Kyseessä lienee Marjatta Pokelan laulu Piparkakkutalossa, jossa on sanat: "
Minä tahdon jätskiä mielinmäärin popsia, tuuttia ja topsia, suklaamopsia..."
Sanat ja melodia löytyvät peruskoulun laulukirjasta Musica 3-4, v. 1989.
Englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on cd-rom-muodossa. Tässä Vihdin kirjastosta löytyviä:
- Suomi-englanti-suomi sanakirja
- Englannin yo-sanat
- Suomi-englanti-suursanakirja
Löydät ne Vihdin Lukki-kirjastojen tietokannasta kirjoittamalla asiasanaksi sanakirjat ja valitsemalla aineistolajiksi cd-rom-levyt:
http://vihti.kirjas.to/
Asiaa käsittelee J. R. Danielson Kalmari 'teoksessaan Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämää 18:nnella ja 19:nnellä vuosisadalla : Aleksanteri I:n aika, 1. osa, s. 106-158. Asiasta määrää keisarin armollinen manifesti 27.3. (vanhaa lukua 15.3.) 1810. Täydet palkkaedut (virkatilat mukaanlukien) luvattiin elinajaksi kaikille vakinaisessa palveluksessa olleille upseereille ja aliupseereille riippumatta siitä saivatko he uuden palkkatyön. Jos tällainen henkilö kuoli ennen 1.10.1821, saivat hänen omaisensa tai saamamiehensä kantaa palkkaedut mainittuun päivämäärään asti. Alkuperäinen manifesti rajasi lupaukset vain syntyperäisille suomalaisille, myöhemmällä lisäyksellä myös ruotsalaissyntyiset Suomen joukoissa palvelleet pääsivät niistä...
Maahanmuuttajalapsille ja -nuorille ei ole julkaistu juuri ollenkaan omaa kirjallisuutta suomen kielellä. Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston kokoelmista löytyy: Juttuja ja tuttuja: Suomea toisena kielenä
seitsemäsluokkalaisille sekä Yhteistä ja omaa: Suomea toisena kielenä kahdeksasluokkalaisille. Kirjat sisältävät lyhyitä tarinoita sanastoineen. Satuja ystävältä-teoksessa saduista on sekä vieras- että suomenkielinen versio. Aika hyvää kielitaitoa vaatii Syvän tuulen teillä: monikulttuurisen kirjallisuuden antologia. Selkokirjojen valikoima alkaa olla sen verran runsas, että niistä varmasti löytyy maahanmuuttajanuorillekin sopivia. Somalian- ja vietnaminkielistä kirjallisuutta löytyy Oulun kaupunginkirjastosta jonkin verran...
Kuvaukseen sopii ainakin Meg Rosoffin kirja Poikkeustila. Se on ilmestynyt suomeksi Otavan kustantamana vuonna 2005. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Pirkkalan kirjaston sivuilta osoitteesta http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/poikkeustila.htm.
Neuvoisin ottamaan yhteytta Lasipalatsissa sijaitsevaan Kohtaamispaikkaan, jossa saa opastusta kaikenlaisiin tietokoneen ongelmiin. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka
Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen http://www.snynumis.fi/ tai käydä Numismaatikoiden tietopankin sivuilla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/. Asuinpaikkasi numismaattisista liikkeistä saattaa myös löytyä tietoa.
Kallion kirjaston ylläpitämän Satukortiston mukaan Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran teokseen "Unipuu" (Hyvänyön satuja 2, Gummerus) sisältyy satu nimeltä "Poika, joka säästi aikaa". Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1975. Kirjan on kuvittanut Camilla Mickwitz.
Lähteet:
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 4846 Alanko-sukunimistä henkilöä.
Alanko on uusi nimi, joka pohjautuu maastotermiin. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Turku on pohjoisempana kuin Helsinki. Maapallon liikkeestä aurinkoon nähden tästä aiheutuu se, että siellä on kesäisin pidempi päivä kuin Helsingissä. Talvella aurinko taas laskee Turussa aikaisemmin.
Voit katsoa havaintoesityksen Maan liikkeistä Ylen sivuilla:
http://yle.fi/saa/auringon_kierto/7143060
Lisää tietoa voit myös lukea esim. Heikki Ojan Aikakirja-teoksesta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1437015
"Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä.
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä...
Minna Canthista löytyy erittäin paljon tietoa. Tiivistettyä tietoa löytyy useista suomalaista kirjallisuudenhistoriaa käsittelevistä teoksista. Hänestä on julkaistu elämäkertoja ja tutkielmia. Näistä esimerkkeinä mm. seuraavat:
Nieminen, Reetta; Minna Canth, kirjailija ja kauppias, Otava 1990
Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Otava 1994
Paketti verkkosivuja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth
Kirjastot.fi portaalin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä englanninkielisille Suomen talvisotaa käsitteleville verkkosivuille: Linkkikirjasto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/linklibrary/ , haku kannattaa tehdä sanalla "talvisota".
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa on yksi aikaisempi vastaus englanninkielisestä talvisotakirjallisuudesta:
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=11624&arkisto=tr… .
HelMet-kirjastojen aineistohausta löytyy useita englanninkielisiä talvisotaa käsitteleviä teoksia. Helmet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi . Haku kannattaa tehdä sanahaulla, hakusanana talvisota ja kielen rajaus englanti. Tuloksen joukosta löytyvät mm. - Trotter, William R., The Winter War :...
Kaksivuotias saattaa pitää hyvinkin monenlaisesta musiikista. Tässä on joitakin ehdotuksia. Lennä, lennä leppäkerttu (Warner Music Finland, 2001), Anni tanni -lastenlaululevyt (julk. Sympaali), Muksujen musaboksi : 50 suosituinta lastenhittiä (Warner Music Finland, 2001), Nallekarhu konsertissa : Orkesterimusiikin suosikkeja lapsille (Ondine, 1999), Maija Baricin säveltämät Unta ja unelmia sekä Missä ilo asustaa? -levyt (Nukketeatteri Sampo, 2004), Järvenpää Risto: Tatsia ja janssia lapsille (Risto Järvenpää, 1993).
Myyrmäen kirjasto sijaitsee Myyrmäkitalossa, joka on Myyrmannin liikekeskuksen vieressä. Myyrmäkitalo on juna-aseman länsipuolella aivan aseman vieressä.
Kirjaston käyntiosoite on Kilterinraitti 6 (01600 VANTAA)
Liikenneyhteydet:
Lähijuna M.
Vantaan bussit 35B, 43, 44, 45, 50,51, 52, 53, 54, 55, 56, 57.
Helsingistä bussi 452, 539.
Espoosta bussit 510 ja 530.
Myyrmäen kirjasto on avoinna ma-pe klo 10-20 ja la klo 10-15.
Lisää tietoa Myyrmäen kirjastosta saa Internetsivuilta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;475
Kirjaston sijainnin kartalla voi nähdä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun opaskartasta ( http://kartta.hel.fi/ )
Kiinaa hallitsi vuosina 1644-1912 Qing-dynastia. 1800-luvulle tultaessa ilmenivät ensimmäiset merkit Qing-dynastian rappiosta:sotavoimien tehottomuus, korruptio byrokratian huipulla ja suuresti lisääntyneen väestön elämisen vaikeudet. Väkiluku kasvoi vuoden 1741 142 miljoonasta vuoden 1851 432 miljoonaan. Hallintokoneisto ja ja armeija eivät kuitenkaan suurentuneet, eivätkä ne kriisiaikoina kyenneet toimimaan kyllin tehokkaasti. Ongelmia kärjisti lisäksi lännen tunkeutuminen Kiinan vaikutuspiiriin.
Lisätietoja löydät edellisen tekstin lähteenä käytetystä Olavi K. Fältin artikkelista "Kiina ja Japani: keisarillisen Kiinan loisto ja rappio" teoksessa Maailman historian pikkujättiläinen. WSOY 1988.
Teetkö tutkielmaa lukiossa? Muita kiinan...
Myymäläauto on nykyisin harvinainen luonnonvara. Niitä liikennöi koko Suomessa enää muutama kymmen.
Hankasalmen kunnan Internet-sivut kertovat, että Paukun Puoti -nimisellä yrityksellä on myymäläauto. Reittitietoja sivuilta ei valitettavasti löydy, mutta puhelinnumero mainitaan: 040 7264 758.
Myös kangasniemeläisen Kutemajärven Talouskaupan kauppa-auto liikennöi osittain Hankasalmen puolella: http://personal.inet.fi/cool/kutemajarvi/kauppa.html
Laulun on sanoittanut Erkki Johannes Kauhanen, joka on mm. slangi.net-sivuston päätoimittaja:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/
Laulun sanat löytyvät kokonaisuudessaan mm. täältä:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/JZ12SPOR.html
Suomen kansallisbibliografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät kappaleen muut tekijät. Sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään City of New Orleans, ja sen on säveltänyt Steve Goodman.
Kappale löytyy ainakin levyltä Stadin styget : uusia lauluja, eilisen ja tämän päivän Stadista, slangiksi, ja sen saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
