Väinö Linnan lapsuudesta kerrotaan muun muassa seuraavissa kirjoissa:
"VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua" (WSOY 1995), STORMBOM: "Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset" (WSOY 1992, 3.p.) sekä "ITSE asiassa kuultuna: Väinö Linna".
(Linnasta, elämästä ja tuotannosta, kerrotaan toki muissakin teoksissa. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista voit etsiä lisää tietoa aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/. Linnasta kertovat kirjat löydät kirjoittamalla asiasanat-riville "Linna, Väinö". )
Netin kautta löytyy lisää tietoa, esimerkiksi Urjalan kunnan kotisivuilta, osoite on http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml . Myös Suomen historiallisen seuran Kansallisbiografia-sivuilla ( http://www.kansallisbiografia...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita B2- ja B3-tason saksan kielen lukion oppikirjoja. Esimerkiksi oppikirjasarjat Antenne ja Magazin.de.
Nämä tasoluokitukset eivät tosin taida vastata yleisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaista taitotasoa, vaan tarkoittavat lukion oppimäärää.
Kokoelmastamme löytyy kuitenkin ainakin yksi oppikirjasarja, joka varmuudella vastaa yleiseurooppalaisen tasomäärittelyn B- ja C-tasoja: Mittelpunkt-sarja (tasoina B2 ja C1).
Kirjastosta saattaa löytyä enemmänkin B2.1 tason ja sitä ylempien tasojen oppikirjoja. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että läheskään kaikki kielten oppikirjat eivät sisällä merkintää eurooppalaisen viitekehyksen...
Oletan, että kysymäsi runo on "Maskinsång" kokoelmasta "Stark men mörk" (1930).
Runo alkaa seuraavasti (Orlodoffa doschkoff orlodoffa doschkoff:) det är maskinen - jag.
Oulun kaupunginkirjastosta ei löydy suomenkielistä versiota, ruotsinkielinen versio löytyy teoksesta:
DIKTONIUS, Elmer: Samlade dikter. Holger Schildts Förlag, 1987)
Suosittelen esim. seuraavanlaisia suomalaisia perinneruokakirjoja:
Larnemaa, Ari: Suomalainen ruokaretki, 2001
Ssuomalaisia ruokia 1 ja 2, 1975
englanniksi:
Arctic à la carte, 2001
Fantastically Finnish : recipes and traditions, 1985
Ojakangas: The Finnish cookbook, 1964
Pure : food, style and odd stories from the top
of the world, 2001
Hyvärinen, Hese: A survival guide to Finnish cuisine : for businesspeople,2000
Mäkelä, Eero, New flavours from Finland, 1995
Koskimies, Tiia: Finland - nature's table, 1996
saksaksi:
Koskimies, Tiia
Finnlands Natur deckt den Tisch, 1997
Mäkelä, Eero, 1942-
Neue kulinarische Erlebnisse aus Finnland, 1995
Tanttu, Anna-Maija, 1938-
Küchenkunst und Lebensart in Finnland, 1995
Traditionelle finnische...
Joissakin ”Hiljaa virtaa Donin” suomenkielisissä laitoksissa on tosiaan maininta, että käännös on tehty ”tekijän korjaaman vuonna 1953 ilmestyneen painoksen mukaan”.
”Hiljaa virtaa Donin” venäjänkielinen laitos vuodelta 1991 sisältää artikkelin jossa esitellään romaanin julkaisuhistoriaa. Vuoden 1953 laitosta kuvataan erittäin kriittisesti. Artikkelin mukaan laitoksen tekstiä ei ole muokannut tekijä, vaan toimittaja, joka halusi siistiä Šolohovin kieltä: ”Laitoksen toimittaja, muuan K. Potapov, ”Pravdassa” työskentelevä lehtimies, otti tehtäväkseen kääntää Šolohovin romaanin tekstin ”kirjakielelle”. Hän teki romaaniin joitakin satoja korjauksia ja kirjoitti kokonaisia jaksoja uudelleen omaan tapaansa. Laitos jäi synkäksi muistomerkiksi...
Hans Hechtin ”Kaktuskirja”, jonka 1. painos ilmestyi Tammen T-kirjat sarjassa jo vuonna 1982 ja 2. painos vuonna 1991, on edelleen hyvin käyttökelpoinen opas kaktusten tunnistamiseen ja hoitoon.
Kirja on lainattavissa useassa kirjastossa pääkaupunkiseudulla. Sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi
Kangasalan pääkirjaston käsikirjastossa on seuraavat matrikkelit: Suomen kirjailijat 1809 - 1916, Suomen kirjailijat 1917 - 1944, Suomen kirjailijat 1945 - 1970 sekä Suomen kirjailijat 1945 - 1980. Niissä on tarkimmat teosbibliografiat. Lehtikirjoituksista on maininta, että laajatuotantoisten ammattikirjoittajien lehtituotantoa ei ole poimittu mukaan. Matrikkelit on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, josta voi kysyä lisätietoja. Osoite on http://www.finlit.fi .
Merja Jalon seuraava Nummelan ponitalli -sarjan kirja ilmestyy syksyllä 2006. Sarjaa kustantavan WSOY:n ennakkotietojen mukaan arvioitu ilmestymispäivä on 26.9.2006. Osan nimi ennen ilmestymistä on Rautahevonen.
Todennäköisesti muistelet Seppo Kahilan teosta "Suhteeni kieleen" (Hämeenlinna: Karisto, 1990). Siinä haastatellaan tunnettuja sanankäyttäjiä, muun muassa Hannu Taanilaa. Aiheena on kieli moninaisine mahdollisuuksineen ja merkityksineen.
Kuvaukseen sopii ainakin Meg Rosoffin kirja Poikkeustila. Se on ilmestynyt suomeksi Otavan kustantamana vuonna 2005. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Pirkkalan kirjaston sivuilta osoitteesta http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/poikkeustila.htm.
Ainakaan meillä kirjastossa ei tiedetä, että sarjan seuraavia osia olisi jo suomennettu, eikä siksi nimistäkään ole tietoa. Sarjaa kustantaa Otava, ehkäpä kustantamossa tiedettäisiin enemmään. Otavan yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yritys/
Kysymyksessä jäljitetty romaani saattaisi olla tanskalaisen Jørn Rielin Meidän herramme ketunloukku, toinen osa trilogiasta Kertomuksia isieni talosta. Kaksi muuta osaa ovat Hupaisa juttu koristaa kasvot ja Ensitapauksen juhla. Kertomuksia isien talosta ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuosina 1973-75.
Rielin trilogiassa kertojana on eskimopoika Agojaraq, joka saa kasvatusäidikseen Aviaja-nimisen vanhan naisen. Ensimmäisessä osassa Aviaja löydetään istumassa kaukana jäällä odottamassa kuolemaa; toisessa hänet saatetaan viisitoista vuotta myöhemmin kuolemaan samaan paikkaan, josta hänet alunperin löydettiin. Tässä samaisessa kirjassa tekee ensiesiintymisensä Agojaraqin tarinan pappi, isä Brian, joka saapuu Sivistys-nimisellä...
Hei,
Kyseessä lienee Jukka Kulomaan väitöskirja "Käpykaartiin? 1941-1944 : sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana" (Helsinki 1995). Väitöskirjassa on tilastoitu mm. karkuruutta sekä palvelusmääräysten laiminlyöntejä kunnittain ja sotilaspiireittäin kenttäoikeuksien arkistojen perusteella.
Edgar Rice Burroughsin (1875–1950) Tarzan-kirjoja on julkaistu suomeksi kaikkiaan 25 kappaletta. Yksi niistä, Tarzan ja Tarzan -kaksoset on nuoremmalle lukikunnalle suunnattu kuin muut apinamiehen seikkailut. Lisäksi on vielä Tarzan ja kadonnut seikkailu (Like 1996), joka perustuu Edgar Rice Burroughsin keskeneräiseen käsikirjoitukseen, jonka on viimeistellyt Joe R. Lansdale. Viimeisenä varsinaisena Tarzan-kirjana voidaan siis pitää teosta Tarzan ja haaksirikkoiset, joka ilmestyi suomeksi v. 1979.
Lähteet:
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarzan#Tarzan-kirjat
Tiedustelit pakanalliseen musiikkin liittyviä levyjä. Tässäpä muutamia ehdotuksia, jotka löytyisivät Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Kyseiset levyt eivät varsinaisesti ole pakanuus-aiheisia, mutta aihepiireiltään ( mm. Samanismi, voodoo/Black magic jne.)lähinnä vastaavia.
Tässä ehdotuksia:
* Chant chamaniques et narratifs de l'arctique Sibérien - 1 cd - ( Samanismia Siperiasta )
* Powwow songs-music of the plain indians - 1 cd -
( Tasankointiaanien lauluja )
* Angels in the mirror - 1 cd - ( Voodoo/Black magic of Haiti )
* Australian aboriginal music - 1 cd - ( Australian alkuperäisväestön musiikkia )
*Global meditation - 4 cd:tä - ( Kokoelma rituaali-, transsi- & meditaatiomusiikkia koottuna 40 eri maasta/...
Onnettomuustilastot löytyvät vuosittain ilmestyvästä kirjasta Tieliikenneonnettomuudet, jota julkaisee Tilastokeskus. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/.
Sähköisiä sanakirjoja - ja laajemmin kieliteknologiaa - käsitteleviä artikkeleita löytyi avoimesta internetista suomeksi muun muassa osoitteista:
- http://www.ling.helsinki.fi/kit/2002s/ctl190net/kt-johd/kt-johd-mt-art…
(Kimmo Koskenniemi: Johdatus kieliteknologiaan. Luku 5: Kielen kääntämisen apuvälineet ja automaattinen kielen kääntäminen)
- http://www.lexitec.fi/magazine1.html
(Oikea vai sähköinen sanakirja?)
Lisäksi
- Lehtiartikkeli: Häilä, Arto: Sähköisiä sanoja: vertailussa elektroniset sanakirjat Mikro PC 1996/3 s. 40-43
- Vaasan yliopistossa laadittu väitöskirja: Romppanen, Birgitta: Sanakirjojen kehitys 1630-luvulta digiaikaan. Tietoa siitä saa osoitteessa http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet01/syys_5.html
Saksankielisiä...
Noitamestarisarja on kokonaisuudessaan suomenettu, mutta sarja Sagnet om lysets rike yhdistää Noitamestari-sarjan ja sarjan Jääkansan tarina. Lue lisää (ruotsiksi)
http://www.boknoje.se/sandemo/De%20svarta%20riddarna.htm
Dreijan historiasta löydät tietoa mm. Internetistä Wikipedian sivuilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Dreija
Nationalencyklopedin: 5. bd : [Dio-Et]. - [1991]. Bra böcker, 1989-. teoksessa s. 128 on artikkeli, jossa kerrotaan dreijan kehittyneen Mesopotanian alueella 3500-luvulla eKr. Nopeampia ja kehittyneempia dreijoja alettiin käyttää yleisesti samalla alueella 2400-luvulla eKr. ja Kiinassa 1000-luvulla eKr.
