Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta, osoitteesta http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/kontentti.php ,
löytyneitä artikkeleita voi tilata lähikirjaston kautta.
Kontentin kotisivun tekstin mukaan: "Kontentti on kaikille avoin ja maksuton. Tietokannan lehdet löytyvät Varastokirjaston kokoelmista, joten haussa löytyvät artikkelit ovat kirjastojen tilattavissa. Tietokannan aineisto TXT-muotoisena on myös kopioitavissa palvelimeltamme", joten voisi myös kokeilla aineiston tulostamista suoraan Internetistä.
Anna Magdalena Bachin nuottikirja sisältää kosketinsoitinmusiikkia, jonka Johann Sebastian Bach sävelsi uutta vaimoaan Anna Magdalenaa varten. Nämä opetustarkoituksessa ja perhemusisointia varten sävelletyt kappaleet ilmestyivät vuosina 1722 - 1725 kahtena kokoelmana alunperin nimellä Clavier-Büchlein vor Anna Magdalena Bach. Kokoelmiin kuuluu kappaleita, joita Bach muokkasi ja kehitteli edelleen, mm. viisi ensimmäistä Ranskalaista sarjaa, ja paljon tutuksi tulleita pikkukappaleita, menuetteja, musetteja, koraaleja, aarioita ja poloneeseja ym. Kokoelmista on aikojen mittaan ilmestynyt eri nimisiä ja laajuudeltaan erilaisia versioita, mm. Notenbüchlein für Anna Magdalena Bach, josta yleisesti käytetty suomenkielinen nimi on peräisin.
Valitettavasti juuri Siro -patterin lämpöarvotaulukkoa ei löytynyt Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksesta O. Ebeling: Lämmitys-, ilmanvaihto- ja saniteettiteknillisiä taulukoita ja ohjeita (1963) löytyy eri valmistajien mm. Högforsin radiaattorien lämmönluovutuskäyriä (s.435-471). Teoksesta löytyy myös yleinen säteilypatterien lämmönluovutuskaavio/taulukko (s.182-183).
Teidän kannattaisi ottaa yhteyttä kyseisen patterin valmistajaan, joka on nykyisin nimeltään Componenta Karkkila Oy http://www.componenta.com/fi/yhteys_y.html ja kysyä olisiko heillä haluamianne tietoja näinkin vanhasta patterista.
Voitte myös ottaa yhteyttä teknisen alan erikoiskirjastoihin mm. Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://lib.hut.fi/ tai Tampereen...
Eipä löydy varsinaisesti mitään tietoteosta suomeksi Saksan kansallissosialistisen armeijan rivisotilaista ja heidän taustoistaan.
Englanniksi löytyy kirja nimeltä Cartlidge, Cherese, Life of nazi soldier. 2001.
Kaunokirjallisia teoksia Saksan armeijan taisteluista toisessa maailmansodassa löytyy Porin kaupunginkirjaston osalta osoitteesta https://satakirjastot.finna.fi/
Haun voi tehdä esim. sanoilla toinen maailmansota Saksan armeija, https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookf…
Kaksivuotias saattaa pitää hyvinkin monenlaisesta musiikista. Tässä on joitakin ehdotuksia. Lennä, lennä leppäkerttu (Warner Music Finland, 2001), Anni tanni -lastenlaululevyt (julk. Sympaali), Muksujen musaboksi : 50 suosituinta lastenhittiä (Warner Music Finland, 2001), Nallekarhu konsertissa : Orkesterimusiikin suosikkeja lapsille (Ondine, 1999), Maija Baricin säveltämät Unta ja unelmia sekä Missä ilo asustaa? -levyt (Nukketeatteri Sampo, 2004), Järvenpää Risto: Tatsia ja janssia lapsille (Risto Järvenpää, 1993).
Englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on cd-rom-muodossa. Tässä Vihdin kirjastosta löytyviä:
- Suomi-englanti-suomi sanakirja
- Englannin yo-sanat
- Suomi-englanti-suursanakirja
Löydät ne Vihdin Lukki-kirjastojen tietokannasta kirjoittamalla asiasanaksi sanakirjat ja valitsemalla aineistolajiksi cd-rom-levyt:
http://vihti.kirjas.to/
Aiheesta sitoutuminen työhön löytyy seuraavia teoksia:
IRTIOTTOJA työstä : työkuormituksesta palautumisen psykologia (2009) / Ulla Kinnunen ja Saija Mauno (toim.)
TYÖELÄMÄN taitekohtia (2006) / Pertti Jokivuori, Raija Latva-Karjanmaa, Arja Ropo (toim.)
BORGMAN, Merja : Parhaat käytännöt työyhteisön kehittämiseen (2002)
Lisää asiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy esim. Aaltokirjastojen tietokannasta asiasanoilla työ/organisaatiot ja sitoutuminen
Tässä lisäksi muutamia artikkeleita aiheesta:
Jokivuori, Pertti. Sitoutuminen työorganisaatioon ja luottamus. Aikuiskavatus 24 (2004) 4, 284-294, 366-367.
Keller Johansson, Lauren. Uudenlainen uskollisuus hyödyttää yritystä ja työntekijää. Fakta 24 (2005): 4, 44-46.
Sarkkinen, Marja. Sitoutuminen ei...
Autojen nopeusmittarit näyttävät useimmiten hieman todellista korkeampaa nopeutta. Tämä siksi, että lain mukaan mittari ei saa näyttää todellista alempaa lukemaa, ja siksi siihen säädetään yleensä hieman pelivaraa. Renkaiden koko (ja myös kuluminen) vaikuttaa mittarilukemaan, sillä auton nopeus mitataan pyörien pyörimisnopeudesta. Tämä vaikuttaa myös matkamittarin lukemaan, kuten kysymyksessä arveltiinkin. Vaikutus on kuitenkin sen verran pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä esimerkiksi käytetyn auton arvioinnissa.
Trafi: http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/1741/tarkista_renkaid…
Helsingin Sanomien juttu nopeusmittarin virheestä: http://www.hs.fi/artikkeli/Nopeusmittarin+virhe/1135222994485
Suomen murteiden sanakirja 2. osa, Emaali-havuvasta (ilmestynyt 1988) kertoo, että substantiivi haina merkitsee aavistusta.Tästä päätellen Hainari siis tarkoittaisi aavistelijaa. Sanaa haina on käytetty mm. Kiihtelysvaarassa ja Ilomantsissa. Karjalan kielen verkkosanakirjassa sanalle haina annetaan suomenkieliset vastineet vainu, vihi, aihe ja ajatus sekä sanalle hainata vastineet saada vihiä, aavistella http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=haina&b=1&ha=haina* Tohmajärven Hainarintie lienee saanut nimensä Tohmajärvellä syntyneestä kansanedustaja Oskar Hainarista, joka suomensi sukunimensä Forsström Hainariksi.
http://www.tohmajarvi.fi/merkkihenkilot1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Hainari
Kysymyksesi on valitettavasti esitetty ainakin minulle vieraalla kielellä, enkä löytänyt myöskään lähipiiristäni henkilöä, joka olisi kyennyt tulkitsemaan esittämäsi lauseen. Lisäksi jäi varsin epäselväksi liekö kyse lainkaan kysymyksestä, sillä en hahmottanut virkkeen lopusta kysymysmerkkiä. Myös sähköpostiosoitteesi - johon tämä vastaus on tarkoitus lähettää - olemassaolo hieman arvelluttaa minua.
Koska kuitenkin olet kipeästi tiedon tarpeessa (ethän olisi muuten kysymystä meille esittänyt) ja tasa-arvoinen muiden kysyjien kanssa yritän vastata parhaani mukaan, kenties joku seuraavista vastauksista on oikea:
a) Kyllä
b) v. 1957 lokakuussa
c) Edson Arantes do Nascimento
d) n. 203.000 (v. 1999)
e) "sysätty syrjään aikeistaan t....
Tähän hätään ei löytynyt uimastadionin mittoja tai piirustuksia, mutta hahmotellaan hieman tilavuutta.
Täysimittaisen olympiauima-altaan mitat ovat nykyisellään 50 m x 25 m x 2-3 m. Yhden radan leveys on 2,5 metriä, joten nykyisellään olympia-altaassa on kymmenen rataa, joista uloimmat radat ovat kilpailuissa tyhjiä. Uimastadionilla ratoja on kuvien ja muistin pohjalta 8, jolloin leveys on 20 metriä, jos oletamme, että radan leveys on myös Helsingin olympialaisissa ollut 2,5 metriä. Syvyydelle nykyiset allassertifikaatit antavat joustovaraa kahden ja kolmen metrin väliltä. Valitaan niistä vaikka tuo 2 metriä - muistikuvat eivät ylety tällä erää altaan pohjaan.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 50 m (pituus) x 20 m (leveys) x 2 m (syvyys) eli...
Savon Sanomien lehden uutissivusta 12.10.1951 voi saada kopion Helsingin yliopiston kirjastosta. Toimitustapa, hinnat ja muut asiaan liittyvät seikat voi katsoa suoraan Helsingin yliopiston kaukopalvelun sivustoilta http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/kaukopalvelu.htm
Se että, voiko kopion saada Turun kaupunginkirjastosta (02-2620 626)tai Turun yliopiston kirjastosta (puh.02-333 51, sähköposti: volter@utu.fi) kannattaa vielä tarkistaa suoraan asianomaisista paikoista. Tällöin kopion saaminen tulee halvemmaksi ja palvelu nopeutuu.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on jonkin verran laihduttamiseen liittyvää av-materiaalia.
C-kasetteina löytyvät mm. Maija-Liisa Myllysen Laihdutussuggestiot/Liikuntasuggestiot, 1995 ; Helka Jaakkolan Kiintonainen -kotijumppa, 199-?; Jumppaohjelma:vartalo kiinteäksi, 1993
ja CD-levynä löytyy Ritva Piispasen Hyvän olon paino, 2001 (sisältää mm. painonhallintaa, tavoiterentoutumista). Lisäksi kirjaston kokoelmissa on rentoutumiseen liittyviä kasetteja ja cd-levyjä.
Laihduttamiseen liittyvää kirjallisuutta sen sijaan löytyy hyvin. Suurin osa kirjallisuudesta on sijoitettu hyllyluokkaan 59.34, josta löytyy kirjoja ravinto-opista, laihduttamisesta ja terveydenhoidollisista ruokavalioista. Hyllyluokassa 68.2 on ruoanvalmistusohjeita,...
Ravintolan päivällisen suunnittelusta on kirjoitettu yleensä vain pieniä kappaleita, joten tieto pitää kerätä monista eri kirjoista.
Ateria- ja ruokalistasuunnittelusta, mm. päivällisten suunnittelusta löytyy tietoa esim. näistä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Hiekkataipale, Anne. Bongaa : palvelun ja tarjoilun avaimet. Helsinki : WSOY, 2002. Sivut 39-40.
Lampi, Raija. Ruokapalvelut työnä. Helsinki : WSOY, 2001. Sivut 105-109.
Liikala, Jaana. Ruokapalvelujen markkinointi. Helsinki : Otava, 1996. Sivut 18-32.
Lehtinen, Mika. Ruoanvalmistuksen käsikirja. Helsinki : WSOY, 2003.
Lehto, Pirkko. Kokin käsikirja. Helsinki : Otava, 1998.
Karhu, Hannu. Ravintolapalvelu. Helsinki : Restamark, 1992.
Louhija, Jarl....
Kyseinen laulu tunnetaan paremmin nimellä "Rahtari-Kalle". Alunperin kappale ilmestyi Kaukokiito Oy:n mainoksena vuonna 1979 ja silloin siitä käytettiin nimitystä "Tuli baariin mies lippahattuinen".
"Rahtari-Kalle" löytyy kokoelmista "20 suosikkia: Votkaturistit" ja "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990"
"Juha Vainion äänimainoksia..." on Ylen äänitetietokanta Fonon http://www.fono.fi tietojen mukaan Yleisradion äänilevystön omaa tuotantoa oleva cd-levy, eikä sitä ole kaupallisilla markkinoilla saatavissa. Se ei siis ole kirjastoista tai muualtakaan saatavissa.
Amazing grace on skotlantilainen kansansävelmä. Se on suomennettu ainakin nimellä Laupeuden ääni. Tieto on peräisin suomen kansallisdiskografiasta Violasta:
https://finna.fi
Pari kollegaa arvelivat, että etsimäsi kirja voisi olla joku Jacques Sempén ja René Goscinnyn Nikke-kirjoista. Niissä keppostellaan ja joutomaalla sijaitseva autonromukin löytyy.
Nikke-kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo."
Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules...
Rooman valtakunnan ajan kulttuurihistoriasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Carcopino, Jérõme: Sellaista oli elämä keisarien Roomassa ;
Eurooppa, osa: Kaupunkien elämää ;
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 4-6 ;
Rooma ja sen suuruuden aika ;
Suhonen, Pekka: Kun Roomasta tuli ikuinen.
Arto Kivimäen kirjassa Roomalainen kalenteri (Karisto, 1998) kerrotaan mm. roomalaisista juhlapäivistä.
Internetistä löytyy WSOY:n Koulukanavan tuottama oppimateriaali Antiikin Rooma
( http://www.koulukanava.fi/historia/rooma/index.htm ). Intenetixin oppimateriaalista Antiikin Kreikan ja Rooman naisten historia voisi olla myös hyötyä; se löytyy osoitteesta: http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/9historia/sukupuolten…
Runsaammin...
