Aloitetaanpa diplomaattisella kiemurtelulla. On varsin mahdotonta antaa tarkkaa merkitystä sanonnalle, jota voidaan käyttää sekä metaforamaisesti syömiseen viittaavana että konkreettisena kehotuksena kulkea juuri kuuluvaa ääntä kohti. Henkilökohtaisesti olen kuullut sanontaa käytettävän molemmissa merkityksissä. Merkityseroja löytyy usein myös murrealueiden kesken. Ei valitettavasti ole mitään kielitieteen ylijumalaa, joka voisi sanoa vain toisen merkityksen olevan oikein.
Ja sitten se tarkka merkitys. Kirjaston takahuoneessa suoritetussa kyselyssä kaksi vastaajaa äityi kannattamaan konkreettista merkitystä, ja neljä metaforista viittausta syömiseen. Kokonaisotannan perusteella ääntä kohti tarkoittaa siten syömistä....
Vuorokauden valoisuuden lisääntyminen liittyy sekä Maapallon paikkaan kiertoradallaan että Maan kallistuskulmaan kiertoratansa suhteen.
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla. Kysy 7.8.2019
Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan syyn valon määrän lisäyksen hyppelyyn: "Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidetä. Ensin hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Kevättä kohden päivän pidentyminen nopeutuu ja muutos on suurimmillaan kevätpäivän tasauksessa, jolloin päivä venähtää noin 6 minuuttia vuorokaudessa Helsingissä. Syksyllä taas syyspäivän tasauksen kohdalla päivän lyhentyminen on nuo samat 6 minuuttia.
Astronomisten vuodenaikojen pituudet eivät ole yhtäsuuria. Ero johtuu siitä, että maapallon kiertorata Auringon ympäri ei ole...
Tarkoitatko, miten violetin eri sävyjä on nimetty? Violetilla eli sinipunaisella, kuten muillakin pää- ja väliväreillä on periaatteessa tuhansia eri sävyjä. Ymmärtääkseni osalle värien sävyistä on annettu sävyä kuvaava nimi esimerkiksi kaupallisessa tarkoituksessa. Wikipedian mukaan violetin nimi tulee ranskan sanasta violette, joka tarkoittaa orvokkia. Violetin sävyjä ovat muun muassa lila (vaalea violetti), purppura (punertava violetti), malva tai mauve (harmahtava violetti) sekä aniliininpunainen / fuksia / magenta (vaaleanpunaisen ja violetin sekoitus). Kotimaisten kielten keskuksen nettiartikkelissa Nuutinen mainitsee kretliinin, murteissa gredliini, retliini ja retuliini tai kretuliini (harmahtavan tai...
Suomalaisen voimistelun historiaa on käsitelty ainakin seuraavissa julkaisuissa:
- Urheilumme kasvot; osa 4 (1973)
Kirjassa on esitelty suomalaisia voimistelijoita ja lisäksi siinä on Erkki Saarisen kirjoittama laaja artikkeli voimistelun historiasta.
- Huippu-urheilun maailma; osa 3 (1979)
Voimiselusta kertovassa artikkelissa kerrotaan lähinnä suomalaisesta voimistelijasta Heikki Savolaisesta ja sivutaan yleisesti voimistelun historiaa.
- Halila, Aimo: Suomen voimistelu- ja urheiluliitto SVUL 1900-1960 (1960)
- Jyväskylän naisvoimistelijat 80-vuotta: 1917-1997
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurojen sivuilta http://www.svoli.fi/ löytyy myös lyhyt historiikki erityisesti naisliikunnasta ja SVoLi:n historiasta.
Lisää materiaalia voisi etsiä...
Myyrmäen kirjasto sijaitsee Myyrmäkitalossa, joka on Myyrmannin liikekeskuksen vieressä. Myyrmäkitalo on juna-aseman länsipuolella aivan aseman vieressä.
Kirjaston käyntiosoite on Kilterinraitti 6 (01600 VANTAA)
Liikenneyhteydet:
Lähijuna M.
Vantaan bussit 35B, 43, 44, 45, 50,51, 52, 53, 54, 55, 56, 57.
Helsingistä bussi 452, 539.
Espoosta bussit 510 ja 530.
Myyrmäen kirjasto on avoinna ma-pe klo 10-20 ja la klo 10-15.
Lisää tietoa Myyrmäen kirjastosta saa Internetsivuilta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;475
Kirjaston sijainnin kartalla voi nähdä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun opaskartasta ( http://kartta.hel.fi/ )
Kirjastoissa lainattavissaa olevien kirjojen niteiden lainasta ei automaattisesti makseta mitään suuntaan eikä toiseen, vaan nyrkkisääntönä on, että kirjailijat, kääntäjät, piirtäjät yms. saavat kirjastokorvauksena hakemuksesta korvauksen siitä, että heidän teoksiaan on lainattavissa kirjastoissa Suomessa.
Kirjastokorvaus
Puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella.
Kirjailijoiden ja...
Helsingin kirjastot tekevät pääsääntöisesti lehtitilauksensa kullekin vuodelle edellisen vuoden kesällä, jolloin siis myös tarkistetaan kunkin tilauksen tarpeellisuus ja tarvittavin osin tilataan uusia nimekkeitä tai lopetetaan vanhoja tilauksia.
Lehtien saatavuuden voi helpoimmin tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ ja sieltä välilehdeltä, jonka otsikko on Lehdet. Esimerkiksi kunkin kirjaston lehtivalikoiman saa esille kirjoittamalla hakukenttään kaksi asteriskia (**) ja valitsemalla pudotusvalikosta haluamansa kirjaston. Klikkaamalla kunkin lehden nimeä saa näkyville ajantasaisen tiedon saapuneista numeroista. Joskus voi tietysti käydä niin, että jokin lehti lakkaa ilmestymästä kesken vuoden. Tällöinkin tuoreimman...
Tässä muutamia lukuvinkkejä:
Binchy, Maeve: useita suomennoksia, mm. Talo Dublinissa, Italian illat
Durrel, Gerald: Eläimet ja muu kotiväkeni
Hawes, Annie: Extra virgin
Herriot, James: Kaikenkarvaiset ystäväni
Karon, Jan: Pappila keskellä elämää -sarja
Krüger, Kobie: Riistanvartijan perhe
Mayes, Frances: Toscanan auringon alla
Willet, Marcia: Rakkaus talviaikaan
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kromeli on nomini, jota käytetään puhuttaessa isokokoisesta tai laihasta:
"Kylläpäs on aikas kromeli." (Muurla) [isokokoisesta, laihasta hevosesta]
"Noi huanekalut on ihan kauheet kromelit mihinkä ne pannaan." (Karkku)
"niitä on ihmisiäki semmosia laihoja kromeleita." (Himanka)
Toisaalta E. A. Saarimaan Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin määrittelee kromelin (laivan) rungoksi.
"Laiva, jolla seilasimme, maailman hirvein oli; sen kromeli, tervaa täynnä, kuin puinen jättiläislinna meressä uiskenteli ja maston kärjet pilviä piirsit." (Aleksis Kivi, Nummisuutarit)
Lokakuussa 1929 Orivesi-nimisenä aloittaneen Oriveden Sanomalehti Oy:n julkaiseman Oriveden Sanomat -lehden päätoimittaja oli lehden perustamisesta aina vuoteen 1953 saakka opettaja Väinö Paavola. Paavola oli ollut myös paikkakunnalla vuodesta 1926 ilmestyneen Oriveden Sanomien ensimmäinen päätoimittaja. Oriveden Sanomalehti Oy osti alkuvuodesta 1930 taloudellisissa vaikeuksissa kuihtuneen vanhemman lehden julkaisuoikeudet ja vuoden 1933 alusta Orivesi-lehti otti käyttöönsä sen nimen Oriveden Sanomat.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 6, Hakuteos Kotokulma - Savon lehti : sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985. Kustannuskiila, 1988
Käytäntö Suomen eri kirjastoissa on kaikissa varmaan vähän erilainen. Turun kaupunginkirjasto kilpailuttaa kirjakaupat pyytämällä tarjoukset ja solmii sopimukset valittujen kirjatoimittajien kanssa 1-2 vuodeksi kerrallaan. Tällainen iso kirjanvälittäjä on esimerkiksi Kirjavälitys.
Tarvittaessa voidaan hankintoja tehdä myös muista kirjakaupoista tai vaikka antikvariaateista.
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Kysymys on lähetetty kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelun sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta tieto löytyy, lähetän sen sinulle.
Tai tunnistaisiko joku lukijoista tämän runon?
HelMet-kirjatojen kokoelmista löytyy kolme teosta, joiden ohjeiden avulla voi olla nukenvaatteita. Kaikissa on liitteenä kaavat.
Anne Grethe Gaaserud: Nuken omat vaatteet : ohjeet ja kaavat 39 asukokonaisuuteen (2008)
Venus A. Dodge: The dolls' dressmaker : the complete pattern book (Over 120 designs with actual size patterns, 2002)
Sewing dolls' clothes : 27 projects to make in 1:12 scale (ed. Virginia Brehaut, 2007)
Shelley Down: My felt doll : easy sewing patterns for wonderfully whimsical dolls (12 full-size doll patterns and over 40 unique accessories, 2015)
Voit tarkistaa teosten saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
WSOY:n Iloisessa lukukirjassa aikanaan julkaistu Oiva Paloheimon runo Metsän joulu on sittemmin päätynyt useaankin runoantologiaan, joista sen voi saada luettavakseen - esimerkkeinä mainittakoon Lasten runotar (Valistus, 1962), Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993), Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
Amy Hestin kirjassa Vaihdetaan äitejä äiti kiukustuu.
Ulla Lehtosen kirjassa Aihepiirit aakkosissa on luettelo
kirjoista, joissa käsitellään aiheita viha ja kiukku.
Lisäksi Gunilla Bergströmin kirjassa Enkä! Mikko Mallikas sanoo
suututaan, tällä kertaa kuitenkin isä eikä äiti.
Musiikkitietokanta Violan mukaan kyseinen Toivo Kärjen valssi Sulle vain löytyy Reijo Taipaleen levyltä Elämän parketeilla (1982). Se näyttäisi yleisten kirjastojen Manda-tietokannan mukaan kuuluvan Kouvolan, Porin ja Oulun maakuntakirjastojen kokoelmiin. Kaukolainatilauksen voit jättää lähimpään kirjastoosi.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDA antaa yhdistelmähaulla tilitoimistot ja historia kirjan nimeltä Ajan taseella 30, 1968-1998 : 30-vuotisjuhlakirja ja -matrikkeli, 170 sivua, julkaisija Kirjanpitotoimistojen liitto. Edelleen haku järjestöhistoriikit ja tilitoimistot antaa kirjan nimeltä Kirjanpitotoimistojen liitto r.y. 20 vuotta, jonka sisällöstä mainitaan:S. 5-29 Tavoitteista totta, S. 31-37 Hyvä tilitoimistotapa, S. 39-105 Tilinpäätösmuistio, S. 107-152 Tase-erittely- ja liiketietomalli. Julkaisija Kirjanpitotoimistojen liitto, 1988. LINDA-tietokannan mukaan edellinen kirja löytyy Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta, Oulun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta sekä jälkimmäinen kirja Joensuun, Lapin ja Oulun...
Etsimääsi CD:tä "Kuut, tähdet, auringot" ei löytynyt maakuntakirjastojen monihausta eikä pääkaupunkiseudun HelMet-aineistotietokannasta, kylläkin musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, VIOLAsta. VIOLAn mukaan CD löytyy sekä Helsingin Yliopiston kirjaston että Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista, eikä ole lainattavissa. Koska musiikkinäytelmä on esitetty Savonlinnan kaupunginteatterissa, olisi luontevaa etsiä CD:tä Savonlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Kyseisen kirjaston verkossa toimiva aineistohaku otetaan käyttöön 10.10.2003, joten sitä ennen aineistoa on tiedusteltava paikalla, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Savonlinnan kaupunginkirjaston musiikkikirjaston kotisivut yhteystietoineen löytyvät osoitteesta...
Robert Lundbergin teosta Historical lute construction ei löydy Tampereen kaupunginkirjastosta. En kyennyt löytämään sitä myöskään muista suomalaisista yleisistä tai tieteellisistä kirjastoista.
Luutun rakentamisesta sen sijaan löytyy Tampereeltakin muita teoksia:
Jahnel, Franz: Manual of guitar technology : the history and technology of plucked string instruments (1981)
Taylor, Ronald Zachary: Make and play a lute (1983)
Kumpaakin on kappale Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla. Tämänhetkisen saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme (http://kirjasto.tampere.fi:8000/) tai kysymällä suoraan kirjastosta.
Mikäli tarvitset nimenomaan mainitsemasi teoksen, kaukopalvelu voi tilata sen halutessasi myös ulkomailta, jolloin tosin...
Yksi kuuluisimmista lienee Mario Puzon Kummisetä, mutta muitakin on. Giovanni Falconen mainitsemasi teos on yksi mahdollisuus mutta muitakin on, katso vaikka http://www.helmet.fi ja laita aiheeksi mafia. Myös Michael Dibdinillä on kuuluisia teoksia aiheesta, Dibdinidtä on enemmän sivulla http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/dibdin.htm
