Hei!
Barokki ja klassismi muotoutuivat erilaisiksi eri maissa. On mm. englantilainen klassismi ja espanjalainen barokki jne.
Klassismin ajan ja barokin arkkitehtuurista ja niiden erityispiirteistä löydät tietoa mm. seuraavista teoksista: Otavan suuri ensyklopedia osat 2 ja 8. Euroopan arkkitehtuurin historia / Nikolaus Pevsner, sekä Maailman taiteen historia / Hugh Honour & John Fleming.
Arkkitehtuuriin voit tutustua myös Internetissä mm.osoitteessa: http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/arch/
Onnistuneen puheen laatimista ja pitämistä käsittelevät monet käytöksen ja puhetaidon oppaat. Esimerkiksi Eija Kämäräisen "Hyvä käytös, hyvät tavat" ja Sirkka Lassilan "Uusi käytöksen kultainen kirja" sisältävät luvun puheiden yleisistä periaatteista. "Sanankäytön pikkujättiläinen" käsittelee aihetta astetta yksityiskohtaisemmin useiden esimerkkipuheiden avulla. Muita puheen pitämistä käsitteleviä kirjoja ovat mm. Robert G. Phillipsin "Nouse ja pidä puhe!", Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille" ja Matti Peltosen "Puheopas". Kaksi jälkimmäistä tosin painottuu itse puheen pitämisen sijasta enemmänkin esiintymistaitoon.
Helmet-aineistohaussa puheen pitämistä käsittelevät kirjat löytyvät käyttämällä asiasanoja "puheet", "käytösoppaat"...
Sekä yleisillä että tieteellisillä kirjastoilla on olemassa pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä vuosittain järjestettävä Pohjoismainen kirjastoviikko, joka tänä vuonna järjestettiin 12.-18.11. Alla olevan linkin kautta saat enemmän tietoa viikosta, sekä sen takana olevista järjestöistä:
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7389
Suomen kansalliskirjasto on tehnyt monenlaista pohjoismaista ja muutakin kansainvälistä yhteistyötä. Tietolinjan artikkeli on vuodelta 1999, mutta siitä löytyy monipuolista tietoa:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0299/kansainv.html
Suomessa Ulkoministeriö toimii yhteistyökumppanina ja rahoittajana kirjastojen kansainvälisessä yhteistyössä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
Espoo.fi sivulta löytyy tietoa kesätyöpaikoista:Kesätöiden hakuaika on nyt alkanut ja jatkuu pitkin kevättä. Hakuajat vaihtelevat tehtävästä riippuen. Espoo tarjoaa noin 700 kesätyöpaikkaa alan opiskelijoille ja yli 16–vuotiaille. Kaikki kesätyöpaikat ovat nähtävissä rekrytointijärjestelmässämme. Työpaikkahakemus jätetään ilmoituksen kautta sähköiseen rekrytointijärjestelmään:
https://www.tyonhaku.espoo.fi/
Lomakkeeseen voit merkitä mikä kirjasto olisi sinulle mieluisin.
Sukuselvitys voi olla esim. perunkirjoitusta varten tarvittava laajempi virkatodistus, josta käy ilmi henkilön muuttotiedot ja maininnat puolisosta ja lapsista. Jos henkilöllä ei ole lapsia, todistukseen merkitään vanhemmat ja sisarukset. Perunkirjoituksia varten sukuselvitys on tilattava erikseen kaikista niistä seurakunnista, joissa henkilö on 15 vuotta täytettyään ollut kirjoilla. Jos henkilö ei ole kuulunut seurakuntaan, tilataan sukuselvitys maistraatista. Mikäli selvitys tarvitaan sukunimen muutosta varten todistukseen otetaan mukaan aiemmat sukupolvet, joista selviää, että nimi on todella ollut suvussa.
Rivit ovat Eino Leinon runon Vapauden vilja (1919) kolmas säkeistö.
Voit lukea koko runon esimerkiksi alla olevista linkeistä Kansalliskirjaston digitoimiin aineistoihin.
Suomalainen Suomi 4/1919
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1369188?term=vapaud…
Eino Leino: Ajatar (1920)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100602/Ajatar_tietovirsia.p…
Sinä ja kustantaja laaditte kustannussopimuksen. Lukujonossa blogissa kerrotaan näin:
Kaikille kustantajille tulee noin tuhat käsikirjoitusta vuodessa. Teos pyytää niitä paperisena, mutta meilinäkin tulee – lue siis ohjeet kustantajien verkkosivuilta ennen lähettämistä.
On ok tarjota käsikirjoitusta useammalle kustantajalle samanaikaisesti, mutta jos saat sopimuksen, ilmoita lopuille että kirja ei ole enää tarjolla. ”Se saa ärtyneeksi, kun löytää hyvän käsikirjoituksen, ja kirjailija vastaa että se on mennyt muualle jo kaksi kuukautta sitten. Ilmoita siitä! Muuten se vie työaikaa turhaan.”
Edelliseen liittyen: ”Älä ärsytä kustantajaa.”
Kaikkia saapuneita käsikirjoituksia luetaan, mutta vain potentiaaliset luetaan kokonaan. Jos...
Runar Schildtiä ja Väinö Linnaa yhdistää kirjailijana mm. taitava elävän puhekielen käyttö, psykologinen herkkyys ja loistava ympäristönkuvaus.
Aihepiireiltäänhän nämä kirjat eivät ole yhteneväiset kuten eivät myöskään historialliselta ajankohdaltaan.
Jokainen henkilö kuitenkin lukee ja kokee teokset oman itsensä kautta, joten on aika vaikea tarkasti tulkita teosta toisen puolesta.
Ehkäpä parhaaseen analyysiin pääset lukemalla kyseiset teokset itse ja tulkitsemalla ne oman lukukokemuksesi kautta.
Todennäköisesti tarkoittamasi kirjan kirjoittaja on Kuang-Chung Lo (sukunimi on Lo)ja kirjaa ei ilmeisesti ole suomennettu. Englanniksi siitä on ainakin kaksi käännöstä: Romance of the three kingdoms ja Three kingdoms. Kirjailijan nimi voi olla myös muodossa Lou Guan Zhong. Englanninkielisenä kirjaa on saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja kiinan kielellä Vantaan Hakunilan kirjastosta.
Ilkka Taiton Documenta gregoriana: latinalaisen kirkkolaulun lähteitä Suomessa –teoksen on julkaissut kirjankustantaja WSOY vuonna 1992. Siitä on julkaistu kaksi versiota: 2000 kappaleen numeroitu versio (ISBN 951-0-17388-6) ja numeroimaton (ISBN 951-0-18347-4). Kirja ei ole enää myynnissä.
WSOY:stä kerrottiin, että silloin kun numeroitu versio oli myynnissä, sen hinta oli 476 €. Numeroimattoman hinta ei selvinnyt, se oli kuitenkin selvästi alhaisempi. Kirjan ISBN-numero löytyy yleensä kirjan takakannesta ja ensimmäisiltä sivuilta ennen varsinaista tekstiä.
Kirjoja voi tarjota myytäväksi ainakin antikvariaatteihin, joissa kirjakauppiaat määrittelevät hinnan.
HelMet-kirjastoista löytyy runsaasti erilaisia soitonoppaita aloittelijoille sekä musiikinteoriaan johdattavia kirjoja.
Voisit kokeilla HelMetin sanahakua vaikkapa asiasanoilla "soitonoppaat", "piano", "musiikinteoria" ja "alkeistaso".
Pianokoulujen klassikko on Michael Aaronin Pianokoulu-kirjasarja, jonka avulla lukemattomat sukupolvet - vastaaja mukaanluettuna - on opetellut pianonsoittoa.
Tuoreemmista, kotimaisista pianokouluista voisi mainita teokset Pianon avain. 1 (Warner/Chappell Music Finland, 2005) ja Suomalainen pianokoulu. 1 (WSOY, 2003).
Ensiksi mainittu teos on lapsille ja nuorille tarkoitettu uusi pianokoulu, joka selvittää musiikin peruskäsitteistöä, vapaansäestyksen ja improvisoinnin alkeita sekä harjoittaa pianonsoiton...
Näytelmää ei ole suomennttu. Christopher Marlowen tuotannosta on tähän mennessä ilmestynyt vain yksi suomennos "Edvard II" (Faros, 2003): http://www.faroskustannus.fi/kirjat/marlowe.html
Ainakin seuraavat voisivat kiinnostaa:
- Rautaristi / Elovaara, Klaus. Tampere : Salamajärvi, 2008
- Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005
- Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005
- Korpivaellus / Paasilinna, Mauri. Gummerus, 2005
- Viimeiseen patruunaan : romaani Tornion taisteluista 1944 / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Like, 2004
- Kallehin on vapaus : sotaromaani / Kurvinen, Jorma. Helsingissä : Otava, 1998
- Kuilu : kertomus sodasta / Kurvinen, Jorma. Helsinki : Otava, 1995
- Tuhoon tuomittu partio : kertomus suomalais-saksalaisen kaukopartion huimista seikkailuista Petsamon / Aapa, Uula.Otava,...
Näytelmä on suomennettu nimellä ”Ukonilma” (Suomen Teatteriliitto, 1975). Suomentaja on Eino Kalima, ja kyseessä on painamaton näytelmä. Sitä löytyy monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.teak.fi/KIRJASTO. Lainaamiseen tarvitsee Arsca-kirjastokortin, mutta sen saa kyseisestä kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Englanniksi Ostrovskin näytelmä on käännetty nimellä ”The Storm”. Käännös löytyy vieläpä digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/7991, sillä näytelmä on Yhdysvaltojen lain mukaan tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella.
Ruotsiksi näytelmästä on olemassa ainakin radioteatterisovitus nimellä ”Ovädret: drama i sex...
Hei,
Pääkirjaston uutistorilla voi skannata A4 kokoisia dokumentteja varattavalta asiakaspäätteeltämme tai voit lainata kannettavan tietokoneen mihin voimme lainata skannerin mukaan.
Asiakaskoneidemme käyttö, skannaaminen ja kannettavien lainaus on ilmaista.
Suomessa vain pari kirjailijaa pystyy elättämään itsensä kirjoittamisella. Runoilijat ovat kirjailijoista huonotuloisimpia. Runoilija Tommi Parkko kertoo runoilijoiden toimeentulosta näin:
"Runoilijoiden alhaisesta toimeentulosta kertoo se, että kustantaja maksaa yleensä tekijälle runokirjan kirjoittamisesta noin 1 000–2 000 euroa ja kirjaa myydään 100–800 kappaletta. Runoilija siis tarvitsee hengenpitimikseen apurahoja ja muita töitä.
– Esimerkiksi oma toimeentuloni on koostunut viimeisten kymmenen vuoden aikana pääasiassa apurahoista ja luovan kirjoittamisen opettamisesta.
Tilanne on pakottanut runoilijat miettimään, missä oma osaaminen on tarpeellista ja miten sitä voi soveltaa. Parkko on auttanut heitä uuden kehittämisessä muun muassa...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä alle viisi Koskipelto-nimistä henkilöä.
Valitettavasti tämän täsmällisempää lukua ei nimipalvelun kautta saa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja...
Jos kirjastokorttisi on kadonnut ja epäilet, että se on varastettu, sinun kannattaa pian ilmoittaa siitä kirjastoon. Näin kortin väärinkäyttö voidaan estää. Siihen asti olet itse vastuussa kortillasi lainatusta aineistosta.
Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse. Kirjastojen puhelinnumerot löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , missä on myös muuta tietoa kirjastokorttiasioista (katso otsikon "Näin käytät kirjastoa" alla olevia linkkejä.)
Uusi kortti maksaa 30 mk aikuisilta. Jos olet tehnyt rikosilmoituksen ja esität sen hakiessasi uutta korttia, maksua ei peritä.
