Yksi mahdollinen dekkari-tietolähde Internetissä on Tornion kaupunginkirjastossa työskentelevän Terttu Uusimaan toimittama DekkariNetti, https://dekkarinetti.tornio.fi/. Sivulla on monipuolista tietoa sekä koti- että ulkomaisista dekkareista ja dekkarikirjailijoista sekä aiheeseen liittyviä linkkejä.
Releelle löytyy tietosanakirjoista useita määritelmiä; tässä vain yksi
Rele
"tekn. kytkin ja katkaisin, jossa pieni ohjausteho katkoo suuremman tehon kulkua.
esim. elektroniputki, transistori, diodi ja tyristori"
LÄHDE STUDIA : studia-tietokeskus Lu-Ru
Lisätietoja erilaisista releistä löytyy sähkö- ja elektroniikan oppikirjoista.
Pop&Jazz Konservatoriossa Helsingissä on mahdollista opiskella pääaineena musiikkiteknologiaa jo harrastuspainotteisella perustasolla. Tiedot perusopetuksesta löytyvät seuraavalta sivulta: http://www.popjazz.net/index.php?m1=2&m2=1&m3=21&lang=2
Työväenopistot järjestävät myös kursseja musiikin tietokoneohjelmista, mutta ainakin Helsingissä ikäraja on 16.
Helsingissä on myös nuorten mediakeskus Hattu, jossa on käytettävissä äänistudio, http://www.hattu.net/aanistudio.php . Periaatteessa alaikäraja on tosin 15. Varsinaista opetusta ei järjestetä, mutta ohjaavaa henkilökuntaa on paikalla. Kannattaa ottaa yhteyttä henkilökuntaan: http://www.hattu.net/henkilokunta.php
Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä Helsingin...
Raamatussa Aija on miehennimi (hepr. korppikotka tai haarahaukka) ja paikannimi. Suomessa nimeä on annettu vain tytöille. Sitä pidetään mukailuna Eija -nimestä. Aijaa on käytetty myös useiden A-alkuisten nimien hellittelymuotona.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Aijan kohdalla Ariadneen, mutta näillä nimillä ei ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999).
Uusi suomalainen nimikirja/etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Viittausta venäläiseen alkuperään Aija -nimen kohdalla ei löytynyt. Eri maissa käytössä olevien nimien alkuperästä kerrotaan seuraavalla sivustolla:
http://www.behindthename.com/
Kansalliskirjasto eli Helsingin yliopiston kirjasto on mikrofilmannut suomalaiset sanomalehdet 1700-luvulta nykypäiviin asti. Kauppalehden vanhoja numeroita voi lukea mikrofilmiltä yliopiston kirjaston lehtisalissa. Ks. http://www.lib.helsinki.fi/ , tarkemmin http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/mikroffk.htm .
Helsingin kaupunginkirjaston tehtävänä on toimia myös ns. Ulkomaalaiskirjastona, joka hankkii kokoelmiinsa koko maan kirjastoja varten aineistoa kielillä, jotka ovat harvinaisempia Suomessa. Ulkomaalaiskirjaston kokoelmissa on aineistoa yli 60 kielellä. Bosniankielistä kirjallisuutta oli v. 2005 muutaman sadan kappaleen kokoelma, sekä aikuisten- että lastenkirjallisuutta. Ulkomaalaiskirjaston aineistoa voi tilata kaikkialle Suomeen normaalin kaukopalvelu-menettelyn kautta eli kääntymällä lähimmän kunnallisen kirjaston puoleen omalla kotipaikkakunnalla. Kotipaikkakunnan kirjasto tekee kaukopalvelutilauksen Ulkomaalaiskirjastoon.
Mette (samoin kuin Metta) ovat saksalaisia lyhentymiä Metchild- eli Mathilde-nimestä. Sen merkitys taas on "voimakas taistelija". Mathilde-nimen muita yleisiä lyhentymiä eri kielissä ovat mm. Hilda ja Hilde, Tilda ja Tilde, Maude, Maud, Tilly ja Milda.
Etsitty runo saattaisi olla Ferenc Juhászin Hirveksi muuttunut poika huutaa salaisuuksien portilta vuonna 1974 ilmestyneestä suomennosvalikoimasta Kukkiva maailmanpuu (suomentaneet Hannu Launonen ja István Kecskeméti).
Fontanen teos ”Nuoren naisen kohtalo” on yhä Pasilan kirjavarastossa, mutta tällä hetkellä se on korjattavana, koska kirjan selkämys on puoliksi irti. Kirjan korjaus on käynnissä, ja arvelisin sen valmistuvan perjantaina 27.8.2010. Sen jälkeen kirja on jälleen lainattavissa.
Jos tarvitset kirjan nopeammin, sitä on saatavilla myös Opiskelijakirjastosta, johon tosin tarvitsee erillisen Helka-kortin. Kirjan tarkemmat tiedot löytyvät Helka-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Kirja on Opiskelijakirjastossakin varastossa, joten se pitäisi sieltä vielä erikseen tilata.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on Margarethe Hauschka-Stavenhagenin teos Taideterapia
Vastaavanlaisia teoksia voi etsiä asiasanoilla taideterapia ja Steinerpedagogiikka tai antroposofia Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi
Näitä ovat mm. Nelly Jurveliuksen Taide parantaa 1993,
Marja Dahlströmin Muodosta minuuteen: piirtäminen voimanlähteenä ja terapiassa 1999, Eve-Lis Dammin Maalaaminen erityislasten kanssa 2009, Johdanto antroposofiseen lääketieteeseen 1995.
Hei,
tyttärelläsi olisi hyvä olla oma kortti Oulunsalon kirjastoon, jos hän lainaa täällä aineistoa itselleen. Sinunkin korttia hän saa luvallasi ja varsinkin mukana ollessasi käyttää, mutta kortti on kuitenkin henkiläkohtainen ja lainaaja on vastuussa kortilla lainatusta materiaalista. Asuinpaikka muualla ei ole este kortin saamiselle. Tyttäresi voi saada kortin käydessään paikan päällä kirjastossa henkilöllisyytensä todistamalla. Tässä linkki Oulunsalon kirjaston käyttösääntöihin.
http://www.oulunsalo.fi/kirjasto/saannot/kirjastokortti/
Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
WSOY:n Iloisessa lukukirjassa aikanaan julkaistu Oiva Paloheimon runo Metsän joulu on sittemmin päätynyt useaankin runoantologiaan, joista sen voi saada luettavakseen - esimerkkeinä mainittakoon Lasten runotar (Valistus, 1962), Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993), Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
Jeanne d'Arcista on suomeksi vain yksi varsinainen elämäkerta: Armas J. Pullan Jeanne d'Arc vuodelta 1938.
Tietoja hänestä on myös kirjoissa Valloittavia naisia (1948), Fries: Kuuluisia naisia (1911) ja Setälä: Keskiajan nainen (1996). Jeanne d'Arc on päähenkilönä
historiallisissa romaaneissa Dahlerup: Orleansin neitsyt (1947), Twain: Johanna d'Arc (1910) tai Orleansin neitsyt (1948) sekä Schillerin näytelmässä Orleansin neitsyt (1875).
Monet näistä teoksista ovat niin vanhoja, että ovat vain kirjastojen varastoissa. Kannattaa kääntyä lähimmän kirjaston puoleen ja pyytää tilaamaan kirjat sieltä.
Kyseinen teos ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Kappalehakemistoista sitä ei liioin löydy. Levytys on vuodelta 1971. Jos sanat on julkaistu painettuna, pitäisi yliopistonkirjastojen pystyä auttamaan.
Mikrofilmejä myy Kansallisarkisto (http://www.narc.fi/). Jäljennökset ovat myös mikrokorteilla, ja niitä saa Mikkelin maakunta-arkistosta (http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm). Myös hinnat selviävät näistä.
Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy Suomen sukututkimusseuran osoitteesta http://www.genealogia.fi/, mm. rullafilmien saatavuustietoja. Sukututkimusseura on vienyt osan historiankirjoista Internetiin. Ne löytyvät kohdasta HisKi-kirkonkirjoja.
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo...
Valitettavasti näyttää siltä, että maailmanhistoriasta on Suomessa selkokielisenä ilmestynyt vain yksi teos:
Tekijä(t): Rajala, Pertti Nimeke: Maailman historia selkokielellä / Pertti Rajala ; [kartat: Leena Miettinen] ; [julkaisija: Kehitysvammaliitto] Julkaistu: Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1991. Sama teos on julkaistu myös ruotsin kielellä. Kirjassa on kuitenkin vain muutama sivu kysymistäsi aikakausista.
Muita selkokielisiä maailmanhistorian kirjoja ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta eikä tutkimistani yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista.
Rajalan teoksessa mainitaan kuitenkin, että "kouluhallitus on hyväksynyt... tämän teoksen... jokaiselle oppilaalle omaksi...
Kysymänne novelli on Franz Kafkan kirjasta Erään koiran tutkimuksia - novelleja. Novellin nimi on Ensimmäinen tuska. Uskoisin, että samasta kirjasta löytyy myös muita sopivia kertomuksia.
Kirjan nimi on Trials of Death ja se on Darren Shanin Cirque Du Freak (Friikkisirkus) -sarjan 5. osa. Katso esim. http://www.kidsreads.com/series/series-cirque-titles.asp
Darren Shanin kirjat on suomeksi kustantanut kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammesta kerrottiin, että Trials of Death ilmestyy suomeksi nimellä Kuoleman koetukset heinäkuun 2006 alussa R-Kioski painoksena. Se tarkoittaa, että kirja tulee myyntiin vain 2 kk:n ajaksi ainoastaan R-Kioskeihin. Kysynnän perusteella päätetään, otetaanko kirjasta myös kirjakauppapainos.
Tammen kotisivut löytyvät osoittesta http://www.tammi.fi . Sivuilla on palautelomake, jonka kautta tällaisia asioita voi kysyä http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=180&VID=default&SID=498657774360206… ....
