HelMet-kirjastosta eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
Yleisistä kirjastoista (HelMet-kirjastot) sitä ei löydy.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa lehteä on Helka-tietokannan mukaan varastossa vuodesta 2002 alkaen. Lehtien laina-aika on 7 vrk, lainausoikeus kaikilla Helka-kortin haltijoilla.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/index.htm
Helka-kortti: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Vuosikerta 2002 löytyy myös Teknillisen korkeakoulun (TKK) pääkirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
sekä Tietotekniikkatalon kirjastosta
http://www.otalib.fi/tkk/index.html
TKK:n kirjastot eivät lainaa aikakauslehtiä. Kirjastojen käyttöoikeus on kaikilla.
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Kirjastossa on käytössä useita artikkelitietokantoja, jotka eivät valitettavasti sisällä artikkeleita 1970-luvulta. Paikallislehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea kirjastossa. Satakunnan Kansan vuosikerrat ovat kirjastossa sekä sidottuina kirjoina että mikrofilmeinä. Lallin vuosikertoja on mikrofilminä vuoteen 1971 asti. Sidottuina vuosikertoina Kokemäen Sanomat löytyy vuosilta 1973-74 sekä Kokemäenjokilaakso ja sen jatkaja Teljän Viikkolehti löytyy vuosilta 1968-1974. Lisää aiheesta Porin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html
Hei!
Etelä-Suomen Sanomia säilytetään Lahden pääkirjaston lehtilukusalissa irtonumeroina vuoden ajan. Vanhemmat lehdet löytyvät lukusalista sidottuina vuosikertoina sekä mikrofilmeinä.
Voit lukea pari kuukautta vanhoja Etelä-Suomen Sanomia myös netistä, kirjaston työasemilla käytössä olevasta ePress-sanomalehtipalvelusta. Käytössä on 60 päivän arkisto. Lehdet ovat luettavissa näköislehti-versioina, jolloin ne ovat identtisiä lehden painetun version kanssa. Palvelussa on mahdollista tulostaa sivuja sekä etsiä hakusanoilla haluttuja artikkeleita.
Palvelu on käytettävissä Lahden kaupunginkirjaston sekä Päijät-Hämeen maakuntakirjastoalueen kirjastojen työasemilla osoitteessa http://www.epress.fi/
Ohessa vielä ESS:n tarkemmat säilytystiedot...
The valley of fear on ilmestynyt suomeksi 1915 kahdessa osassa:
Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus. 1, Murhenäytelmä Birlstonen kartanossa ja
Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus. 2, Salaseuralaiset.
Suomentaja on ollut Timo Tuura.
Lähde: Fennica
Musta kuula -nimistä muistipeliä on valmistanut Salossa sijaitseva Tmi Memox, mutta kyseinen yritys on todennäköisesti lopettanut toimintansa. Yrityksen verkkosivut eivät ainakaan ole enää toiminnassa. En onnistunut löytämään Musta kuula -peliä myöskään yhdenkään suomalaisen pelikaupan listoilta. On tietysti mahdollista, että peliä löytyy vielä jonkun yksittäisen jälleenmyyjän varastosta. Peli löytyy myös joidenkin kirjastojen kokoelmista. Esimerkiksi Vaski-kirjastoissa on siitä useampi eri versio: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22musta+kuula%22&type=Al…
Aivojen virkistämiseen ja muistin kehittämiseen on olemassa jonkin verran tietokonepelejä. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto on koonnut aineistopankkiinsa kattavasti...
Jatkosodan aikana Riihimäen lasi valmisti talvisodan muistomaljaa ('Mottimalja') alkuperäisestä poikkeavin vuosiluvuin.
Mottimalja 1939-1942; maljakko / muistoesine; muistomaljakko | Turun museokeskus | Finna.fi
Hagelstam & Co | Mottimalja 1939-1944
Israel nimenä on ollut käytössä jo tuhansia vuosia, eikä sen juurista ja merkityksestä ole täyttä varmuutta. Se on ollut alunperin miehen nimi, ja sen vanhimman kirjoitetun muodon uskotaan löytyvän egyptiläisestä Merenptahin steelasta (n. 1200 eaa).Isra-alkuosan arvellaan voivan tulla esimerkiksi sanasta, joka hepreassa on muotoa: śārar tai: śārâ (hallita, olla vallassa).Vanhassa testamentissa nimi selitetään näin: "Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut". (1. Moos. 32:28). Tai kuten Baker's Evangeligal Dictionary of Biblical Theology selittää: "Tämä nimi on yhdistelmä hepreankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "painia"...
Petsamon II ms:a edeltävästä ajasta on paljon kirjoituksia, varsinaisesta rikollisuudesta on ilmestynyt Kirsi Kuusikon väitöskirja Laiton Lappi, laiton Petsamo, 1996 (Rikollisuus ja järjestysvalta Petsamossa 1921-1944)
Lisäksi kannattaa muistaa Erno Paasilinnan Petsamo-kirjat ja kirjoitukset sekä
historiateos: Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-1944. Rovaniemi, Petsamo
seura 1999.
Huom. Liinahamari, ei Lillehammer
kts myös
http://lapponica.rovaniemi.fi
Lapin läänin kirjastojen ja museoitten yhteinen tietopankki ja verkkotietopalvelu
Viime vuonna ilmestyi Marjatta Levannon tekemä kirja "Taivaallinen tungos", joka voisi olla juuri etsimäsi kirja.
Pessi Levanto on puolestaan tehnyt "Taivaalliset tarinat, Sika myyttien maailmassa"- nimisen cd:n, jonka lauluissa Julia Vuoren Helsingin Sanomien Nyt-liitteestäkin tuttu sarjakuvahahmo Sika tutustuu antiikin myyttikertomuksiin. Levyn mukana tulee myös pieni tekstivihkonen, jossa laulun sanojen lisäksi kerrotaan myyteistä, joihin laulut pohjautuvat. Tämä voisi myös olla sopiva/kiinnostava.
Kumpiakin on lainattavana pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa yhteisestä tietokannastamme http://www.libplussa.fi
Thomas Brezinan saksankieliset kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.thomasbrezina.com josta löytyy tietoa kirjailijasta itsestään ja hänen kirjoistaan. Valitettavasti hänestä ei löydy suomenkielistä sivustoa.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Seitsemän tassua ja Penny -sarjan lisäksi suomennetut sarjat Neljän keikka ja Tiger Team.
Kirjastoautojen aikataulut löytyvät osoittesta http://www.lib.hel.fi/auto . Sivulle pääsee myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta, osoitteesta http://www.lib.hel.fi , kohdasta Aukioloajat, yhteystiedot tai hakemiston kautta.
Näistä lähteistä löytyy tietoa karonkasta, myös pukeutumisesta:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Yliopistojen sivuilta löytyy hyvät, tiiviit ohjeet karonkkaan, näistä voisit pikaisesti katsoa pukeutumiseen ja muuhun etenemiseen liittyvät asiat:
Helsinki, http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Oulu, http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
Turku, http://www.utu.fi/media/ohjeet/karonkkaperinne/
Toivotan iloista juhlaa ja onnea väiteelleelle!
Ranskalainen harjoittelijammekaan ei tuntenut kysymääsi sanaa, joten ilmeisesti se ei ole kovin yleisesti käytössä. Kyseisen slangisanan merkitys löytyi kuitenkin nettisanakirjasta. ’Baltringue’ = ’ personne nulle, ringard, peureux ; lâche ; faible, peureux’ eli henkilö, joka on täysi nolla, ei kukaan, nahjus, vätys, pelkuri, raukka, heikko jne. Lähin vastine suomen kielessä saattaisi olla vaikkapa ’luuseri’. http://www.languefrancaise.net/glossaire/detail.php?id=14798 .
Haku kannattaa aloittaa pääkaupunkiseudun Helmet-sivulta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X kirjoittamalla valkoiseen laatikkoon esim. KOULUT ARKKITEHTUURI, YLIOPISTOT ARKKITEHTUURI. Voi käyttää myös sanaa KOULURAKENNUKSET. Näiden avulla löytyvistä kannattaa erikseen mainita
Yliopiston Helsinki. - Helsingin yliopisto, 1990.
jossa esitellään Helsingin yliopiston rakennuksia
ja
Makkonen, Leena
Opintiellä : helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980. - Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2004.
Samalla tavalla voi tehdä hakuja esim. käyttämällä sellaisia sanoja kuin KANSAKOULUT ja OPPIKOULUT tai yhdistelemällä esim. KANSAKOULUT HELSINKI
Tässä huomionarvoinen on
Somerkivi, Urho
Helsingin kansakoulun historia. - Helsingin kaupunki, 1977....
Jaakko Kolmonen on toimittanut teoksen Suomen pitäjäruoat, 1986. Tässä kirjassa on ruokaohjeita paikkakuntakohtaisesti. Selailemalla en kuitenkaan löytänyt klippisopan ohjetta.
Sen sijaan ohje on seuraavissa teoksissa:
- Ruokaa Keski-Pohjanmaalta, 1999 sekä
- Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Klippisopan eli sattumakeiton lisäksi tästä löytyy ohjeet mm. rössyyn eli veripalttuun ja rössyperunoihin.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston linkkikokoelmassa on linkkejä suomalaisiin perinneruokiin http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=92aeeecd-1b81-471e-869d…
Netistä löytynyt Klimppisoppaohje http://reseptivihko.net/klimppisoppa
Kysymäsi laulun sanat löytyvät Fredrik Paciuksen sävellyskokoelmasta ”Yksinlauluja” (Edition Fazer, 1959). Sanat ovat sekä suomeksi että ruotsiksi, ja luonnollisesti opuksesta löytyvät vielä nuotitkin, vaikka et niitä tarvitsisikaan. Teoksen tarkemman saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä esimerkiksi vapaalla sanahaulla kappaleen nimellä ”Metsän romanssi”.
