Uudelleenkouluttautumisesta löytyy kirjastosta vain vähän yleisluontoista kirjallisuutta, tietokannasta löytyvät kirjat keskittyvät yksittäisten alojen työntekijöiden (esim. tanssijoiden) uudelleenkoulutusmahdollisuuksiin. Asiasanalla ”ammatinvaihto” kirjastosta löytyy yksi teos, vuonna 2009 ilmestynyt ”Elämänmuutos! : hyppy uudelle uralle”. Teoksessa on kerrottu 15 uranvaihtajan kokemukset ammatinvaihdosta. Sen sijaan aikuiskoulutuksesta kirjallisuutta löytyy enemmän. Teoksia voi selata kirjaston verkkotietokannassa osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ , asiasanalla aikuiskoulutus. Esim. teoksessa Kokkinen, Annemari: Aikuisen oppijan kirja (2008) sivutaan myös uudelleenkouluttautumista ja uranvaihtoa. Opetushallitus on julkaissut...
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metson käsikirjastosta löytyvät vuoden 2009 Aamulehdet mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita maksua vastaan.
Pasilan kirjavarastoon on koottu hieman harvinaisempaa sekä vanhempaa materiaalia, jota harvemmin ehkä enää lainataan, mutta jonka säilyttäminen on katsottu tärkeäksi. Pasilan kirjavarastosta voi varata kirjoja aivan samalla tavoin kuin muistakin HelMet-kirjastoista, esimerkiksi HelMet-verkkokirjastosta tai fyysisesti jostain HelMet-kirjastosta. Kirjan noutopaikaksi voi valita vaikkapa Kirjasto 10:n.
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
Aiheesi on kovin laaja ja siitä löytyy paljon kirjallisuutta ja myös tietoa internetistä.
Olen koonnut tähän uusimpia aiheeseen liittyviä teoksia:
Milner, Annalisa : S@hköposti : Internet (2000)
Järvinen, Petteri : Sinulle on sähköpostia : sähköpostin tehokäyttö (2000)
Kopomaa, Timo : Kännykkäyhteiskunnan synty : tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki (2000)
Temonen, Ritva: Inhimillisyyden renessanssi (1999)
Lantto, Eeva : Sähköinen asiointi hallinnossa erityisesti sähköisen allekirjoituksen ja yksityisyyden suojan kannalta (1999)
Alasilta, Anja: Verkkoajan viestintä (2000)
Yksityisyyttä suojaavat palvelut verkkoviestinnässä (1999)
Virikkeitä viestintävalmiuksien arviointiin (2000)
Leer, Anne : Welcome to the wired world (2000)
Pöri,...
Sari Peltoniemen arvostelu ensimmäisestä Harry Potter -kirjasto löytyy Internet-sivulta (Kalaksikukko) http://iwn.fi/kk/arvostel/kkarv055.htm Internetistä löytyy myös Harry Potter -kirjojen suomentajan Jaana Kaparin Haastattelu (Helsingin Sanomat) osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000402/ajas/20000402aj04… .
Potter-kirjoista löytyvät myös seuraavat suomenkieliset artikkelit:
Heikkilä-Halttunen, Päivi. 'Harry Potter rules!' Onnimanni 2000:1, s. 14-18.
Saure, Annamari. 'Ilmiö nimeltä Harry Potter'. Virke 2000:2, s. 32-34.
Manninen, Terttu. 'Iltasatuja ja lapsille omistettua aikaa' Lapsen maailma 1999:58, s. 40-41.
Mänttäri, Tiina. 'Harry Potter ja Azbakanin vanki' Portti 2000:19, s. 1, 144-145.
Mänttäri,Tiina. 'Harry...
Kyselemäsi kappale Minä rakastan sinua löytyy ainakin kokoelma-cd:iltä Kauneinta häämusiikkia ja Kauneimmat häävalssit, sekä Matin ja Tepon levyltä Suuret valssisuosikit.
Näiden levyjen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Täältä voit hakea myös muuta häämusiikkia esim. asiasanoilla häävalssit tai häämusiikki.
Ja onnea!
Ensimmäinen kirjastokortti on asiakkaalle maksuton. Kirjastokortin saa välittömästi käyttöönsä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kirjastossa ja esittämällä virallisesti hyväksytyn kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Lisätietoja saa osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h17/q18.htm
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2003 opinnäytetyö lastenkirjastotyöstä:Berg, Kaisu - Soikkeli, Elissa, Tutkimus lastenkirjastotyöstä Suomessa. Oulu, 2003.AMK-opinnäytetyö : Oulun seudun ammattikorkeakoulu, kaupan ja hallinnon yksikkö, kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma. Opinnäytteen lopussa on melko kattava lähdeluettelo aiheesta. Se löytyy Oulun Ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Lastenkirjastotyön nykynäkymiä esittelee myös Vuokko Blinnikan artikkeli ”Uudistuva lastenkirjastotyö” teoksessa Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia (Tammi 2003, s. 148–152).
Tuore opinnäytetyö Oulun yliopistossa on
Lindström, Anni, Lasten- ja nuortenkokoelmien kehittäminen ja arviointi :...
Hei!
Kannattaa vierailla ohjelmaa esittävän Sub-tv:n sivustolla osoitteessa: http://www.sub.fi/ohjelmat/index.shtml/ohjelmat?599477
Jaksot ovat katsottavissa Subin Netti-tv:ssä seitsemän päivän ajan ensilähetyksestä televisiossa. Ohjelmasta löytyy myös keskustelupalsta.
Kirjastojen lastenosastot kaipaavat aina innostuneita tekijöitä, jotka tuntevat lastenkirjallisuutta ja kulttuuria. Näin on myös Helsingissä.
Kirjastoala on muuttunut melko paljon tietotekniikkapainotteiseksi viime vuosikymmeninä. Toki painetun kirjallisuuden tuntemisesta on paljon hyötyä etenkin asiakaspalvelussa. Ilman korkeakoulututkintoa, voi kouluttautua kirjastovirkailijaksi. Tähänkin tutkintoon sisältyy yleensä jonkinlainen ATK-ajokortti. Muuten kirjastovirkailijan kelpoisuuteen on kolme reittiä:
kirjastomerkonomi
opistotason tutkinto + 20 ov kirjasto- ja informaatioalan ammattiopintoja
informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkinto, joka sisältää
vähintään vuoden harjoittelun,
liiketalouden perustutkinto,
informaatio- ja...
Laulussa Varpunen joouluaamuna on vain neljä säkeistöä (Lähde: Suuri toivelaulukirja: Joululauluja)
4. säkeistö kuuluu:
En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta.
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.
Ystävällisin terveisin Marjut Rosenberg, Greta Mäkinen
WSOY:n Iloisessa lukukirjassa aikanaan julkaistu Oiva Paloheimon runo Metsän joulu on sittemmin päätynyt useaankin runoantologiaan, joista sen voi saada luettavakseen - esimerkkeinä mainittakoon Lasten runotar (Valistus, 1962), Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993), Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
Ratsastuksesta on julkaistu suomeksikin kirjallisuutta melko paljon, muutamia teoksia myös yksinomaan kouluratsastuksesta. Kenttäratsastuksesta löytyy tietoja samoista teoksista. 90-luvulla on ilmestynyt mm.: Björs, Marko: Kehittyvä ratsastaja, Gordon-Watson, Mary: Ratsastuksen käsikirja, Holderness-Roddam, Jane: Kilparatsastus : koulu- ja esteratsastuksen sekä kenttäkilpailun opas, Kouluratsastuksen käsikirja 1/ tekijät: Kizimov, Kottarainen, Halonen, Kyrklund, Kyra: Kyra ja ratsastuksen taito sekä Tammen suuri hevoskirja (osat 2 ja 3).
Lisää viitteitä löytyy mm. asiasanoilla ratsastus, kouluratsastus ja esteratsastus esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (www.ouka.fi/kirjasto/intro). Kannattaa pistäytyä myös Suomen...
Kukkamaalaukset olivat erityisen suosittuja Hollannissa 1600-1700-l:lla. Tuon ajan maalareita ovat esim. Ambrosius Bosschaert (1573–1621), Dirck de Bray (1635–1694), Rachel Ruysch (1664–1750) ja Jan van Os (1744–1808).
1800-1900-l:lla kukkia ovat maalanneet mm. Claude Monet (1840–1926), Georgia O'Keeffe (1887–1986) ja Emil Nolde (1867–1956).
2000-l:n kukamaalareista mainittakoon vielä Alex Katz (s. 1927), Marc Quinn (s. 1964) ja Petra Cortright (s. 1986)
Kotimaisia kukkia maalanneita taiteilijoita ovat esim. Ester Helenius (1875–1955), Greta Schalin (1897–1993), Heikki Marila (s. 1966), Johanna Oras (s. 1970) ja Nanna Susi (s. 1967).
Suomen kielen tutkijan Lari Kotilaisen mukaan tämä pitää paikkansa. Hän kertoo Suomen PEN -sivustolla näin:
"Maailmassa on kuudesta kahdeksaan tuhatta kieltä. Suurin osa niistä on huomattavasti suomea pienempiä. Neljällä viidesosalla kielistä on alle satatuhatta puhujaa."
Alla linkki tälle sivulle ja myös häneen blogiinsa suomensuojelija, sekä Wikipedia-artikkeliin maailman kielistä ja niiden puhujien lukumääristä:
https://www.suomenpen.fi/lari-kotilainen-pienten-kielten-puhujat/
http://www.suomensuojelija.fi/2017/01/100-faktaa-suomen-kielesta/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielist%C3%A4_puhujam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n_perusteella
Niilo Rauhalan runo Saarnamatka on kokoelmasta Lähellä pyhää aamua (1979). Runo on luettavissa myös antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla, 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi, 2000).
Kysymykseen ei voitu antaa täsmällistä vastausta. Uudet asiat ovat aina tulleet ensin yläluokan käyttäminä ja siitä yleistyneet ajan saatossa koko kansan käyttämiksi. Pullan historia kietoutuu vehnän viljelyn, kahvin (teen) ja mausteiden tuontiin ja käyttöön.Internetistä löytyy artikkeli pullan historiasta tutkijoiden ylläpitämästä Kalmistopiiri-sivustolta. Pullan historiaa – KALMISTOPIIRISen mukaan pulla on tullut Suomeen Ruotsista 1700-luvulla, jonne sen toivat saksalaiset leipurit. Aluksi pullaa on leivottu aateliston ja papiston pöytiin. Vehnän viljely on yleistynyt Suomessa vasta 1900-luvulla eli vielä 1800-luvulla pulla on ollut kallis herkku, jota on maaseudulla saatettu ostaa markkinoilta. Aluksi pulla ei ole ollut mitenkään...
Kirjoittamisen ja erityisesti luovan kirjoittamisen oppaita löytyy kirjastoista paljonkin, tässä muutamia:
Kemppinen, Pertti: Tarinoiden maailmat (ISBN 952-5167-19-4)
Karhumäki, Johanna: Sininen kynä - luovan kirjoittamisen opas (ISBN 951-0-23502-4)
Wallin, Raimo s.: Luova kirjoitus (ISBN 951-95695-7-X)
Jonsson, Curt:Luova kirjoittaminen (ISBN 951-644-048-7)
Marjatta Kurenniemi on kirjoittanut omasta satukirjailijan työstään mm. esseessä Ragundiksen kynä, joka sisältyy teokseen Sadun avara maailma. Sadut varhaiskasvatuksen tukena/Ojanen, Sinikka. (ISBN 951-1-06054-6). Apua voi olla muistakin lastenkirjallisuutta käsittelevistä esseekokoelmista, esim.kirjassa Sadun voimat/toim. Johanna Jokipaltio Sinikka Nopola kertoo omista...
Tietoa Elina Karjalaisesta löydät esim. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 / [toimittaja: Ismo Loivamaa]ilm. vuosi 2003
2 Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa, ilm. v. 2001
3 Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v. 2001
4 Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v.2000
5 Isän tyttö : lapsuuden muistelma / Elina Karjalainen, ilm. v. 1999
6 Kotimaisia nykykertojia. 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, ilm. v. 1998
7 Kaipauksen ja kiitoksen kirja / Elina Karjalainen, ilm. vuosi 1998
8 Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, ilm. vuosi 1995
9 Löytöretki lapsuuteen / toimittanut Heli...
