Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kouluruokailua käsittelevät kirjat:
Urho, Ulla-Marja & Hasunen, Kaija: Yläasteen kouluruokailu 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 1999:5, ISBN:952-00-0598-6) ;
Kouluruokailu : terveyttä ja tapoja / Seija Lintukangas et al. (julkaisija Opetushallitus, 1999, ISBN: 952-13-0363-8) ; Kouluruokailuopas ammatillisia oppilaitoksia varten (julkaisija: Ammattikasvatushallitus, 1991, ISBN: 951-37-0313-4). Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät mm. seuraavat teokset:
Leppänen, Sirkka: Ammattioppilaitosten ruokapalvelujen logistiikan kehittäminen (pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, 1999) ;
Nuorten ruokailutottumukset Turussa : tutkimus peruskoulun, lukion...
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin tilastoraportissa Alkoholi ja huumeet 1997 -kulutus, käyttö, haitat (Ritva Hein, Satu Vuorjoki) sivulla 12 kerrotaan alkoholin suurkuluttajia arvioista riippuen olevan 250 000 - 500 000 eli maksimissaan 10 prosenttia kaikista kuluttajista, joita on taas suomalaisista 90 prosenttia.
Kaikista tällaisista perinnesanonnoista esiintyy sanallisia muunnoksia, mutta uskoisin tässä tapauksessa että ilmaisu "koiva kovaa vastaan" on yleisin. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa tilannetta, jossa täytyy ottaa käyttöön samat menetelmät tai aseet kuin mitä vastapuolikin käyttää. "Kova" viittaa mitä ilmeisimmin aseisiin ja etenkin teräaseisiin, mutta sanontaa käytetään myös aivan rauhanomaisissakin yhteyksissä korostamassa, että nyt on vastattava "samalla mitalla". Oletettavasti sanonta on aikoinaan kuvannut sitä, että metallisia aseita vastaan ei kannata taistella pehmeällä puulla tms. Ilmaisulla tarkoitetaan siis tasapäisen menetelmän valintaa.
Heikki Poroila
Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen viimeinen keikka oli 21.12.2016 Lahdessa Jorma-nimisessä ravintolassa. Pekka Myllykosken viimeinen julkinen esiintyminen tapahtui Helsingissä Bar Mendocinossa 28.1.2017 Huojuva lato -yhtyeen keikalla vierailijana. Samana päivänä aiemmin Myllykoski oli laulanut viimeisen kerran äänitysstudiossa. Nämä tiedot löytyvät Suonna Konosen Suomikantria esittelevästä kirjasta "Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt". Sivulla 351 on kuva viimeisen keikan settilistasta.
Pekka Myllykoski kuoli 22.4.2017. Hänen tuhkansa on Suonna Konoselta saadun tiedon mukaan siroteltu eri paikkoihin, mm. suvun kesämökille Vammalaan.
Pyretriini on dalmatianpietaryrtistä (tunnetaan myös dalmatiapäivänkakkarana) peräisin oleva ainesosa, josta valmistetaan jauhetta tuhohyönteisten torjuntaan. Se on ainoa luomuviljelyssä hyväksytty tehoaine.
Pyrethrum laskettiin ennen omaksi suvukseen asterikasvien heimon taksonomisessa järjestelmässä, mutta nykyisin siihen kuuluneet kasvit luokitellaan pietaryrtteihin (Tanacetum) ja krysanteemeihin (Chrysanthemum).
Dalmatianpietaryrtti (dalmatianpäivänkakkara), Tanacetum cinerariifolium, gråkrage, dalmatinerkrage (puutarha.net)
dalmatianpietaryrtti - Tanacetum cinerariifolium | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Pyretriini ja pyretroidit - torjunnassa käytetyt tehoaineet - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Tehoaineet...
Esimerkiksi seuraavilta sivustoilta löytyy kuvia ja kuvauksia sisätiloista löytyvistä hyönteisistä:
Hyönteismaailma: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/
Martat: https://www.martat.fi/kodinhoito/kodin-kutsumattomat-vieraat/
Helsingin kaupunki: https://www.hel.fi/fi/asuminen/asuminen-ja-terveys/kodin-tuholaiset
Tarkoittamasi kirja lienee Petri, Gustaf: Armfeldts karoliner 1718-1719. Stockholm 1919. Sitä ei ole Helsingin kaupunginkirjastossa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa se on, mutta varmimmin sen saa kaukolainana joko Varastokirjastosta Kuopiosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Muita karoliineja käsitteleviä kirjoja ovat Eirik Hornborgin Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana, Karoliinien kuolonmarssi 1718-1719 (toim. Ahlberg et al.), Hannula, J.O Hakkapeliter och karoliner, Bengtsson Frans G. Karoliner, Åberg Alf Karoliner. Niiden saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi
Yksi tapa saada kirjalista haluamastasi aiheesta on mennä jonkin kirjaston aineistotietokantaan
esim. http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html (Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta)
- valitset linkin "Tarkka Haku" ja avautuvasta ikkunasta hakuelementin "Tekijä" nuolen takaa hakuelementin "asiasana" ja kirjoitat riville "keskitysleirit" ja toiselle riville "Teoksen nimi" nuolen
takaa valitset hakuelementin "Luokka" ja kirjoitat riville luokan 84.2- sekä valitset vaihtoehdoista
"ja", "tai" , "ei" EI-vaihtoehdon. Tällöin ohjelma hakee vain keskitysleirejä käsittelevät TIETOKIRJAT.
Jos haluat vain suomenkielisiä tietokirjoja, voita valita lisäksi "Kieli"-hakuelementin kohdalta suomen.
Toinen mahdollisuus on Suomen...
Autojen historiasta löytyy aineistoa pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmasta http://www.libplussa.fi/ kirjoittamalla asiasanakenttään hakusanat: autot historia.
Hakutuloksesta löytyy esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Auton vuosisata
Kangasala, Mobilia, 1999
The encyclopedia of cars
Volume 1,2,3,4,5,6
Philadelphia, Chelsea House; cop. 1998
Glenning, Christer
Vuosisatamme autot
Buckley, Martin:
The world encyclopedia of cars the definitive guide to classic and contemporary cars from 1945 to the present day
Ineternetistä löytyi Googlen haulla http://www.google.com/ kirjoittamalla hakusanakenttään. cars history seuraavia linkkejä: http://www.ipl.org/exhibit/sloan/
http://www.classiccars.net/history.htm
http://www.yahooligans.com/...
Vuosina 1939-1969 sijaintipaikka oli Mannerheimintie 48-50;n ja Kivelänkatu 2:n kulmaus, jossa nykyisin on hotelli.
Aluetta sanottiin silloin Puhtaanapitolaitoksen tontiksi tai tykistöpihaksi,kirjaston 2-kerroksinen empire-tyylinen kivitalo oli ruotsin- ja venäjänvallan aikana palvellut tä-
män kasarmialueen sairaalarakennuksena.
Töölö-nimen virallinen muoto päättyy yhdellä ö:llä, mutta puhekielessä asukkaat edelleen käyttävät myös kahden ö:n muotoa.
Eläinmuseon konservointiosastolta annettiin seuraavanlaiset ohjeet:
1.Luut pitää ensin keittää lievällä lämmöllä
2.Pestään luut lievässä saippuavedessä
3.Kylmään veteen lisätään vetyperoksidia 5% laimennuksena.
Liemeen upotetaan luut yön ajaksi
4.Jos luut vielä kellertävät, liemen voi lämmittää, mutta sitä ei saa lämmittää kiehuvaksi
5.Lopuksi luut huuhdellaan ja kuivataan
Valkaisukäsittelyn seurauksena hampaat voivat haljeta. Tämän estämiseksi ne olisi irroitettava ja parafinoitava, mutta tämä jatkokäsittely on paras jättää asiantuntijan huoleksi. Eläinmuseon konservointiosastolta voi kysyä lisää ohjeita. Ohjeita löytyy myös Heikki Kangasperkon kirjasta "Eläinten täyttäminen".
Skogsrået on runo jota Sibelius on säveltänyt. En ole löytänyt painettua versiota suomennoksesta mutta Lasse Pöysti lausuu runoa Lahden kaupunginorkesterin levytyksessä
Sibelius, Jean (säv.)
Skogsrået, orkesteri, op15 / Sibelius
The Wood-Nymph, op. 15 (1894) : Ballade pour orchestre = Metsänhaltija / Johan (Jean) Julius Christian Sibelius
Djursholm : Grammofon AB BIS, p1996
1 CD-äänilevy (62 min 8 sek) : DDD + esite- ja tekstiliite
Complete Sibelius ; 39
BIS-CD-815
Levyn liitteessä esittelyteksti sekä runojen sanat englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja suomeksi.
Olisikohan kyse nyt sellaisesta käyttösääntöjen muutoksesta, joka on astunut voimaan 15.5. eli lainoja voi uusia vain kolme kertaa. Aiemminhan lainoja saattoi uusia viisikin kertaa.
Ainahan voit palauttaa aineiston kirjastoon ja lainata sen uudelleen, jos ko. aineistosta ei ole varausmaksuja. Myöhästymismaksuja ei valitettavasti saa anteeksi yksittäistapauksissa, jos uusiminen Helmetin kautta ei ole onnistunut.
Mikkelin kaupunginkirjastolla on käytössään Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannat sekä Etelä-Savon artikkelitietokanta. Tietoa tietokantojen käytöstä löytyy täältä: http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/06_tiedonhaku/04_tietokannat
Tietokannat ovat kaikki viitetietokantoja, mikä tarkoittaa, että niiden kautta löytyy tietoa siitä, missä lehdessä tietty artikkeli on, mutta ei itse artikkelin tekstiä. Kannattaa kysyä lisää kirjastosta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/docs/index
Itämurteisiin kuuluvat savolaismurteet ja kaakkoismurteet, joiden alue käsittää Kainuun, Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon: http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4murteet .
Syntyjään itäsuomalaisia kirjailijoita, jotka käyttävät ainakin kirjan henkilöiden puherepliikeissä itämurretta ja kirjan tapahtumat sijoittuvat Itä-Suomeen löytyy joitakin.
Näistä ainakin seuraavat on käännetty ruotsiksi:
Aho, Juhani: Rautatie. 1.p. 1884 (Järnvägen)
Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija. 1952 (Konsta)
" Hamsterit. 1957 (Hamstrare)
" Lampaansyöjät. 1970 (Fårätarna)
Lehtonen, Joel: Putkinotko. 1.p. 1920. (ilmestyi aluksi kaksiosaisena)
(ruotsiksi 1935 Ödemarkens barn; 1973 Putkinotko : berättelsen om...
Pia Perkiön runokirjasta Taikakiikari löytyy kaksi kirja-aiheista
runoa:
Kirja
Kirja on sellainen polku tai tie,
joka salaiseen satujen maahan vie.
Siellä voit tavat tontut ja peikot,
siellä kasvavat siniset sienet,
siellä ovat isoja pienet
ja vahvoja heikot.
Kaikki on sadussa mahdollista.
Kirjastotontun kirjalista
on monen metrin pituinen
ja sadunvärinen.
Ystävä hyllyllä
Mikä
on sellainen ystävä,
joka on kansien välissä
ja jota voi pitää hyllyllä?
Mikä on sellainen maailma,
joka on totta ja satua
ja jota voi kantaa laukussa?
Espoolaisen kollegamme avulla on löydetty seuraavat kotimaiset vampyyrikirjat:
- Vartijat / Hanna Laitinen
- Vampyyreja ja valkosipulia : satu ekokatastrofista Naurumetsässä / Heikki Rissanen & Markus Ahonen
- Vampyyrimuoti : fantasiakertomuksia / Ritva Toivola
- Vampyyrivaarin tarinoita / Mauri Kunnas
- Suomu ja Hämärän renki / Sari Peltoniemi
- Vampyyri, eli, Miten Wilhelm Kojac kuoli kovat kaulassa / Jarkko Laine
- Kapteeni Kuolio ja Pispalan vampyyrit / kuvat ja teksti: P. A. Manninen
Lisäksi on olemassa vuodelta 1993 Vampyyrikirjaluettelo, jonka on koonnut Heta Rytilä. Tätä ei valitettavasti löytynyt kirjastostamme, mutta kaukolainaksi sen saisi esim. Varastokirjastosta.
Tekstiviestit saapuneista varauksista ovat yleisimpiä mobiilipalveluja suomalaisissa kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa on myös mahdollista saada muistutus erääntyvistä lainoista mobiilipalveluna. Myös aineiston selaus matkapuhelimen avulla on mahdollista joissakin kirjastoissa. Uudemmissa verkkokirjastoratkaisuissa on myös mahdollista älypuhelimilla seurata omia lainoja ja tehdä varauksia. Aineiston saapumisilmoituksista tekstiviestinä peritään sama varausmaksu kuin postitse tai sähköpostitse ilmoittamalla. Maksut vaihtelevat eri kirjastoissa ja kirjastokimpoissa yleisemmin 0,50€ - 1€ välillä.
Mobiilipalvelut ovat kirjastojärjestelmien kirjastoille maksullisia lisäominaisuuksia, joita kirjastot tai kirjastokimpat ottavat käyttöön...
