinaiset skandinaavit (pohjanmiehet eli viikingit) olivat siepanneet orjiksi. Muinaisnorjan sanaa vestmen tai westmen ruvettiin käyttämään irlantilaisista ja se säilyi islannin kielessä, vaikka Irlanti on idempänä kuin Islanti.
Pirjo Mikkosen Kielikello -lehdessä julkaistussa verkkoartikkelissa Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä sukunimi Westman mainitaan Ruotsin vallan aikana annettuna ruotsinkielisenä sotilasnimenä, ja se olisi jäänyt käyttöön sukunimenä. Man -loppuiset nimet ovat Ruotsissa olleet porvarissäätyyn kuuluvien (kauppiaiden ja käsityöläisten) sukunimiä.
Ruotsin...
Yleistietoa Perusta löytyy esim. "Maailma tänään" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka, 1997) ja "Maailma nyt" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka ja pienet Antillit, 1992).
Historiaan liittyvää tietoa voisit etsiä suomeksi esimerkiksi seuraavista kirjoista: Lopun alku--katastrofien historiaa ja nykypäivää/toimittannut Hannu Salmi(Turku, 1996) Roberts, David; Inkojen kadonnut kaupunki/kirj. David Roberts,kuv. Chris Molam ja Roland Berry,([Tampere], [1977]); Baumann, Hans, Perun kultaa ja jumalia (Hämeenlinna, 1966).
Yleisempää historiaa löydät tietosanakirjoista ja historiasarjoista (esim. Grimberg, Kansojen historia). Internetistä löytyy monikulttuurisen kirjaston sivuilta kerättynä Peru-linkkejä, mutta ne ovat pääasiassa muun kuin...
Vaalilaissa 2.10.1998/714 todetaan seuraavaa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714
Vaalimenettelyn uudelleen aloittaminen
143 § Presidenttiehdokkaan tai presidentiksi valitun pysyvä estyneisyys tai kuolema
Presidentin valitsemiseen on ryhdyttävä uudelleen niin pian kuin mahdollista, jos:
1) säädetyssä järjestyksessä asetettu ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä;
2) toisessa vaalissa oleva ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen toisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä; taikka
3) presidentiksi valittu tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen kuin hän on ryhtynyt toimeensa.
...
Yleinen selitys on se, ettei Yhdysvaltain joukkue ole pelannut tarpeeksi hyvin niissä kisoissa, joihin se on osallistunut. Tilastoja hallitsevat Neuvostoliitto/Venäjä, joka oli 1960-luvun alusta 1990-luvun alkuun suhteellisen ylivoimainen joukkue ja Kanada, joka on hallinnut tilastoja silloin kuin Neuvostoliitto ei hallinnut. Yhdessä nämä kaksi mahtimaata ovat vieneet jaossa olleista 94 kultamitalista 53. Kaksi muuta kultaa rohmunneista ovat Tšekkoslovakia/ Tšekki (12) ja Ruotsi (11). Yhdysvalloilla on tosiaan vain kaksi kultamitalia, mutta hopealla joukkua on ollut 9 kertaa ja pronssilla 8.
Eräs syy Yhdysvaltain "odotettua huonompaan menestykseen" lienee se, että maassa on perinteisesti arvostettu enemmän kotimaan liigaa kuin...
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysyin asiaa kahdelta teatterihistorian asiantuntijalta. Molemmat olivat sitä mieltä, että tällaista kilpailua ei suurella todennäköisyydellä ole koskaan pidetty. Tarinan syntyajankohdasta on vaikea sanoa mitään varmaan. Toinen asiantuntijoista piti todennäköisenä, että tarina on syntynyt paljon Ida Aalbergin kuoleman (1915) jälkeen ja epäili, että ehkä joku pakinoitsija olisi saattanut kynäillä tarinan, jossa kisataan maailman kauneimmista lauseista.
Helsinki-kokoelma sijaitsee pääkirjastossa Itä-Pasilassa. Kokoelma sisältää tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita julkaisuja ja tallenteita, jotka koskevat Helsinkiä tai joissa on kuvattu pääkaupunkia. Mukana on myös Helsingin kaupungin asiakirjoja. Aineistoa ei lainata ulos kirjastosta. Kokoelman kaunokirjallisuus on rekisteröity kaupunginkirjaston Plussa-tietokantaan (http://www.libplussa.fi/), josta voi tehdä hakuja käyttäen esimerkiksi hakusanoja romaanit ja Helsinki. Löydät lisätietoja Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , klikkaamalla "Näin etsit aineistoa", "Erikoiskokoelmat".
Tässä viitteitä kirjoihin, joista mahdollisesti löytyisi hakemasi resepti: Hazen, Janet: Red hot and green--50 spicy vegetarian recipes--cooking with chilies, peppercorns, mustards, horseradish, and ginger, ISBN 0-8118-1052-6. Steer, Gina: The great chilli cookbook--recipes from the world's hottest cuisines, ISBN 1-85076-581-2.
Wells, Troth: The spices of life, ISBN 0-7522-0538-2.
Rodriguez, Douglas: Nuevo Latino--recipes that celebrate the new Latin American cuisine, ISBN 0-89815-752-8.
Sullivan, Caroline: Classic Jamaican cooking--traditional recipes and herbal remedies, ISBN 1-897959-15-X.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi). Plussassa...
Kyseinen loru löytyy esimerkiksi teoksesta Suomen lasten runotar / toimittanut Kaarina Helakisa, kuvittanut Leena Lumme. Saatavuuden voit tarkistaa kaupunginkirjaston aineistotietokannasta www.libplussa.fi/|
Kim Casalin sarjakuvaa ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi albumina/kirjana, mutta se on saattanut esiintyä eri aikakaus- ja sanomalehdissä, varsinkin 1970-luvulla. Siitä on myös tehty postikortteja nimellä Rakkautta on ...
Voitte kysyä Kim Casalin sarjakuvaa englanniksi kirjakaupoista, viime vuonna ilmestyi Love is...for him (2003) ja Love is...for her (2003) ja tänä vuonna ilmestyvät Love is...in the air (2004) ja Love is...forever (2004) Ebury Pressin kustantamana.
Saippuakupla-aine on nimensä mukaisesti saippuaa ja vettä eli pari tippaa vaikka astianpesuainetta ja loput vettä. Näin kirjastonhoitaja ainakin muistaa lapsena homman hoidelleensa.
Tieteellinen näkökulma saippuakupliin löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/kysykemiasta/arkisto/saippuakupli…
Mikäli tarkoitat kesällä 2004 Turun seudulla karkuteillä ollutta Murre-koiraa, oheisista Turun Sanomien artikkeleista löytyy Murren kuvia. Koira tunnettiin Tarvasjoen Murrena:
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:255264,0
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:243623,0
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:244248,0
Turun Murre on myös satuhahmo, josta on tehty kirja. Riitta-Liisa Snällströmin kuvakirja Turun "Murre" löytyy Turun kaupunginkirjastosta ja ohessa Turun Sanomien artikkeli aiheesta
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:208650,0
