Milloin keskiaika alkaa? Euroopan keskiajaksi rajataan tavallisimmin ajanjakso 400-1400. Mutta kuten Hartvig Frisch Euroopan kulttuurihistorian II-osassa toteaa: "On mahdotonta ilmoittaa tarkka vuosiluku. Koulukirjojen historianjaottelut ovat kaikki jonkin verran mielivaltaisia. Kulttuurihistoriallisesti renessanssin suorittama viilto on ainakin yhtä syvä kuin kansainvaellusten tekemä."
J.C.Revill kirjoittaa Maailmanhistoria -teoksessaan: "Kautta koko keskiajan roomalaiskatolisella kirkolla ja paavilla oli ainutlaatuinen asema. Euroopassa vallitsi ankara nurkkakuntaisuus ja sen johdosta talouselämä oli varsin alkeellista. Tästä syystä ihmiset etsivät ja löysivät vastapainoksi yhtenäisyyttä kirkosta, jolle silloisissa oloissa ei päässyt...
"Vienankarjalainen" tarkoittaa Vienan Karjalan suomensukuista asukasta. (vienankarjalainen - Kielitoimiston sanakirja) Pelkkää sanaa "viena" ei Kielitoimiston sanakirjasta löytynyt, mutta Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa "Vienan" oletetaan liittyvän sanaan "vieno", joka taas merkitsee "hiljaista" ja "hidasta". Viena on toinen nimitys Arkangelin kaupungille sekä Vienanjoelle, jonka läheisyydessä Arkangel sijaitsee. Sanakirjan mukaan vieno kuvaisi tässä yhteydessä Vienajoen hidasta virtaamista. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 6)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "aunus" on synonyymi "livvinkarjalalle" (aunus - Kielitoimiston sanakirja). "Aunuksen" tarkempaa etymologiaa voi tutkia teoksesta Suomen kielen...
Hei!
Olipa visainen kysymys. Kollegan avulla saimme selville seuraavaa:
Islannin wikipedian mukaan Steinunnin vanhemmat ovat Sigurður Pálsson ja Anna Margrét Kolbeinsdóttir. https://is.wikipedia.org/wiki/Steinunn_Sigur%C3%B0ard%C3%B3ttir_(rith%C3%B6fundur)
Yrsan vanhemmat ovat Kristínar Höllu Jónsdóttur ja Sigurðar B. Þorsteinsson - lähde „Ég strauja ekki fyrir þig, ég faxa ekki fyrir þig, ég vélrita ekki fyrir þig.“ - DV
Liljan vanhemmat ovat Sigurður Hjartarson ja Jóna Kristín Sigurðardóttir - lähde Lilja varð strax spennt fyrir Möggu Pálu - Sérstaklega eftir að mamma sagði mér að hún væri lesbía - DV
eli he eivät ole sisaruksia.
Tuohinopsakki (Philodromus margaritatus).
Ötökkätiedossa kerrottu: "Koko naaras 5-6 mm." kertoo vartalon pituudesta. Aamulehden artikkelissa (joka ei välttämättä avaudu kuin tilaajille), luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen kertoo tuohinopsakin olevan jalkoineen mitaltaan yli pari senttiä. Se on Suomessa yleinen ja luonnonvarainen laji.
Lähteet:
https://www.otokkatieto.fi/species?id=412
https://tinyurl.com/tuohinopsakki
https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000009575809.html
Jari Eilola kiteyttää asian oivallisesti kirjoituksessaan Rajojen noituus ja taikuus: "Susi symbolisoi villiä henkilöä tai toimintaa, joka asettuu yhteisön normien ja rajojen ulkopuolelle. Nämä merkitykset ovat eläneet aivan viimeaikoihin ilmauksissa 'susipari' tai 'yksinäinen susi'."Lähde: Jari Eilola, Rajojen noituus ja taikuus. – Teoksessa Sari Katajala-Peltomaa & Raisa-Maria Toivo (toim.), Paholainen, noituus ja magia - kristinuskon kääntöpuoli : pahuuden kuvasto vanhassa maailmassa
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatiedoista löytyi hakusanalla aapiset seuraavat ranskankieliset kirjat:
Dena, Anaël Les chiffres, les lettres
[S.l.], Nathan, 2001
Coran, Pierre Comptines de chats de Z a A
Paris, Pere Castor Flammarion, 2001
Arnaud, Brigitte Les lettres
[Paris], Hachette Jeunesse, 1992
Outi Pakkasesta löytyy tietoa mm. teoksista Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita ja Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/dekkarinetti . Lisäksi muutama kritiikki/lehtiartikkeli:
Pelistä pois (Ruumiin kulttuuri 2001,Kirja-arv., nro 4, sivu51), Naisdekkaristien sankarit ovat nyt feministejä & perheenäitejä (Anna 2001, nro 3, sivu 102-105), Murhaamisen hillittyä charmia : Outi Pakkasen tyylikkäät melodraamat (Ruumiin kulttuuri 1997, nro 3, sivu 12-15), Macbeth on kuollut (Ruumiin kulttuuri 2000, Kirja-arv., nro 1, sivu 52), Kuolema käy jatkoilla (Keskisuomalainen (KS) 1998-01-05).
Porterin teos on vastaushetkellä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainassa, joten sen tarkemmasta sisällöstä ei ole tietoa. Pirttilän kirjaa Kilpailijaseuranta ei myöskään ole käsillä, mutta Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta kauppakorkeakoulun taloustieteellisesta Helecon Mix –tietokannasta on löydettävissä uudempi kirjallisuus tallenettuna sisällysluetteloineen.
Tässä kirjan Kilpailijaseuranta / Anneli Pirttilä sisällys:
- Systemaattinen kilpailijaseuranta osana yrityksen kilpailuympäristönhallintaa
- Kilpailuympäristön hahmottaminen ja keskeisten kilpailijoiden tunnistaminen
- Kilpailijaseurannan avainryhmät yrityksessä
- Kilpailijatiedon tarve ja kysyntä
- Kilpailijatiedon käyttö
- Kilpailijatiedon lähteet
-...
Kuulostaa Nora Robertsin kirjalta "Suloinen kosto". Hollywood-tähden ja arabiprinssin Adrianne-tytär elää kaksoiselämää jalokivivarkaana...
Suloista kostoa on monessa kirjastossa saatavana, joten voit tarkistaa olisiko tämä se etsimäsi kirja. Tarkista saatavuus HelMet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Ilmaisun "hung parliament" sisältämän ajatuksen lähin suomenkielinen vastine lienee "päätöksentekoon kykenemätön parlamentti". Esimerkiksi Suomen kuvalehti käyttää tätä Britannian vaalitulosta kommentoidessaan: "Lopputuloksena on heikko, päätöksentekoon kykenemätön parlamentti, jota britit kutsuvat hung-parlamentiksi. Tällaiseen pattitilanteeseen jouduttiin viimeksi 1974." Kansan uutisten verkkolehti täsmentää tätä kyvyttömyyttä seuraavasti: "Mutta tänä keväänä alkoi näyttää mahdolliselta, että vaalien tuloksena syntyykin poikkeuksellinen 'hung parliament' eli parlamentti, jossa yhdelläkään yksittäisellä puolueella ei ole yli puolta paikoista hallussaan."
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/britannian-vaalit-epaselva-tul…
http://www....
Kyseessä on varmaankin Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://www.lastenkirjainstituutti.fi . Instituutin kirjastossa kymmeniätuhansia lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä teoksia: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, opinnäytetöitä, lehtiä, lehtileikkeitä ja käsikirjoituksiakin. Osoitteesta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tarkastella lasten- ja nuortenkirjallisuuden valikoimaa, joka on listattu kirjaston tietokantaan.
Instituutin kirjastoa voi käyttää vapaasti kuka tahansa. Useimmat kirjat saa neljäksi viikoksi kotilainaan, ja käsikirjastoaineistoa voi lukea kirjaston tiloissa.
Mauri on lyhennetty versio Mauritiuksesta (maurilainen, marokkolainen, maurilaisen näköinen), joka oli thebalaisen legioonan päällikkö. Veera- ja Sirkka-nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ hakusanalla "Veera" ja "Sirkka". Lisätietoa nimistä löytyy mm. Pentti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
Todennäköisin syy on, että teillä on maksamattomia maksuja vuosilta 2017-2018. Kirjastojärjestelmässä tehtiin eräajo vuodenvaihteessa, jossa kaikki joilla on pieniäkin maksamattomia maksuja joutuivat lainauskieltoon. Kortin saa jälleen toimimaan maksamalla maksut lhimpään kirjastoon.
Kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita teoksia hakusanoilla maalaustaide tai kuvataide ja Alankomaat tai Hollanti. Erillistä teosta juuri hollantilaisista naistaiteilijoista ei löytynyt. Itäkeskuksen kirjastossa paikalla olleesta teoksesta Wright, Christopher : The Dutch Painters - 100 Seventeenth Century Masters, 1984 löytyi selaamalla tietoa ainakin taiteilijoista Judith Leyster ja Rachel Ruysch. Kaksiosainen teos Dictionary of woman artists , 1997 on Espoon pääkirjaston käsikirjastossa. Teos on hakuteos naistaiteilijoista 1600-1900-luvuilla. Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastossa on hakuteos Petteys, Chris: Dictionary of women artists - an international dictionary of women artists born before 1900, 1985, jossa myös on tietoa...
Kyproksen kulttuurin kaksijakoisuus - toisaalta kreikkalaiseen, toisaalta turkkilaiseen - saa aikaan sen, että varsinaista kyproslaista kirjallisuutta on vaikea hahmottaa. Tapahtumapaikkana Kypros on ainakin M.M.Kayen romanttisessa murhamysteerissä Kuolema Kyproksella ja George Savan romaanissa Kirurgi Kyproksessa. Melkein kuin romaania voi lukea myös Lawrence Durrellin matkakertomuksiin sijoitettua kuuluisaa kirjaa Katkerat sitruunat, jossa hän kertoo saaren ihanuudesta vaikeinakin aikoina vuosina 1953-1956. Teosten saatavuuden näkee HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
