Hille on Virossa suosittu muunnos nimestä Ille, Illi joiden oletetaan juontavan juurensa joko sanasta "ill" (karitsa) tai sanasta "illi" (kiltti, kulta). Virossa Hille esiintyy myös Hildan muunnoksena. Suomessa taas Hillevin muunoksena.
Tarkempaa tietoa etunimistä löytyy teoksista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Wsoy
Internetistä löytyy runsaasti tietoa erityisesti japanilaisista sotilaista, jotka ovat jatkaneet 2. maailmansotaa jopa vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Heitä kutsutaan termeillä straggler tai holdout (=vastarannankiiski). Historian kuuluisin vastarannankiiski taitaa olla Shoichi Yokoi, joka antautui vasta vuonna 1972 28 vuoden piileskelyn jälkeen.
Nettisivuja aiheesta:
http://www.wanpela.com/holdouts/
http://www.primitiveways.com/jungle_30_years.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_holdout
http://history1900s.about.com/od/worldwarii/a/soldiersurr.htm
Mitään "virallista" termiä ei löytynyt ja sotilassanastoissa käytetyt holdout tai straggler on käännetty "jälkeen jääneet" tai "harhailijat", eivätkä siis
vastanne kysyttyä...
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalta. Vastaus löytyy: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cb3e6204-1782-4f5…
Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema:
"Kotiseutu on isänmaan sydän,
ja sen pohjalta lähtee se tie,
jota myöten ihmisyys astuu,
liki toistansa kansoja vie."
Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää...
Nyrkkeilyvalmentaja Pekka Mäki sanoo, että pronssiottelun poisjättämiseen on päädytty terveydellisistä syistä.
– Pronssiottelussa kohtaisivat kaksi ottelunsa hävinnyttä nyrkkeilijää. Jos häviää semifinaalin tyrmäyksellä, tulee automaattisesti kilpailukielto, jolloin pronssiottelu jäisi nyrkkeilemättä, Mäki sanoo.
– Voisi tietysti ajatella niinkin, että oteltaisiin pronssista ja tyrmätty ei vain ottelisi. (Ilta-Sanomat 17.8.2016)
Käytäntöhän vaihtelee vähän lajeittain kun taekwondossa, judossa ja painissa kuitenkin otellaan pronssista. Käytännöt voivat vaihdella myös kisoittain kun esim. jalkapalloilun MM-kisoissa pelataan pronssista mutta EM-kisoissa ei.
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
Almazin on myös säveltänyt Randy Crawford. Piano- tai kosketinsoitinsäestyksellä varustettuna kappale löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmaista:
All woman Volume 3--A collection of songs for female vocalists--Production by Stephen Clark and Sadie Cook. IMP, Woodford Green, cop. 1995. 1-85909-223-3 Kust. tuotenro. 2444A IMP
Katri Helena, (esitt.) Parhaat Toimittaja: Ari Leskelä. Fazer Musiikki, Espoo, c1993, 1 sävelmäkokoelma, 94 s., kuv., 31 cm Tähtisolistit 951-757-278-6 Kust. tuotenro. F07615-8
Kyseisten nuottien saatavuuden voit tarkastaa omasta lähikirjastostasi. Mikäli niitä ei sieltä löydy, voit tilata ne lähikirjastosi kautta kaukolainaksi. Ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa ne ovat.
Mahtaisiko kyseessä olla Bernard Lentericin Peluri? Se on kyllä ilmestynyt vuonna 1980. Se on jännityskirja ja kertoo kahdesta taiturimaisesta pelaajahuipusta.
Ulkoasianministeriön kirjastosta löytyy aineistoa kehityskysymyksistä, kehitysmaista ja niiden kulttuureista. Ulkoasiainministeriön kirjaston aineistohaulla haulla naisen asema löytyy 811 viitettä, http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15861&contentlan=1&… . Hakua voi rajata liittämällä hakusanoiksi esim. naisen asema ja kulttuuri, naisen asema ja uskonnot sekä naisen asema ja yhtyeiskuntaolot.
Ulkoasiainministeriön verkkopalvelusta löytyy naisen asemaa koskevaa tietoa
http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15805&contentlan=1&…
Haulla "naisen asema" (hakulaatikko sivuston oikeassa yläreunassa) löytyy ajankohtaisia artikkeleita naisen asemasta eri maissa.
Kannattaa katsoa myös Maailma.net-sivuston...
Seuraavalla sivustolla voi etsiä nimien kiinankielisiä versioita: http://www.chinese-tools.com/names/
Kirjoita sivuston hakukenttään hakemasi nimi ja paina search-painiketta. Tämän jälkeen paina alleviivattua nimeä, niin saat esiin kuinka nimi kirjoitetaan kiinan kielellä. Mikäli hakemaasi nimeä ei löydy, voit etsiä sitä sivuston foorumin kautta: http://www.chinese-tools.com/names/forum.html
Sivuston kautta löytyvät nimikäännökset näyttävät tältä:
Jessica: 杰西卡(Jié xī kǎ )
Minea: 麦妳 阿 (mai ni a)
Hovimäki-sarjaa on saatavana videona. VHS-kaseteilla on osat 1-44, joista lähes kaikki on myös Kouvolan kirjastossa. Tällä hetkellä ainakin osat 1-22 ovat hyllyssä. DVD-levyinä sarjaa saa myös, osat 1-11 on Kouvolan kirjastossa, ovat kuitenkin nyt lainassa.
"Neiti Etsivä"-sarjan kirjoittajien tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Kirjoittajien identiteettiä pohditaan useassa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyvässä kysymyksessä/vastauksessa. Kuten mm. seuraavassa:
"Carolyn Keene on kirjasarjan alkuperäisen kehittäjän ja kustantajan Edward Stratemeyerin luoma pseydonyymi eli salanimi. Salanimen taustalla ovat vuosien varrella olleet mm. Edward Stratemeyerin tyttäret Edna ja Harriet Stratemeyer, Mildred Wirt Benson, Walter Karig, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr. ja Margaret Scherf. Edellä mainituista erityisesti Mildred Wirt Bensonin panosta on sarjan tyylin ja Nancy Drewn (...
Kiintoisaa pohdintaa. Käsittääkseni wannaben olemassaolo kuitenkin perustuu vahvasti jonkun asian jäljittelyyn, pyrkimykseen olla vaikkapa rokkari tai runoilija, ainakin ulkoiselta olemukseltaan ja elämäntyyliltään, vaikka se olennaisin asia, eli musiikillinen tai kirjallinen lahjakkuus puuttuisi kokonaan tai ei aivan riittäisi levyn tai kirjan julkaisemiseen.
Näin ollen aidon wannaben olemassaolo olisi aikamoinen paradoksi, sillä mitä tällainen "oikea" wannabe sitten jäljittelisi? Ja jos wannabe ei jäljittele mitään, voiko hän silloin edes olla wannabe?
http://en.wikipedia.org/wiki/Wannabe
Tuomas Anhavan suomentamana kysymyksen William Blake -sitaatti kuuluu seuraavasti: "Jos mieltämisen portit puhdistettaisiin, kaikki ilmenisi ihmiselle sellaisena kuin on, loputtomana."
Oi kirjastoissa on onneksi hyllyittäin, pinoittain ja vinoittain kuvauksia reissaamisesta eri maailmankolkille. Näitä matkakertomuksia löytyy tavallisesti samasta hyllystä kuin matkaoppaita, tietysti kunkin maanosan, maan tai kaupungin kohdilta. Esimerkiksi Karen Blixenin muistelma ”Eurooppalaisena Afrikassa” majailee siellä, missä Afrikkaan vievät oppaatkin.
Kirjastojen tietokannoista tarjontaa voit tarkistaa erinäisillä hakusanoilla. Jos sinua ilahduttaa vaikkapa matkat tiettyyn kohtaan maapallolla, taputtele hakulaatikkoon:
matkakertomukset maan nimi (tai vaihtoehtoisesti maanosa tai kaupunki).
Kaikkia tarinoita ei ole kuvailtu matkakertomuksiksi, joten käypä haku on myös: matkat muistelmat
Jos haluatkin fiktiivisiä tarinoita, kokeile...
Hei!
Fono.fi -äänitetietokannan perusteella etsimäsi kappale on alkuperäiseltä suomenkieliseltä nimeltään Ilta pienessä kaupungissa ja se alkaa sanoilla "Matkoillani saavuin kerran luokse suuren, kauniin virran...".
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Abends+in+dem+kleinen+S…
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Abends+in+dem+kleinen+S…
Tampereen kaupunginkirjastossa on saatavana Matti Jurvan Valiolauluja -nuottikokoelma, mistä tämä laulu löytyy. Nuottikirjan voit tilata kaukolainaksi kaukopalvelun kautta: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Mitään kattavaa luetteloa Mauno Koiviston omistamista yksityisautoista oli mahdotonta löytää. Myöskään kovin monia mainintoja hänen omistamistaan yksityisautoista ei löytynyt (virka-autoista löytyi enemmän tietoa).
Tässä kuitenkin pari löytämäämme mainintaa, joista ilmenee, että ainakin vaaleansininen Saab 900 turbo -malli oli pitkään Mauno Koiviston luottoautona yksityisajoissa:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705122200135163_u0.shtml
http://www.iltalehti.fi/autot/201603160135956_au.shtml
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/130454/Kotoisten+merkkien+kesa…
Tasavallan presidentin palkkiosta kerrotaan sivulla:
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Presidentin palkkio (126 000) on verovapaata tuloa, ks. laki tasavallan presidentin palkkiosta, 1152/2011:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111152
1 §
Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on 126 000 euroa. (15.3.2013/215)
Presidentillä on lisäksi asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta palkataan valtion varoilla.
2 §
Presidentin palkkio ja asuntoetu ja muut edut ovat verovapaat.
Em. säädökseen liittyy hallituksen esitys HE 35/2011:
https://www.eduskunta.fi/FI/...
Tähän hätään ei löytynyt uimastadionin mittoja tai piirustuksia, mutta hahmotellaan hieman tilavuutta.
Täysimittaisen olympiauima-altaan mitat ovat nykyisellään 50 m x 25 m x 2-3 m. Yhden radan leveys on 2,5 metriä, joten nykyisellään olympia-altaassa on kymmenen rataa, joista uloimmat radat ovat kilpailuissa tyhjiä. Uimastadionilla ratoja on kuvien ja muistin pohjalta 8, jolloin leveys on 20 metriä, jos oletamme, että radan leveys on myös Helsingin olympialaisissa ollut 2,5 metriä. Syvyydelle nykyiset allassertifikaatit antavat joustovaraa kahden ja kolmen metrin väliltä. Valitaan niistä vaikka tuo 2 metriä - muistikuvat eivät ylety tällä erää altaan pohjaan.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 50 m (pituus) x 20 m (leveys) x 2 m (syvyys) eli...
Lähettämästänne runosta on kysytty palvelussamme ennenkin. Asiaa on selvitelty ja tultu siihen lopputulokseen, ettei kyseessä Runebergin teksti, vaikka netissä monissa yhteyksissä niin mainitaankin. Tekstin alkuperää ei ole pysytty selvittämään.
Voitte lukea aiemmat vastaukset alla olevista linkeistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-mita-on-ruotsiksi-tama?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-mita-on-ruotsiksi-tama?language_…
