Etunimen antamista koskevat määräykset löytyvät Nimilain pykälästä 32 (lakiteksti http://www.finlex.fi/fi/ > lainsäädäntö > ajantasainen lainsäädäntö >kohtaan pikahaku 'nimilaki'). Sen mukaan hyväksyttävän etunimen ei tarvitse sisältyä mihinkään valmiiseen kalenteriin, mutta toisaalta nimen on täytettävä erinäisiä ehtoja (pykälä 32b). Nimen sopivuudesta päättää lähinnä maistraatti (http://www.maistraatti.fi/), joka voi pyytää epäselvissä tapauksissa lausuntoa oikeusministeriön nimilautakunnalta (http://www.om.fi/1018.htm). Tietoja annetuista etunimistä löytyy Väestörekisterikeskuksen sivulta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Se että joku nimi on aikaisemmin hyväksytty ei vielä merkitse, että se olisi vapaasti...
Yksittäisten sanojen ja termien kääntäminen riippuu myös asiayhteydestä, jossa sanoja käytetään. Esimerkkikäännöksissä on käytetty useampia sanakirjoja.
informationssystem
tietojärjestelmä
information system
datavärd – tätä ei sanakirjasta löytynyt, mutta esiintyy kyllä tässäkin muodossa.
databasvärd
tietokannan ylläpitäjä, tietokantaisäntä
database management ( tietokannan ylläpito) database administrator (tietokannan valvoja)
återvinning av information ur databaser
tietokantahaku
database search
återvinning av information (informationssökning)
tiedonhaku
information retrieval tai data retrieval (atk)
Käytetyt lähteet:
Suursanakirja Ruotsi-Suomi, WSOY, 2007.
Suursanakirja Suomi-Ruotsi, WSPY, 2004.
ATK-sanakirja 1, tietotekniikan...
Tässä joitakin lapsen kuolemasta kertovia, vanhempien näkökulmasta kirjoitettuja teoksia.
Ervast, Johanna: Jäähyväiset Einolle (Tammi, 2008)
Ervast, Johanna: Jäähyväisten jälkeen : kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen (Paasilinna, 2009)
Huovinen, Veikko: Pojan kuolema (WSOY, 2007)
Karf, Gösta: Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa (Kirjapaja, 2005)
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta (Biofilos, 2008)
Sinua en unohda : lapsensa menettäneet kertovat (Karas-sana, 1999)
Spiik, Karl-Magnus: Isän suru (Mediapinta, 2010)
Thomése, P. F.: Varjolapsi (Otava, 2004)
Vilkka, Leena: Suruvuosi (Biofilos, 2008)
Vilkka, Leena: Viimeinen vuosi (Biofilos, 2007)
"Älkää kaatako pelkkiä patsaita, kaatakaa myös jalustat."
Runo löytyy kokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa vuodelta 1975. Runo alkaa seuraavasti: "Katselkaa tarkkaan patsaankaatajia, katsokaa...!
Eeva-Liisa Manner julkaisi vuonna 1988 kokoelman Hevonen minun veljeni : hevosrunot 1956-1976 (Tammi), joka sisältää sekä hänen omia hevosaiheisia runojaan että käännöksiä. Näiden joukossa on myös Frostin Metsän reunassa lumisena iltana -runo, joka alkaa "Pieni hevoseni hämmästyy kun pysähdyn keskelle maiseman aution..."
Mahdollista tietysti on, että runo on ilmestynyt aiemmin esimerkiksi jossakin aikakauslehdessä. Parnasson sisällysluettelot vuosilta 1951-1985 löytyvät Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php), mutta niistä tätä ruonoa ei löydy, vaikka muutama muu Frost-käännös (ilman mainintaa kääntäjästä) näyttää jo 1950-luvulla lehdessä ilmestyneen. Käännöslyriikkaa on kuitenkin...
Musta kuula -nimistä muistipeliä on valmistanut Salossa sijaitseva Tmi Memox, mutta kyseinen yritys on todennäköisesti lopettanut toimintansa. Yrityksen verkkosivut eivät ainakaan ole enää toiminnassa. En onnistunut löytämään Musta kuula -peliä myöskään yhdenkään suomalaisen pelikaupan listoilta. On tietysti mahdollista, että peliä löytyy vielä jonkun yksittäisen jälleenmyyjän varastosta. Peli löytyy myös joidenkin kirjastojen kokoelmista. Esimerkiksi Vaski-kirjastoissa on siitä useampi eri versio: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22musta+kuula%22&type=Al…
Aivojen virkistämiseen ja muistin kehittämiseen on olemassa jonkin verran tietokonepelejä. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto on koonnut aineistopankkiinsa kattavasti...
Suomeksi ilmestyviä tietokonelehtiä ovat ainakin seuraavat: Automaatioväylä, Enter, Kompuutteri kaikille, KotiPC, Macmaailma, Mikrobitti, MikroPC, Prosessori, Tietokone ja Tietoviikko.
Pelilehtiä ovat esim. Games master ja Pelit.
Kappaleiden tabulatuurinotaatiot löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston nuottijulkaisuista:
Deep Purple: Best of Deep Purple (1998) ja Ac/Dc: Live (1992), mutta ovat lainassa tällä hetkellä. Voit itse tarkistaa saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1&949285135&default&def…
Kirjoita tekijäksi Deep Purple tai Ac/Dc ja valitse aineistolajiksi nuottijulkaisu, niin näet kaikki kyseisten yhtyeiden nuottijulkaisut ja saatavuustiedot.
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja...
1.-2. -luokan koulun laulukirjasssa nimeltä "Piiri pieni pyörii" (Musica 1-2 : oppilaan kirja, 9. p. 1993) löytyy tämä laulu. Kirjan mukaan kyseessä on sveitsiläinen kehtolaulu, johon suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta.
Kehtolaulun sanat menevät näin:
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Tuuli käy jo ulkona.
Suojaa, Herra, lapsosta.
Uinu pienoinen.
Nuku, nuku, lapsi.
Uinu pienoinen.
Kissaakin jo nukuttaa.
Ei se hiirtä kiinni saa.
Uinu pienoinen
Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta löytyneitä Turussa 1800- luvulla ilmestyneitä suomenkielisiä lehtiä ovat Turun Wiikko-Sanomat (1820-1831), Turun lehti (1882-1919) ja Tähti (1863-1867).
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Käytettävissä olevista sukunimikirjoista ei Felin-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11.
Nettisivut: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi
Lempikuvakirjasi oli Martha Sandersin Aleksanteri ja Taikahiiri (Tammi, 1972). Kuvituksen siihen on tehnyt Philippe Fix. Kirja kertoo Vanhasta Rouvasta, joka asui vanhassa talossaan korkean kukkulan laella. Siellä asuivat myös hänen eläinystävänsä Juovikas Lontoon Loikojakissa, Taikahiiri, Alligaattori Aleksanteri ja Jakki. Aivan niin kuin muistat, Taikahiiri ennustaa sateen, joka kestää kolmekymmentä päivää ja kolmekymmentä yötä - tulvahan siitä seuraa ja monenlaista dramatiikkaa kukkulan talon väen elämään.
Lapset lukevat mielellään Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä - ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjoja. Timo Parvelan Ella-sarja on myös hyvin suosittu. Parvela on myös kirjoittanut fantasiasarjan Sammon vartijat.
Tässä teemoittain:
- jännitys:
Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani -sarja
Remes, Ilkka: Aaro Korpi -sarja
Bagge, Tapani: Etsivätoimisto Musta koira -sarja
Venho, Johanna: Etsivätoimisto Okulus -sarja
Musta kaista -sarja (useita eri tekijöitä )
-ystävyys, rakkaus
Lehtinen, Tuija: Laura-sarja, Rebekka-sarja
Kallioniemi, Tuula: Konsta-sarja, Karoliina-sarja, Rottaklaani
Parvela, Timo: Trilogia: Karuselli, Keinulauta ja Onnenpyörä
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu -...
Raision keskustan ja Ruskon kirkonkylän välillä ei valitettavasti ole suoraa bussiyhteyttä, mutta yhdellä vaihdolla matka taittuu pääasiallisesti kolmessa vartissa.
Nopein tapa päästä Raision keskusta-alueelta Ruskoon päiväsaikaan julkisella liikenteellä on hypätä bussiin 420, ja jäädä pois Kuninkojassa Raision ja Turun rajalla. Täältä pääsee Ruskoon Turusta päin tulevilla busseilla 194 ja 191. Näitä busseja menee kesäaikataulun mukaan päivisin noin puolen tunnin välein.
Raision bussiaikataulut löytyvät verkosta osoitteesta: http://www.tlo.fi/reitit-ja-aikataulut/
Kulkureittien suunnitteluun Varsinais-Suomessa tarjoaa hyvät välineet myös Reittiopas-palvelu osoitteessa http://reittiopas.turku.fi . Palvelu antaa selkeät kulkuohjeet lähtö-...
Lennart Meren vuonna 1970 valmistunut dokumenttielokuva "Vesilinnun kansa" (Veelinnurahvas) on lainattavissa joistakin Suomen yleisistä kirjastoista videokasettina. Voitte tilata kasetin kaukolainana omaan lähikirjastoonne.
DVD-muotoisena "Vesilinnun kansa" sisältyy pakettiin "Lennart Meri. Soome-ugri rahvaste filmientsüklopeedia", jossa on myös muita Lennart Meren ohjaamia dokumentteja. Kyseistä DVD:tä ei kuitenkaan ole lainattavissa Suomen kirjastoista, mutta se on tilattavissa nettikaupasta.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Toscakakun historiasta on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattu aiemmin näin: Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
Toscakakun tapaan myös toscapullan nimi juontaa siis ennemminkin Puccinin oopperaan kuin Toscanan alueeseen.
Dallaspullan ja texaspullan takana taas on Fazerin tuotekehittäjä Tapani Mäkäräinen. Nimivalintaan ovat varmastikin vaikuttaneet Fazerilla markkinoinnillliset syyt sekä Kämäräisen Yhdysvaltoihin suuntautunut työmatka ja sieltä saatu inspiraatio. Matkan seurauksena markkinoille tuli ensin texaspulla ja vuonna 1995 dallaspulla. Lähde: linkki
Bostonpulla taas...
Kysyin asiaa Helsingin Sanomien painotalosta Sanomalasta.
Vuorovastaava ei valitettavasti voinut kertoa, mitä mustetta he käyttävät, mutta hän lähetti Sanomapainon painotalojen ympäristötavoitteet ja toimenpiteet sekä painovärin turvatiedotteen ja tiivisti tärkeimpiä otteita siitä: "Tässä otteita painovärin turvatiedotteesta:
Tuotetta ei luokitella vaaralliseksi muutetun asetuksen (EY) 1272/2008 mukaisesti.
Toistuva tai pitkäaikainen kontakti seokseen voi johtaa luonnollisen rasvan poistumiseen iholta, aiheuttaen ei-allergista kontakti-ihottumaa ja ihon läpi imeytymistä. Silmiin roiskunut liuos voi aiheuttaa ärsytystä ja parantuvan vaurion.
Ei sisällä lisäaineita, jotka tavarantoimittajan tämänhetkisen tietämyksen...
Kvinnovetenskap i Uleåborg har www-sidor här :
http://wwwedu.oulu.fi/nt/
Där finns det många goda länkar till andra sidor också och personalens kontakt-
information.
Andra sidor vilka tycks vara intressanta är Umeå Universitetens sidor:
http://www.genus.gu.se/kursumea.html
Där finns det också några böcker och artiklar, mm.de här:
-Nuolijärvi, Pirkko, "Kvinnors språk" I: Språk, språkbruk och kön Rapport från
ASLA:s nordiska symposium, Uppsala 7-9 nov 1991, red. Britt-Louise Gunnarson &
Caroline Liberg (Uppsala, 1991)
-Hultman, Tor G, "Språk och kön i skolan", Kvinnovetenskaplig tidskrift 1/90,
(stencil)
-Pedersen, Inge Lise, "Kvindeligt og/eller offentligt sprog?" I Språk, språkbruk och
kön Rapport från ASLA:s...
