Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Sinulla pitää olla mukana kuvallinen henkilötodistus. Kadonneen kirjastokortin uusiminen maksaa aikuisilta kolme euroa ja lapsilta kaksi euroa. Saat uuden kortin heti, sitä ei siis tarvitse odottaa, joten pääset saman tien myös lainaamaan.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Synnyin kauaksi äidistäni ilmestyi alunperin Siikalan kokoelmassa Kenellä on kotinsa kaukana (Otava, 1975). Se on julkaistu myös Siikalan kolme runokokoelmaa yksiin kansiin kokoavassa kirjassa Elämän ikäsi, nukut tai valvot : runoa, mietettä 1975-1985 (Otava, 1989). Näiden lisäksi se on mukana muun muassa kotimaisten äitirunojen antologiassa Äideistä parhain : runoja äidille (Otava, 2001).
Kuulostaa verkkoyhteys-ongelmalta.
Jos Windows 10 on offline tilassa, tietokone ei saa yhteyttä verkkoon.
Samoin tulostin saattaa olla ilman verkkoyhteyttä.
Sinuna sulkisin kaikki koneet (Tietokone, Tulostin, Reititin tai mokkula) ja avaisin ne sitten uudelleen.
Kun kaikki ovat päällä ja yhteydessä toisiinsa, niin kaiken pitäisi taas toimia normaalisti.
Etsitty runo on Arthur Rimbaud'n Le bateau ivre, josta löytyy ainakin neljä eri suomennosta: Humaltunut venhe (Kaarlo Sarkia), Humaltunut laiva (Sarkian käännöksen pohjalta Aale Tynni), Juopunut pursi (Tuomas Anhava) ja Juopunut pursi (Einari Aaltonen).
Kysymyksessä on siteerattu näistä Anhavan tulkintaa:
"Lapsille olisin mielinyt näyttää sinisten aaltojen
doradit, nuo kultaiset kalat, laulavat kalat."
Anhavan Juopunut pursi on luettavissa kokonaisuudessaan esimerkiksi kirjoista Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991) ja Anhavan runosuomennosten kokoelmasta Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (Otava, 2003) sekä Parnasso-lehden...
Sibelius Akatemian opettaja Matti Ruippo on tehnyt luentomonisteen: Encore 4.0 manuaali, Sibelius-Akatemia, 25 s. 1998. Voisit tiedustella sen saatavuutta joko oman kirjastosi kautta tai Sibelius Akatemiasta. Sibelius Akatemian yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.siba.fi/.
Amerikkalaiselta Pasolinilta (s. 1983) on ilmestynyt jatkoa Eragon-kirjalle. Teos on nimeltään Esikoinen, ja sen on suomentanut Tarja Rouhiainen (Tammi, 2006).
Kirjat kuuluvat Perillinen-trilogiaan.
Lisätietoa kirjailijasta ja kirjasarjasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Christopher_Paolini
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perillinen_(trilogia)
Kirjassa Miksi taivas on sininen? sivuilla 13-14 sanotaan näin: "Päiväntasaajan tienoilla Aurinko nousee kohtisuoraan taivaanrannasta aamulla kello kuusi ja laskee kohtisuoraan taivanrannan alle kaksitoista tuntia myöhemmin eli kello 18." ... "Aurinko kulkee suoraan taivaankannen yli, niin että keskipäivällä se on pään päällä. Koska Aurinko nousee ja laskee kohtisuoraan, päivä valkenee nopeasti ja vastaavasti yö tulee nopeasti. Hämärän aikaa ei siihen väliin mahdu.
Tilanne on aivan toinen kaukana päiväntasaajasta. Esimerkiksi meillä Aurinko nousee ja laskee varsin loivasti. Hämärän aika venyy sen takia pitkäksi." (Göran Grimvall: Miksi taivas on sininen? Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt, WSOY, 1995,...
Kirgisialaisesta ruokakulttuurista löytyy tietoa mm. kirgisialaisen turistiyhdistyksen CBT:n sivuilta http://www.cbtkyrgyzstan.kg/index.php?option=com_content&task=view&id=4… (National cusine). Siellä kerrotaan, että varsinkin perinteisiä ruokalajeja syödään sormin.
Englanninkielisessä Wikipediassa kerrotaan myös tällaisesta perinneruuasta nimeltä besh barmak, jota syödään sormin. Besh barmak tarkoittaa englanniksi "five fingers" eli viisi sormea juuri syömätavan mukaan. Besh barmakia syödään varsinkin isoissa juhlissa, kuten syntymäpäivät ja hautajaiset.
Islamilaisten pöytätapojen mukaan sormin syötäessä on käytettävä vain oikeata kättä. Facta-tietopalvelun mukaan 75% kirgiiseistä on muslimeja, joten oikean käden käyttö on...
Kaupunginkirjaston raanuaineisto on rajallista, mutta yhteydenotto Suomen käsityön museoon tuotti valistuneen arvauksen. Museon amanuenssi kirjoitti näin:
"Meillä ei ole esimerkiksi Montell-Saanion raanukuvastoa, joten perustan arvioni niihin raanuihin, joita Arktinen horisontti -kirjassa on nähtävissä. Montell-Saaniolla on kyllä näköjään hyvinkin voimakkaan värisiä raanuja, ja yläreunan palmikot ovat myös hänen tekstiileilleen ominaisia, mutta tässä kysytyssä raanussa näyttää olevan värillinen loimilanka, kun taas kaikissa edellä mainitussa kirjassa esiintyvissä raanuissa loimi on kaikissa valkoinen. Pikkuseikka toki, mutta voisin kuvitella, että tuollaisella yhdenmukaisuudella on tekijälle ollut jokin arvo tai merkitys. Koska...
1) Matti Kurjensaaren Miekkatanssin kustantaja on Tammi (1957).
2) Erno Paasilinnan aforismi "Toiveet eivät petä... löytyy kirjasta 'Lukemista kaikille', s. 119.
3) Siljon aforismi 'Minulle ei mikään ole liian myöhäistä: siinä vakituinen lohdutukseni. Ja toinen: kun ei takanapäin ole mitään voittoja, ovat kaikki voitot edessäpäin' on ainakin Siljon teoksessa 'Runot ja aforismit', 1. p. 1947, kust. WSOY.
Ensimmäisenä tuli mieleen Clive Cusslerin teos Inkojen kulta (1995), mutta siinä ei puhuta hylystä mitään. Internetin kautta tulee paljon viitteitä inkoja koskevaan kirjallisuuteen, mutta niistäkään en ole löytänyt sopivaa. Olen myös tarkastanut lehtiartikkeleita aiheesta, mm. National Geographic Magazine'n uudempia vsk. ilman tulosta. Valitan!
Tietoa Tommy Tabermannista ja hänen tuotannostaan löydät osoitteesta : http://www.tommytabermann.net/ Löytyy myös lukuisia kirjoja, joissa Tabermann, ainakin lyhyesti, esitellään, esim: Suomalaisia nykylyyrikoita tai Suomalaisia nykykirjailijoita (1980).
Katso myös seuraavat nettiosoitteet :http://www.helsinginsanomat.fi/nyt/200004/200004tommy.html
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971203/vapa/971203va01.ht…
Seuraavassa osoitteessa on ohjeet runoanalyysin tekoon:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html , myös esim. Markku Envallin teos : Onni, tieto, tuska : tutkielmia kirjallisuudesta saattaisi olla avuksi.
Mm. seuraavissa kirjoissa on tietoja Jorma Kurvisesta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3/toim. Loivamaa; Kotimaisia sotakirjailijoita/toim. Nevaluoma; Kotimaisia nykykertojia/toim.Aarnio, Loivamaa; Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjalijoita 4/toim. Blinnikka, Vaijärvi.
Näiltä sivuilta löytyy tietoa Lapin matkailustakin:
Matkailun edistämiskeskus (www.mek.fi) (esim. tilasto- ja markkinatietoa)
Lapin liitto (www.lapinliitto.fi /Lapin matkailustrategia ja matkailutilastoja)
Myös näiltä sivuilta löytyy infoa:Suomen matkailun kehitys / Rovaniemi (www.smak.fi)Rovaniemen kaupunki (www.rovaniemi.fi) / matkailusivut + Elinkeinokehittäjä eero)-Joulupukin matkailukeskus (travel.info@rovaniemi.fi)
Lapin markkinointi (www.laplandfinland.com) (information@laplandfinland.com)
Lappi-portaali (www.lapland.fi)
Julkaisuja:Rovaniemen matkailustrategia 2005 ja toimenpideohjelma (1998, 18 s.)
Visitor survey : Lapin vientimarkkinatutkimus 1995-1996 / joulu, kevät, kesä, ensilumi, talvi + sesongittainen yhteenveto,julk....
Sanomalehti Sanomia Turusta löytyy verkosta Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1860 osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/ Turun kaupunginkirjastosta löytyy lisäksi Sanomia Turusta mikrofilminä ajalta 24.12.1850 - 1.9.1903.
Alkoholin vaikutuksista ihmisen elimistöön löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Päihdelääketiede (1998), Alkoholi: biolääketieteellinen käsikirja (1993) ja Alkoholi: vaikutukset elimistöön ja terveyteen (1987), joissa kaikissa on ollut yhtenä toimittajana Kalervo Kiianmaa. Kysyttäessä alkoholin vaikutuksista nimenomaan aivoihin näistä teoksista löytyy tietoa varsinkin aivovaurioista, joita alkoholi aiheuttaa.
Päihdelinkin julkaisema Päihteet ja aivot -multimedia on kansantajuinen esitys aiheesta, http://www.paihdelinkki.fi/paihteet-ja-aivot .
Johanna Järviluoman kirjoittamaa opinnäytetyötä "Päiväkotikiusaaminen" voi pyytää kaukolainaksi Oulun Yliopiston kirjastosta. Käy tekemässä kaukolainatilaus lähimmässä kirjastossasi, kirjasto tilaa sen sinulle Oulusta.
Aiheesta on pääkaupunkiseudulla saatavissa mm. seuraava kirja: Terhi Laitinen,
Kiusaaminen päiväkodissa, Helsingin yliopisto, 1996; sijainti: Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden tiedekuntakirjasto.
Päiväkotikiusaamisesta on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka ovat saatavissa Suomen tieteellisistä kirjastoista eri puolilta Suomea. Näiden kirjojen saatavuutta voit tiedustella lähimmän kirjastosi Tietopalvelusta.
