Kysymykseesi on vaikea antaa suoraa vastausta, mutta tässä hieman tietoa modaalista:
- Modaali on selluloosamuuntokuitu, jota käytetään kankaissa yleensä sekoitemateriaalina.
Modaali imee kosteutta ja on hengittävä. Modaali on luonnosta peräisin oleva puun selluloosasta valmistettu muuntokuitu, jota käytetään mm. täydentämään puuvillan hyviä ominaisuuksia. Se tuo neulokseen lisää kiiltoa, pehmeyttä ja tekee kankaasta helppohoitoisen ja kauniisti laskeutuvan.
- http://www.finatex.fi/html/kuitu/teko/cmd.htm
Lainaus teoksesta Tekstiilitieto/Raija Markula, s.95 (otsikkona: Modaalikuituja sisältävien tuotteiden ominaisuudet): "Pysyvästi kiharilla HWM-kuiduilla on hyvä peittokyky. Näistä kuiduista valmistetut tuotteet tuntuvat yhtä...
Valitettavasti yhdysvaltalaisesta nuorisokirjailijasta Louis Sacharista ei näytä olevan saatavilla tietoja suomeksi. Onnimanni-lehdessä vuodelta 2002, numerossa 3, on analysoitu Paahde-romaania. Häneltä on julkaistu suomeksi myös kaksi muuta romaania, joista myös löytyy arvosteluja ja esittelyjä internetistä.
Englannin kielellä kirjailijasta kyllä löytyy tietoa sekä internetistä että kirjallisuudesta. Viralliset kotisivut sijaitsevat osoitteessa http://www.louissachar.com. Perustiedot löytyvät myös kirjasta: International Who´s who of Authors and Writers 2004.
Lähteistä käy ilmi, että Louis Sachar on syntynyt USA:ssa vuonna 1954, hän on opiskellut lakia ja toimii nykyisin vapaana kirjailijana. Hänen vaimonsa nimi on Carla ja hänellä on...
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Pahoittelemme vastauksen viivästymistä. Nyt ensimmäiseksi kannattaisi tarkistaa kirjastokortin tilanne, että rekisterin tiedot ovat varmasti oikein ja sähköpostiosoite on valittu postitusvaihtoehdoksi. Jos saan kirjastokortin numeron, voin tutkia asiaa tarkemmin. Mikäli vika ei löydy kirjastokortin tiedoista, asia saattaa vaatia vielä tarkempaa "teknistä" selvitystä.
Ilkka Remeksestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa esimerkiksi Ari Haasion teoksesta ”Kotimaisia dekkarikirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2001), Ismo Loivamaa teoksesta ”Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita” 6 (BTJ, 2009) ja Kari-Otso Nevaluoman toimittamasta teoksesta ”Kotimaisia nykykertojia” 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000). Ainakin Haasio nostaa kirjoituksessaan esiin Remeksen merkityksen uuden suomalaisen jännityskirjallisuuden nousussa.
Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=42&PageContent… löytyy lista Remeksen kirjallisesta tuotannosta. Valitsemalla valintalaatikosta ”Lähteitä” saat näkyviin myös listan Remeksen kirjojen arvosteluista, joissa saatetaan myös käsitellä...
Sekä perinteisten lehtien että ePress- ja Pressdisplay-palveluiden sähköiten lehtien luku on maksutonta Helsingin kirjastoissa. Sähköisiä lehtiä voi lukea kirjastossa asiakastyöasemilla mutta ei kotoa käsin.
Tuo voisi olla kappale
Punaruusut, punahuulet, punaviini (Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein), tekijä Michael Harden. Suomeksi Olavi Virta näyttää ainakin tätä esittäneen. Sanat ja nuotit löytyvät HelMet-kokoelmasta esimerkiksi seuraavista linkeistä:
http://www.helmet.fi/record=b1053348~S3*fin
http://www.helmet.fi/record=b1114421~S3*fin
Yleisteoksiksi ruotsin opiskeluun ja kertailuun voisivat sopia esimerkiksi Lahti&Miettinen: Ruotsin keskeinen kielioppi (Otava, uusin painos 1998) ja Miettinen&Murto: Ruotsin keskeinen sanasto (WSOY, uusin painos 2002). Aikuisille suunnattuja oppikirjasarjoja on myös useampia, esimerkiksi Hakkarainen: Hålligång (Otava, uusin painos 2012) ja kielioppikirjana Fiilin: Fullträff (Finn Lectura, uudistettu painos 2011), jota itse aikoinani luin yliopiston ruotsin opinnoissa. Katsaus yliopistojen verkkosivuille osoitti, että ns. virkamiesruotsin opetuksessa käytetään nykyisin paljon verkkomateriaaleja. Lisäksi opetuksessa käytetään omia monisteita, mutta myös lukion kirjoja. Verkkomateriaaleja ruotsin kielen opiskeluun on koottu...
Rikhardinkadun kirjastoon saa mennä koiran kanssa. Helmetin palveluhakemistosta saa listattua kirjastot, joissa koirat ovat sallittuja, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Koiran tuominen edellyttää toki sitä, että koira käyttäytyy kunnolla ja omistaja pitää siitä huolen.
SopS n:o 15/1950
Asetus
Asetus tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen ja siihen
liittymisestä tehdyn Annecyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta.
1 §.
Sitten kun Genèvessä 30 päivänä lokakuuta 1947 päivättyyn tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleissopimukseen liittymisestä tehty, 10 päivänä lokakuuta 1949 päivätty Annecyn pöytäkirja on 25 päivänä huhtikuuta 1950 Suomen puolesta allekirjoitettu, muut liittymisehdot täytetty ja eräät yleissopimuksen ja pöytäkirjan säännökset tänään annetulla lailla hyväksytty, säädetään
ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu yleissopimus, siihen ennen 25 päivää huhtikuuta 1950 tehdyt oikaisut, lisäykset ja...
Intiaaneista kertovia romaaneja kyllä löytyy, esimerkkinä voisin mainita Tony Hillermanin kirjoittamat ja nykyaikaan sijoittuvat dekkarit, jotka tapahtuvat intiaanireservaatissa ja jonka päähenkilö kuuluu Navajo-heimoon. Hillermanin ensimmäinen käännetty teos on Puhuva jumala, uusin on tältä vuodelta ja nimeltään Ensimmäinen kotka.
Lisää intiaaneista kertovia romaaneja voit etsiä Porin kirjaston Roma-tietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/roma.htm.
Tämä Paavo Sarkkaman säveltämä ja sanoittama kolmiosainen lasten laulunäytelmä Pienet sydämet on harvinaista kyllä julkaistu sekä nuottina, äänitteenä että videotallenteena, jotka kaikki löytyvät HelMet-kokoelmasta. Laitan tähän alle valmiit linkit kuhunkin tallennemuotoon:
Nuotti http://luettelo.helmet.fi/record=b1497022~S9*fin CD-levy http://luettelo.helmet.fi/record=b1497023~S9*fin VHS-kasetti http://luettelo.helmet.fi/record=b1083167~S9*fin
Heikki Poroila
Tässä on listattu eri tyyppistä mereen ja saaristoon liittyvää proosaa. Ulla-Lena Lundberg on kirjoittanut useita Ahvenanmaalle sijoittuvia romaaneja, samoin Sally Salminen ja Anni Blomqvist. Niitä kaikkia ei ole lueteltu listassa. Kirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanalla ’saaristo’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Ajvide Lindqvist, John ihmissatama : kauhu
Blomqvist, Anni Myrskyluodon Maija -sarja
Erikson, Pamela Herttuatar ja kapteenin vaimo : elämäkerta
Fagerholm,...
Uuden etunimikirjan mukaan harvinainen Aana on Aavan lähekkäisnimi. Aavan nimipäivää vietetään 25.3.
Lähde:
Patjas, Liisa-Maria: Uusi etunimikirja: Aadasta Äijöön (Karisto, 2015)
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts,...
Brittiläisen hemofiliatutkimuksen professorin Edward Tuddenhamin mukaan kuningatar Viktorian kantama verenvuototautia aiheuttava geeni on "lähes varmasti" sammunut tautiin sairastuneiden poikalasten varhaisen kuoleman vuoksi: Viktorian jälkipolvissa Leopold oli viimeinen miespuolinen jälkeläinen, joka eli lisääntymisikäiseksi saakka. Tuddenhamin artikkeli kirjassa Molecular biology in medicine sisältää havainnollistavan sukupuun geenin kulkeutumisesta Viktoriasta eteenpäin (s. 4).
Lähteet ja kirjallisuutta:
E. G. D. Tuddenham, Haemophilia : molecular biology at the centre of human disease. – Teoksessa Molecular biology in medicine
D. M. Potts & W. T. W. Potts, Queen Victoria's gene : haemophilia and the...
Elämäkerrallista tietoa rintasyövästä löytyy hyvin vähän. Fennicasta
löytyi vain 2 kirjaa: En lähde itseltäni salaa--Elinan kirja. toimittaneet Kaisu Pitkälä ja Pirkko Siltala, Kirjayhtymä, Helsinki, 1994 ja Jokinen, Pirjo: Joka kymmenes nainen - dokumenttitarina rintasyövästä ja hoidosta potilaan näkökulmasta. Suomen kuvalehdessä on numerossa 38/1990, s.48-52 seuraava artikkeli: Jäämeri: Rintasyöpä; onko se elinikäinen haava.
Lisäksi löysin 2 syöpään liittyviä elämäkerrallista teosta, joista saattaasi olla hyötyä: French, Marilyn: Kausi helvetissä - koskettava sairaskertomus. Gummerus, Jyväskylä, 1999, ja Widen, Solveig: Vakavaa vaan ei toivotonta. Schildt, [Espoo], 1997.
Alkoholin vaikutuksista ihmisen elimistöön löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Päihdelääketiede (1998), Alkoholi: biolääketieteellinen käsikirja (1993) ja Alkoholi: vaikutukset elimistöön ja terveyteen (1987), joissa kaikissa on ollut yhtenä toimittajana Kalervo Kiianmaa. Kysyttäessä alkoholin vaikutuksista nimenomaan aivoihin näistä teoksista löytyy tietoa varsinkin aivovaurioista, joita alkoholi aiheuttaa.
Päihdelinkin julkaisema Päihteet ja aivot -multimedia on kansantajuinen esitys aiheesta, http://www.paihdelinkki.fi/paihteet-ja-aivot .
Olisikohan kyseessä Michael Enden Tarina vailla loppua?
Siinä päähenkilö löytää (tai oikeammin varastaa) salaperäisestä antikvariaatista kirjan, jota hän alkaa lukea. Kirjassa kerrotaan Fantaasia-nimisestä valtakunnasta, joka sairastaa merkillistä tautia. Vähitellen selviää, että kirjan lukijaa tarvitaan tämän satumaailman pelastajaksi. Niinpä hän hyppää sisään tarinaan ja on Fantaasiasta kertovan tarinan päähenkilö ja samalla koko satumaailman tärkein henkilö. Samalla hiuksenhieno lanka sitoo hänet omaan maailmaansa, johon Fantaasiakin on yhteydessä.
Mikäli tämä on etsimäsi kirja, löydät sen varmasti jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sinun kannattaa hankkia tunnusluku, jonka saat lähimmästä kirjastostasi. Varaudu todistamaan...
