Toivo Rautavaaran teoksen Miten luonto parantaa mukaan nokkosta on käytetty mm. kuolioissa ja haavoissa. Tuoreista nokkosen lehdistä on tehty kääre ts. tuoreet nokkosen lehdet silputaan ja lisätään hiukan suolaa. Rautavaaran kirjassa ja muissakin lähteissä mainitaan "nokkossauna" .
http://www.yrttitarha.fi/kanta/nokkonen/
Rautavaaran mukaan kamomilla lieventää tulehduksia ja sitä käytetään paljon myös ulkoisesti. Kaalinlehtien Rautavaara kirjoittaa olevan tehokkaita haavojen ja syvemmälläkin olevien sairauksien hoidossa.
Uudempaa tietoa nokkosesta on Sinikka Piipon Luonnon lääkeyrtit osa 1 -teoksessa. Piipon mukaan nokkonen saattaa estää tulehduksellisten yhdisteiden vapautumista. Piippo mainitsee myös nokkosista tehdyt kääreet ja...
Nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja sanat tähän Toivo Kärjen säveltämään ja Tuula Valkaman sanoittamaan kappaleeseen löytyvät nuotista Kärki, Toivo: Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Laulun nimi on nuotissa kirjoitettu näin: "Aigeian meren laulu".
SOLA-ammattijärjestöstä (Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry) kerrottiin, että sosiaalialan ohjaaja on oma tutkintonimekkeensä. Tälle nimekkeelle kouluttauduttiin jonkin aikaa 1990-luvulla. Tutkinto on opistotasoinen ja täyttää sosionomin laillistukselle asetetut koulutusvaatimukset.
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Nastolassa sijaitsevan kylän nimellä ”Villähde” on kaksi mahdollista alkuperää. Se perustunee ruotsinkieliseen nimeen ”Villähtis”. Alkuosa saattaisi olla viitata sanaan ”villi” merkityksessä ’rajusti pulppuava, aina vuotava’. Toisaalta vanhojen lähteiden mukaan nimi on saattanut olla alun perin ”Viljonlähde”. ”Viljo” taas merkitsisi ’kylmää, koleaa’. Nimen loppuosan kuvaamaa lähdettä ei ole pystytty paikallistamaan, mutta ehkä siellä on tosiaan joskus sijainnut rajusti pulppuava tai kylmä lähde.
Taidemaalari Juho Rissasen aviottomasta pojasta Mauri Julinista ei tiedetä paljoakaan. Monet elämäkerrat eivät lainkaan mainitse häntä tai hänen äitiään Saimi Maria Julinia.
Kansallisbibliografiassa kerrotaan, että Juho Rissanen avioitui kuvanveistäjä Hilda Flodinin kanssa samana vuonna kuin hänen poikansa syntyi. Avioliitosta ei syntynyt lapsia ja se päättyi eroon vuonna 1915. Sama asia kerrotaan myös Juho Rissasen rahaston esitteessä:
https://kansallisbiografia.fi/
https://apurahat.skr.fi/nimikkorahastot/nimikkorahastoesite?numero=286550
Helsingin Sanomien artikkelissa 13.12.1998 (Rissasen tuntematon pojanpoika on markkinamies) kerrotaan torikauppias Jorma Julinista, joka on pienestä asti tiennyt...
Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti ole omaa kirjapainoa, mutta tarjoamme runsaasti omakustanteita ja muuta vähälevikkistä kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön.
Yksityishenkilöille löytyy useita kustantamoja, jotka tekevät omakustanteita, tässä muutama esimerkki. Pilot-kustannus http://www.pilotkustannus.com/ pilotkustannus@pilotkustannus.com Tämän kustantamon kirjoittaja osallistuu alkuvaiheessa kustannuksiin ostaen kirjaansa 85 kpl. Kustantaja hoitaa kustantamiseen liittyvät asiat, ulkoasun ja toteutuksen, markkinoinnin ja saatavuuden.
Kirja kerrallaan -kustantamo http://kirja.lasipalatsi.fi/kauppa/ kioski@lasipalatsi.fi Kirjapainona Kirja kerrallaan tuottaa omakustantajille oman kirjan pieninä painoksina (ensisijaisesti alle...
Aineistoa säilytetään varaushyllyssä kahdeksan päivän ajan.
HelMet tietokannan etusivulta linkistä Ohjeita löytyy myös ohjeet aineiston varaamisesta, http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html .
Kirjaa voi kysyä suoraan julkaisijalta, Helsingissä, Junailijankuja 3:ssa, sijaitsevalta Autismi- ja Aspergerliitto ry:ltä, p. (09) 774 2770.
Pääkaupunkiseudun kaup.kirjastot eivät toistaiseksi ole sitä hankkineet, mutta sitä hankitaan, jos asiakkaat sitä toivovat. Hankinta-aika on yleisimmin 2-4 viikkoa, sillä hankinta joudutaan tekemään kirjakaupan kautta yhdessä muiden tilausten kanssa.
Helsingin yliopiston kirjastossa, Unionink. 36,on lukusalikappale, jota voi lukea paikan päällä, mutta sitä ei saa kotilainaksi. Kirjasta kuitenkin on lainattava kappale tällä hetkellä saatavissa Turun yliopiston kirjastosta, joten sitä voi pyytää kaukolainaksi joko meidän kauttamme tai Helsingin yliopiston kirjaston kaukopalvelun kautta. Ohessa linkki...
Oiva Paloheimon Lähtevien laivojen satamasta on useitakin äänitteitä. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ovat seuraavat cd-levyt:
Harri Saksala: Laulut ja balladit 1979-1990
Marina & Marino: Lähtevien laivojen satama
Ahti Paunu: Lähtevien laivojen satama
Anoia Ensemble: Olen hyvin elävä
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääsee moniin suomen- ja muunkielisiin artikkelitietokantoihin, joista löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston Internetsivuilta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ tietokantojen kohdalta.
Kattavin aikakauslehtivalikoima on Pasilan kirjastossa. Siellä lehdet ovat myös aina saatavilla, koska niitä ei lainata. Lehdet varastoidaan vuosikertoina, ja ne saa pyydettäessä heti varastosta.
Löydät kaikki Netta Muskettilta suomeksi ilmestyneet teokset Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta: https://finna.fi
Kirjoita hakusanaksi kirjailijan nimi muodossa: Muskett, Netta ja valitse hakutyypiksi tekijä. Näin saat listauksen Muskettin Suomessa ilmestyneistä teoksista.
Voit hakea kirjailijan teoksia myös paikallisten kirjastojen tietokannoista. Haku Raision kaupunginkirjastosta: http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=find2&sesid=1185015382&ulang=fin ja Turun kaupunginkirjastosta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=…
Kun haet tietokannoista tekijän nimellä, kirjoitetaan nimi muodossa: Muskett, Netta. Muista pilkku sukunimen jälkeen!
Kysymänne satu on nimeltään Kaupin linna ja se löytyy ainakin Rudolf Koivun teoksesta Rudolf Koivun satukirja. Kirjassa mainitaan sadun alkuperäksi "keskiaikainen joulutarina". Suomalaiset kansansadut 2 -teoksessa on samantyypinen tarina nimellä Kaupin kartanon tuho. Tämä versio on kuitenkin huomattavasti lyhyempi ja yksinkertaisempi.
Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastolta löytyy melko paljon aiheeseen liittyvää - osa tosin on tällä hetkellä lainassa. Mainitsen tässä vain muutamia
uudehkoja kirjoja ja äänitteitä:
Ambjörnsen, Roald: Kukkuluuruu ja muita muskari-ikäisten lempilauluja ja leikkejä.
Karppinen, Seija: Taiteen ja leikin lumous: 4-8-vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus.
Kivelä-Taskinen, Elina: Rytmikylpy. (kirja & CD)
Lapsi ja taide: puheenvuoroja taidekasvatuksesta. Toim. Tuula Tarkkonen & Pirkko Sassi.
Liiv, Diana: Pianotarina Neljä hyvää haltijatarta. (kirja & CD)
Musahoksaamo: pedagoginen musiikkiohjelmasarja eskari-ikäisille ja vanhemmillekin. (CD)
Kysyit, voiko kirjoista löytää tietoa murrosikään liittyvistä muutoksista. Aineistohaun voi tehdä Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta myös pelkällä asiasanalla, kuten murrosikä. Aiheesta löytyy sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Tässä muutama esimerkki:
Mitä kummaa minussa tapahtuu, 2007
Airola, Marja : Murkkuelämää, 2005.
Pääskysaari, Jenni : Kompassi : Jennin kirja sinulle, 2002
Scott, Jerry : Jere-sarjakuvakirjat, 1999-2007.
Jacobson, Anders : Emanuel, 2002
Ainosta voit tarkistaa teosten saatavuuden. Ainoa voi käyttää kirjaston kotisivulla olevan linkin kautta tai Aino-päätteiden kautta kirjastojen toimipisteissä. Linkki Ainoon:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Kirjastoissa ei ole traktorin ajo-opetukseen liittyvää cd-levyä. Ainoastaan kirja löytyy: Tanskanen Timo, Mopo, traktori, moottorikelkka: kuljettajakoulu. Ypäjää lähin kirjasto on Hämeenlinna. Kirjan voi saada kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Lohjan Neitsytlinnasta puhutaan Lohjan luontoa koskevissa teoksissa ainoastaan moreenikumpareena. Tuija Sohlberg kaupungin ympäristöyksiköstä on kirjoittanut mm. näin: "Neitsytlinnan moreenikumpare sijaitsee Lohjanharjulla lajittuneen aineksen päällä. Se on geologisesti erikoinen jääkautinen moreenimuodostuma Lohjanharjun laella. Se koostuu valtaosin moreenista ja hiekasta ja sen syntyä on hankala varmuudella selittää. Neitsytlinnan moreenikumpare on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Se on merkittävä geomorfologinen esihistoriallinen erikoisuus, joka kohoaa muuta ympäristöä korkeammalle."
Kamekummuista löysin seuraavan määritelmän:
Kamekumpu
- erillinen pääasiassa glasifluviaalisesta materiaalista muodostunut kasautuma. Muodoltaan...
Valitettavasti kysymäsi lehti ei ole Kemin kaupunginkirjaston kokoelmissa vaan se kuuluu Kemin sarjakuvakeskuksen kirjastoon. Sarjakuvakirjaston aineisto on ainoastaan tutkijoiden käytössä siten, että he ovat itse tulleet paikan päälle etsimään tarvitsemaansa tietoa (sarjakuvakirjastossa ei ole omaa henkilökuntaa). Tällä hetkellä tämäkään ei onnistu, sillä kirjasto on vastikään muuttanut ja kokoelma on vielä järjestelemättä.
Huomasin kuitenkin, että kyseinen lehti on myös Kuopion Varastokirjastossa. Jos otat yhteyttä lähimpään kirjastoosi niin sitä kautta lehden voisi tilata kaukolainaan tai pyytää Helakisan kirjoituksesta kopion.
Toki voit ensin opiskella merkonomiksi ja sitten hankkia myöhemmin lisäkoulutusta. Parempi olisi kuitenkin hankkia heti kirjastoalan koulutus, mikäli olet varma siitä, että haluat nimenomaan kirjastoon töihin. Kirjastoalan koulutuskenttä on nykyään niin vaihteleva ja muuttuva, etten osaa sanoa, miten ja missä lisäkoulutusta järjestetään. Voi olla, että myöhemminkin on lähdettävä muille paikkakunnille koulutuksen vuoksi.
Voisit opiskella liiketalouden perustutkinnon tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelman kautta. Se ei tietenkään ole mahdollista kaikissa opistoissa. Hyvän koulutuksen vuoksi kannattaa kuitenkin lähteä kotiseudulta pois, ainahan voi palata takaisin.
Tässä joitakin linkkejä, joista voi olla apua, kun miettii...
Laulu on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä "Mitä sitä rahhaa säilömään". Se alkaa: "Reissusällin lempi se on rämäkän puoleista". Se sisältyy mm. Mika Sundqvistin lp-levyyn Hormoonihiiret (M & T Tuotanto, 1982, M & T MTLP-29). Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan laulu on julkaistu myös erinäisillä C-kaseteilla, mutta ei CD-äänilevynä. Laulu löytyy tällä hetkellä myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=L72huTltbiI).
R. L. Stinestä löytyy suomeksi kovin niukasti aineistoa. Aikakauslehtiartikkelihausta löytyi yksi viite, josta voisi olla apua :
RÄTTYÄ, Kaisu : Eivätkö Kalmanväreet kelvanneet suomalaisille?
Julkaisussa : Onnimanni 1. 1998. s. 20-26. (Onnimannin vanhoja numeroita löytyy Helsingistä Itäkeskuksen, Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoista sekä pääkirjastosta.)
Internetissä on R. L. Stineä koskevaa englanninkielistä aineistoa osoitteissa:
http://place.scholastic.com/goosebumps/high/stine/index.htm
http://www.homearts.com/depts/family/48stin11.htm
Eri kirjailijoista saat tietoa Internetistä esim. Makupalat -hakemiston kirjallisuussivuilta :
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat.htm
Lasten- ja nuortenkirjailijoista saat lisäksi tietoa teoksista :...
