Aloitetaanpa diplomaattisella kiemurtelulla. On varsin mahdotonta antaa tarkkaa merkitystä sanonnalle, jota voidaan käyttää sekä metaforamaisesti syömiseen viittaavana että konkreettisena kehotuksena kulkea juuri kuuluvaa ääntä kohti. Henkilökohtaisesti olen kuullut sanontaa käytettävän molemmissa merkityksissä. Merkityseroja löytyy usein myös murrealueiden kesken. Ei valitettavasti ole mitään kielitieteen ylijumalaa, joka voisi sanoa vain toisen merkityksen olevan oikein.
Ja sitten se tarkka merkitys. Kirjaston takahuoneessa suoritetussa kyselyssä kaksi vastaajaa äityi kannattamaan konkreettista merkitystä, ja neljä metaforista viittausta syömiseen. Kokonaisotannan perusteella ääntä kohti tarkoittaa siten syömistä....
Esimerkiksi seuraavilta sivustoilta löytyy kuvia ja kuvauksia sisätiloista löytyvistä hyönteisistä:
Hyönteismaailma: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/
Martat: https://www.martat.fi/kodinhoito/kodin-kutsumattomat-vieraat/
Helsingin kaupunki: https://www.hel.fi/fi/asuminen/asuminen-ja-terveys/kodin-tuholaiset
Englanninkielistä materiaalia aiheesta on vaikea löytää. Seuraava teos käsittelee Suomen 1860-luvun nälkävuosia ja tartuntatauteja Suomessa. Turpeinen, Oiva; Nälkä vai tauti tappoi? : kauhunvuodet 1866-1868. Helsinki : SHS, 1986.
1800-luvun sosiaalihistoriaa Helsigissä (asiasanana myös taudit):
Narinkka. 1993 / [toimitus = redaktion = editing: Leena Saarela, Sinikka Vainio ja Päivikki Kallio]. [Helsinki] : Helsingin kaupunginmuseo, 1993.
Tautien historiaa:
Vuorinen, Heikki S.; Tautinen historia / Heikki S. Vuorinen. Tampere : Vastapaino, 2002. (Tautien ja epidemioiden vaiheet myös Suomessa)
Katso Arno Forsiuksen kirjoittamat artikkelit lääketieteen historiasta !!!
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/haklaa.html (Pääsivu)
Esim. Tuberkuloosi...
Real Playerin ja Windows media playerin www-sivuja selaamalla suoraa vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Kyseisten palvelujen tuottajat ovat tietenkin asiantuntijoita vastaamaan, Real Player tarjoaa keskustelufoorumin http://realforum.real.com/ Palvelu on maksuton, mutta vaatii kirjautumisen.
Asiaan erikoistuneen maallikon oletus oli, että musiikkitiedostot sijaitsevat hajautetusti eri palvelimilla ympäri maailmaa. Musiikkitiedostot ovat tunnistettavissa tietyn numerosarjan tai koodin avulla ja kun pyyntö tietystä kappaleesta välittyy esim. Real Playeristä, ohjelmisto käy läpi useita palvelimia ja tietokantoja. Aikaisemmat versiot Real Playeristä hakivat musiikkitiedostot mm. osoitteesta http://www.tunes.com
Internetin turvatekniikka...
Anna Magdalena Bachin nuottikirja sisältää kosketinsoitinmusiikkia, jonka Johann Sebastian Bach sävelsi uutta vaimoaan Anna Magdalenaa varten. Nämä opetustarkoituksessa ja perhemusisointia varten sävelletyt kappaleet ilmestyivät vuosina 1722 - 1725 kahtena kokoelmana alunperin nimellä Clavier-Büchlein vor Anna Magdalena Bach. Kokoelmiin kuuluu kappaleita, joita Bach muokkasi ja kehitteli edelleen, mm. viisi ensimmäistä Ranskalaista sarjaa, ja paljon tutuksi tulleita pikkukappaleita, menuetteja, musetteja, koraaleja, aarioita ja poloneeseja ym. Kokoelmista on aikojen mittaan ilmestynyt eri nimisiä ja laajuudeltaan erilaisia versioita, mm. Notenbüchlein für Anna Magdalena Bach, josta yleisesti käytetty suomenkielinen nimi on peräisin.
Lohiressun alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta vaikuttaisi siltä kuin kyseessä olisi muunnos leipäressusta. Leipäressu on ruokalaji, jossa leivänpaloja, usein kuivuneita, syödään sekoitettuna kuumaan maitoon tai veteen. Ohje löytyy esim. Pekka Muhosen teoksesta 1000 vuotta lohta ja lohiruokia (s.68). Kirjassa sanotaan, että tämä resepti on ”Lappi à la carte” –projektista, jonka isäntänä on "keittiömestari Tapio".
Tietoja perinteisistä suomalaisista esineistä voisit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista (kirjoja voit kysyä lähimmästä kirjastosta):
Sirelius, U. T.: Suomen kansanomaista kulttuuria : esineellisen kansatieteen tuloksia, osat 1-2. Helsinki, 1989.
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo, 1975 (3. p. 1983).
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo, 1974 (4. p. 1997).
Lisäksi Kirjastot.fi –palvelun Linkkikirjastoon on koottu hyviä linkkejä kansanperinteen verkkoaineistoihin osoitteessa http://www.kirkastot.fi/linkkikirjasto, luokassa 49. Suora osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#638.
Näistä voi aloittaa, saa lähikirjastosta (tai sen kautta):
1.AINO KALLAKSEN KAUNEIMMAT RUNOT 2. ANTS RAUDJALG 3. BARBARA VON TISENHUSEN 4. BATHSEBA SAARENMAALLA 5. BORTOM HAVET 6. Elukaaslane / Aino Kallas ; soome keelest tolkinud Helgi Kelle ja Aino Laagus 7. Elämäni päiväkirjat. 1 : 1897-1916 / esipuheella, eräillä lisäyksillä ja huomautuksilla varustanut K 8. Elämäni päiväkirjat. 2 : 1917-1931 / Aino Kallas 9. Elämäntoveri / Aino Kallas ; painoon toimittanut Annikki Setälä 10.Kanssavaeltajia ja ohikulkijoita : muistoja ja muotokuvia 11. Kolmas saattue kanssavaeltajia ja ohikulkijoita : muistoja ja muotokuvia 12. KUOLEMAN JOUTSEN 13. KUUN SILTA 14. Langatonta sähköä : pieniä kirjeitä Lontoosta 15. Lähtevien laivojen kaupunki....
Kokoelmassa Kuinka kaukaa tähän hetkeen vuodelta 1984 on nimetön runo, joka kertoo lapsen lähdöstä lastenkotiin. Siinä lapsi ottaa nallen mukaansa, koska ei voi nukkua ilman sitä.
Harmin paikka, mutta Isosisko-kirjoja on tosiaan vain kolme. Isosisko niuhottaa, Isosisko jujuttaa ja Isosisko oikkuilee ovat ilmestyneet jo 1990-luvun alussa eikä sarjaan ole tullut jatko-osia. Muita Candice F. Ransomin kirjoja ovat Kohta kymmenen ja puoli, Kohta kaksitoista ja Oma luokka pitää pintansa.
Kauko Lehtisestä on ilmestynyt vuonna 2007 Ulla Huhtamäen väitöskirja "Heittäydy vapauteen. Avatgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961-1965". Hänestä on myös näyttelyluetteloita nimillä Kauko Lehtinen, esim. Turun taidemuseon julkaisu 1/1995 ja Sara Hildenin museon julkaisema vuodelta 1983. Lehtinen on mukana myös julkaisussa "Maaliskuulaiset ja 60-luku", julk. Suomen taideyhdistys 1989. Wäinö Aaaltosen museoon (WAM) on tulossa Lehtisen näyttely 10.10.2008-11.1.2009.
Hänestä löytyy artikkeli myös Kansallisbiografiasta osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi
Kyseessä on Ilmari Kiannon nimeämätön runo. Sen toinen säkeistö alkaa näin:
"Riika, Riika, riemun ranta,
Kielten kilske kolmikanta..."
Runo löytyy Kiannon teoksesta Poika maailman kylillä : muistelmia matkalta Puolaan ja Tšekkoslovakiaan via Viro ja Latvia (Suomen kirja, 1946). Kirja kuulu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Saatavuustiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Sähköisiä kirjoja ei valitettavasti voi tietääkseni varata. Voit kuitenkin katsoa kirjan saatavuuden klikkaamalla yläreunassa olevaa linkkiä Siirry sivulle https://www2.helmet.fi/ebook/index.html?isbn=951-37-4495-7. Sen jälkeen pääset kirjautumaan järjestelmään kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Jos kirja on lainassa, täytyy vain odotella, että se palautuu. Mikäli luokkakaverisi ovat jotenkin onnistuneet varaamaan nimenomaan e-kirjan, kannattaa kysyä heiltä, miten he ovat siinä onnistuneet.
Tiesitkö muuten, että kyseistä kirjaa on tällä vastaushetkellä painettuna versiona saatavilla Hammaslääketieteen kirjastosta tai Viikin kampuskirjastosta? Sieltä lainaamiseen tarvitaan erillinen Helka-kortti, mutta se on ilmainen ja sen saa...
Barokin aika taiteessa oli 1600-luvulla. Pelkästään siihen aikakauteen sijoittuvia kirjoja ei löytynyt. Tietoa ja kuvia historiallisista kampauksista ja kauneudenhoidosta löytyy ainakin alla olevista teoksista, kirjat löytyvät Hämeenlinnan kirjastosta.
- Puuteria & papiljotteja : kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historia / Kannisto-Junka, Saija (2006)
- Encyclopedia of hair : a cultural history / Victoria Sherrow (2006)
- Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio (1985)
- Kampausten historia / Irina Syromjatnikova (1989)
"Jossain" löytyy nuottikokoelmasta Hitit : 70-luku. F-kustannus, 1997/2005. ISBN 952-461-097-3.
Suomen nuottijulkaisujen kansallisbibliografia Violan mukaan laulua "Näin juhlii suomalainen" ei ole julkaistu nuottina.
Laulu vaikuttaa olevan mukaelma tutuista sävelmistä: sen A-osa tuo vahvasti mieleen Säkkijärven polkan ja väliosan sointukierto on samanlainen kuin vaikkapa laulussa Reissumies ja kissa.
Laulun voi säestää näillä soinnuilla:
Gm / Am / D7 / Gm --(2 krt)
F / Bb / A7 / D7
Gm / Am / D / D7 G
Mikään Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa ei näyttäisi viittaavan siihen, että Harrylla olisi jonkinlainen ennakkoaavistus yhdennentoista syntymäpäivänsä erityisestä merkityksestä. Syntymäpäivä tulee hänen mieleensä sattumalta, hän ei erikseen sitä ole sen kummemmin ajatellut tai siihen valmistautunut. Kirjan lause "Mutta ei kukaan silti yhtätoista joka päivä täytä" voidaan Harryn kannalta lukea yksinkertaisena toteamuksena siitä, että seuraava päivä olisi Harryn syntymäpäivä ja että hän täyttäisi 11 vuotta. Päivän erityisyys ennakolta on pelkkää tavanomaista syntymäpäivän erityisyyttä lapselle.
Kokonaan eri asia tietenkin on se, että Harryn täydellinen tietämättömyys omasta velhoudestaan on tarinan tässä vaiheessa merkittävä...
Vaikea kysymys. Tohtori.fi :n mukaan heikkolahjaisuudeksi määritellään hieman normaalia vähäisempi älykkyys (älykkyysosamäärä 70-85), jota ei kuitenkaan luokitella älylliseksi kehitysvammaisuudeksi.
Ammatinvalintaan liittyvistä asioista kannattaa keskustella esimerkiksi lääkärin ja työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimiston psykologi voi tehdä ammatinvalinnan soveltuvuustestin, jossa mitataan muun muassa henkilön vahvuuksia. Psykologilta saa palautetta testituloksista.
Mikään ei estä hakemasta alan opintoihin, mutta oppilaitokseen pääsystä ja opinnoissa pärjäämisestä saati työllistymisestä on mahdotonta luvata mitään. Tällä hetkellä kirjastoalalla on paljon työnhakijoita, ja kaikkien eläköityvien toimia ei saada täyttää.
Kirjastoala...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on nimeltään Kenties viimeinen, alkuperäiseltä englanninkieliseltä nimeltään First love. Kappaleen tekijöiksi on merkitty Frank Farian ja Fred Jay, suomenkieliset sanat ovat Chrisse Johanssonin käsialaa.
Kappaleen ovat suomeksi levyttäneet Marjo-Riitta Kervinen vuonna 1977 sekä Tuulikki Eloranta vuonna 1978. Molemmat esitykset löytyvät Youtubesta kappaleen nimellä hakemalla.
Suomalaisen voimistelun historiaa on käsitelty ainakin seuraavissa julkaisuissa:
- Urheilumme kasvot; osa 4 (1973)
Kirjassa on esitelty suomalaisia voimistelijoita ja lisäksi siinä on Erkki Saarisen kirjoittama laaja artikkeli voimistelun historiasta.
- Huippu-urheilun maailma; osa 3 (1979)
Voimiselusta kertovassa artikkelissa kerrotaan lähinnä suomalaisesta voimistelijasta Heikki Savolaisesta ja sivutaan yleisesti voimistelun historiaa.
- Halila, Aimo: Suomen voimistelu- ja urheiluliitto SVUL 1900-1960 (1960)
- Jyväskylän naisvoimistelijat 80-vuotta: 1917-1997
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurojen sivuilta http://www.svoli.fi/ löytyy myös lyhyt historiikki erityisesti naisliikunnasta ja SVoLi:n historiasta.
Lisää materiaalia voisi etsiä...
