Hunnien kuningas Attila (n. 406-453) johti syvälle Länsi-Eurooppaan ulottuneita sotaretkiä 400-luvulla. Kreikkalainen historioitsija Priscus, joka tapasi Attilan myös henkilökohtaisesti kirjoitti kuninkaan kuolemasta. Aikalaisteksti on säilynyt bysanttilaisen Jordaneksen kopioimana 500-luvulta. Hunnit eivät kirjoittaneet, eikä heiltä ole siis säilynyt omaa kuvausta kuninkaan kuolemasta.
Attilan haudasta kiersi etenkin 1800-luvun Unkarissa melkoisia tarinoita. Hurjimman tarinan mukaan Attila haudattiin kolmessa sisäkkäisessä arkussa: sisin kultainen, seuraava hopeinen ja uloimpana teräsarkku. Lähdekriittinen tutkimus on osoittanut tarinat tarinoiksi. Historioitsija John Manin mukaan hunnien esi-isät nykyisen Mongolian alueella hautasivat...
Kyseessä on L. Onervan runo Kotipetäjä. Runo on julkaistu vuonna 1914 kokoelmassa Kaukainen kevät. Se julkaistiin myös samana vuonna Otavan joulu -lehdessä. Voit lukea runon alla olevasta linkistä digitoituun lehteen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/597805?page=25&term=ranta%C3%A4yr%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4&term=m%C3%A4nty
Kotipetäjä-runo sisältyy myös L. Onervan vuonna 1927 ilmestyneisiin Valittuihin runoihin.
Seuraavissa kirjoissa käsitellään liikeneuvotteluja, yritys- ja tapakulttuuria joissakin Aasian maissa:
Curry, Jeffrey E., Passport Taiwan your pocket guide to Taiwanese business, customs & etiquette,
Passport Vietnam your pocket guide to Vietnamese business, customs & etiquette .Lisäksi sarjassa on ilmestynyt kirjat Keating, Kevin, Passport Korea--, Francia, Luis H., Passport Philippines--, Cole, Gregory. J., Passport Indonesia--, Engel, Dean, Passport Japan--. Pukkila, Jaana, Liikemiehen kiina.
Kulttuureja ja käyttäytymistä - Aasia.
Yleisemmin aihetta käsitellään seuraavissa teoksissa: Ferraro, Gary, The cultural dimension of international business. Harris, Philip R., Managing cultural differences. Robinson, David Lewis,...
Sihteerin työstä on kirjoitettu useita oppaita eri vuosikymmeniltä. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy esim. Ritva Aaltion teos Sihteerin työ vuosilta 1975 ja 1980, joita voisi verrata uudempiin vastaaviin teoksiin, joita löytyy useita hakusanalla sihteerit.
Sihteerikoulutuksesta on olemassa teos: 60-luvun sihteeristä 2000-luvun assistentiksi : HSO-koulutuksen kiitorata - Helsingin sihteeriopisto v. 1967-1997 / toimittaja: Marketta Kärki. Helsinki, 1997.(ei Jyväskylän kaupunginkirjastossa).
Aleksi-aikakauslehtitietokannasta (käytettävissä kirjaston työasemilla), löytyy esim seuraavat artikkelit:
Kaiken takana on sihteeri / Seija Sartti. - Helsingin sanomat. Kuukausiliite 2002; helmikuu; s. 68-77
Sihteeri muutosten paineessa. -...
Kysymys tarkoittanee Euroopan perinteisen taidemusiikin
kolmea suurta B:tä (Johann Sebastian Bach, Ludwig van Beet-
hoven ja Johannes Brahms). Puhutaan myös Klassisen musii-
kin suuresta seitsentähdestä, wieniläisklassikoista, joihin Beethovenin lisäksi lasketaan ainakin Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart.
Ankarimmatkin kriteerit täyttäviä hyviä säveltäjiä on toki kymmeniä, joten kysymys neljästä suurimmasta ei tee oikeutta Euroopan taidemusiikin monipuolisuudelle. Kuitenkin kolme suurta B:tä viitoittavat taidemusiikkimme kehitystien päälinjan 1600-luvulta 1900-luvulle.
Nimi Leontina (lat. vahva kuin leijona), Leontine, Suomessa myös kirjoitusasussa Leontiina, Leontiuksen sisarnimi. Sen alkuperäinen muoto on Leontia, joka oli hunnien surmaama pohjoisafrikkalainen marttyyri 400-luvun lopulta.
Leontius-nimeä ei tunneta kansanomaisena, sillä se on sekoittunut muihin Leo-alkuisiin (Leo, Lion, Lay on teen). Nimi oli almanakassa vuoteen 1907 saakka (nimipäivä kesäk. 18., ks. http://almanakka.helsinki.fi/)– Leontiina nimeä ei sen sijaan ole ollut nimipäiväallakoissa. Nimi on annettu 1900-luvulla muutaman kerran (ks. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta tilastoja: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/)
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4. uud. p., Otava 2005
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. 3. tark....
Uppslagsverket Finland 1, s. 170 (ilm. v. 2003) mainitsee, että Boklaget (för södra Finland) perustettiin v. 1974 täydentämään aikaisempien kustantamojen tuotantoa, jonka väitettiin olevan liian varovaista ja sovinnaista. Kustantamo julkaisi yhteiskunnallisesti keskustelevaa kirjallisuutta, runoudella oli tärkeä osuus. Kirjallinen vuosikirja BLÅ arvioi kriittisesti suomenruotsalaista kirjallisuutta. Kustantamon kautta julkaisseita kirjailijoita olivat mm. Birgitta Boucht, Joakim Groth, Henrik Jansson, Tatiana Sundgren ja Thomas Wulff. Upplagsverket mainitsee edelleen, että 1990-luvun alun jälkeen julkaisutoimintaa ei juuri ole ollut ("Sedan början av 1990-t. har utgivningen legat nere."). Pääkaupunkiseudun kirjastojen (luettelo http://www....
Kirja saattaisi olla Sven Linden teos Povarien salaisuudet : käytöllinen povauskirja / parhaista alkulähteistä koonnut Sven Linde.
[Johanneshov] : [Sinkona-förlaget] , 1983
422 s. : kuv. ; 22 cm. Alkuteos: Sibyllans hemligheter.
Kannen alanimeke: Käytännöllinen povauskirja. - Pain. 999 kpl. ISBN: 91-86148-15-X (sid.)
Kirjaa ei enää ole Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, joten kansien värin tarkistaminen ei onnistunut! Ainakin Pirkkalan, Lahden, Rovaniemen ja Oulun kirjastosssa on lainakappaleet, joten voit jälleen saada sen kaukolainaksi.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Ruotsiksi teos löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, samoin muita Sven Linden teoksia.
Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Etunimet (Otava 2005, toim. Pirjo Mikkonen), että nimi Ilari on karjalainen versio ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä. Ilarin kantanimi on latinan Hilarius, joka tulee sanasta 'hilaris' tarkoittaen hyväntuulista ja reipasta.
Kirjastoista löytyy useita muitakin etunimikirjoja, joissa kerrotaan nimien alkuperästä ja merkityksestä. Kirjat ovat Vantaan kirjastoissa luokassa 88.29038.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy myös vastauksia aiemmin esitettyihin nimikysymyksiin. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta -kohtaan hakusanaksi "etunimet".
Kirjastojen nettisivuilta ei löydy lainatilastoja yksittäisten kirjojen kohdalta. Suosituimpien kirjojen listoja osalla kirjastoista voi olla, mutta niissä ovat kärjessä yleensä lastenkirjallisuus ja aikuisten kaunokirjallisuus. Kirjastojen lainausjärjestelmistä tieto on saatavissa, mutta sitä pitäisi kysyä joka kirjastosta erikseen. Jyväskylän kaupunginkirjaston osalta voin sanoa, että Tutkimushaastattelun (2000) kappaleet ovat olleet lainassa keskimäärin 145 kertaa. Voi sanoa siis että kirjan kaikki kappaleet ovat lähes tulkoon aina lainassa. Teemahaastattelun eri painokset ovat varmasti olleet aikoinaan yhtä suosittuja, mutta niiden osalta ei ole luotettavia tilastoja, koska atk-lainaukseen siirryttiin niiden ilmestymisen jälkeen 1990-...
Baskimaahan sijoittuvaa kaunokirjallisuutta ovat esim. baskikirjailija Bernardo Atxagan teokset: Obabakoak,Yksinäinen, Tuolla taivaalla, 9 kiveä, 27 sanaa ja Kärpäset eivät näy valokuvissa. Kirjailija Reijo Rinnekankaan monet teokset sijoittuvat myös Baskimaahan kuten: Baskit, Matka vuorimaahan, Hiljaisuus Biskajanlahdella, Myöhästynyt juhla. Baskikirjailija Joxemari Iturralden teos: Kärpäset eivät näy valokuvissa sijoittuu myös juuri Bilbaon alueelle.
Tietokirjallisuutta ovat esim. Helminen: Espanja diktatuurista demokratiaan, Ludwig: Vainotut kansat.
Nämä teokset löytyvät Riihimäen kirjastosta ja muista Ratamo-kirjastoista.
Nuottijulkaisujen painovuodet löytyvät varmimmin Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kaikille julkaisuille ei tosin tässäkään tietokannassa ole löytynyt julkaisuvuotta.
Kopioin sinulle oheisen vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Viime syksynä (20.9.12)oli esitetty kysymys samantapaisesta koiriin liittyvästä tilanteesta.
Järjestyslain 14 §:ssä säännellään koirakurista. Kyseisen lainkohdan mukaan koiran omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että koira pidetään kytkettynä taajamassa. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei koira pääse karkaamaan esim. kuntopolulle, yleiselle uimarannalle tms. Kyseiset kiellot eivät pykälän toisen momentin mukaan kuitenkaan koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Korian tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa. Näin ollen tiettyä valvontaa edellytetään...
Kuulennoista kiinnostuneelle hyvä johdatus aiheeseen on Ilpo Lagerstedtin kirja Rakettimiehiä : kilpajuoksu Kuuhun (Karisto, 2008). Kuuhun ensimmäisenä laskeutuneen Apollo 11 -lennon vaiheista yksityiskohtaisemmin kertoo puolestaan Peter Ryanin Kuun valloitus : Apollo 11:n vaiheet (Karisto, 1969).
Neil Armstrongin laskeutuminen on kuvattu kuumodulin laskeutumisjalustassa olevaan rahtitilaan (MESA) sijoitetulla tv-kameralla. Kun MESA (modularized equipment stowage assembly) oli laskettu oikeaan asemaan modulin laskeutumisportaiden alapään vasemmalle puolelle Armstrong poisti suojuksen säilytystilaan sijoitetun laitteiston päältä vetämällä siihen kiinnitetystä narusta, mikä käynnisti kameran ja se alkoi välittää kuvaa hänen laskeutumisestaan...
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Asiakas voi tuoda Dvd- ja muita levyjä Joensuun kirjastoon hiottaviksi. Yhden levyn hiominen maksaa 5 euroa. Ota yhteyttä kirjastoon, ja sovi asiasta.
http://vaarakirjastot.fi/paakirjasto
http://vaarakirjastot.fi/joensuun-maksut
Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kouluruokailua käsittelevät kirjat:
Urho, Ulla-Marja & Hasunen, Kaija: Yläasteen kouluruokailu 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 1999:5, ISBN:952-00-0598-6) ;
Kouluruokailu : terveyttä ja tapoja / Seija Lintukangas et al. (julkaisija Opetushallitus, 1999, ISBN: 952-13-0363-8) ; Kouluruokailuopas ammatillisia oppilaitoksia varten (julkaisija: Ammattikasvatushallitus, 1991, ISBN: 951-37-0313-4). Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät mm. seuraavat teokset:
Leppänen, Sirkka: Ammattioppilaitosten ruokapalvelujen logistiikan kehittäminen (pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, 1999) ;
Nuorten ruokailutottumukset Turussa : tutkimus peruskoulun, lukion...
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin tilastoraportissa Alkoholi ja huumeet 1997 -kulutus, käyttö, haitat (Ritva Hein, Satu Vuorjoki) sivulla 12 kerrotaan alkoholin suurkuluttajia arvioista riippuen olevan 250 000 - 500 000 eli maksimissaan 10 prosenttia kaikista kuluttajista, joita on taas suomalaisista 90 prosenttia.
Kaikista tällaisista perinnesanonnoista esiintyy sanallisia muunnoksia, mutta uskoisin tässä tapauksessa että ilmaisu "koiva kovaa vastaan" on yleisin. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa tilannetta, jossa täytyy ottaa käyttöön samat menetelmät tai aseet kuin mitä vastapuolikin käyttää. "Kova" viittaa mitä ilmeisimmin aseisiin ja etenkin teräaseisiin, mutta sanontaa käytetään myös aivan rauhanomaisissakin yhteyksissä korostamassa, että nyt on vastattava "samalla mitalla". Oletettavasti sanonta on aikoinaan kuvannut sitä, että metallisia aseita vastaan ei kannata taistella pehmeällä puulla tms. Ilmaisulla tarkoitetaan siis tasapäisen menetelmän valintaa.
Heikki Poroila
Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen viimeinen keikka oli 21.12.2016 Lahdessa Jorma-nimisessä ravintolassa. Pekka Myllykosken viimeinen julkinen esiintyminen tapahtui Helsingissä Bar Mendocinossa 28.1.2017 Huojuva lato -yhtyeen keikalla vierailijana. Samana päivänä aiemmin Myllykoski oli laulanut viimeisen kerran äänitysstudiossa. Nämä tiedot löytyvät Suonna Konosen Suomikantria esittelevästä kirjasta "Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt". Sivulla 351 on kuva viimeisen keikan settilistasta.
Pekka Myllykoski kuoli 22.4.2017. Hänen tuhkansa on Suonna Konoselta saadun tiedon mukaan siroteltu eri paikkoihin, mm. suvun kesämökille Vammalaan.
