Valokuvien kiinnittämiseen on kuulemma olemassa juuri tähän tarkoitettua liimaa. Ainakin Kameralehdessä 2017 : 3 : sivulla 16 näin kerrotaan. Liiman nimeä ei kerrota, todetaan vain että sitä on vaikea löytää. Myisivätkö tai tietäisivätkö valokuvausliikkeet ja askartelutarvikekaupat tuotteista tarkemmin?
Tässä muutamia sivuja jotka mainostavat valokuvaliimoja ja muita kiinitystarvikkeita.
https://www.bganordic.fi/Kuvienkiinnitys
https://www.rajalacamera.fi/henzo-liima-50-ml.html
Skräppäyskirjat neuvovat käyttämään hapotonta liimaa tai kaksipuoleista teippiä kuvien kiinnittämiseen.
Netin keskusteluista löytyy monenlaisia kommentteja aiheesta, mm.:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/4144935/kuvien-...
Persiankielisille löytyy oppimateriaaliksi Nuutinen, Olli Suomea suomeksi 1-2 (SKS) ja sanasto Nuutinen, Olli Suomea suomeksi, suomi - farsi -sanasto, joissa ideana on, että kirja on yksikielinen eli suomenkielinen ja sanastoja on julkaistu monella eri kielillä. Teoksia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Yritysten logojen suunnittelemisesta, yritysten graafisesta ohjeistosta ja digitaalisista lomakkeista, lähinnä suomen kielellä, on seuraavissa julkaisuissa tai opinnäytteissä. Tarkempia tietoja voi katsella LINNEA-tietokannasta vaikkapa sieltä Espoosta käsin.
Tekniikka & Talous -lehden logotutkimus. Suomen Gallup , 1995
Laakso, Hannu: Brandit kilpailuetuna : miten rakennan ja kehitän tuotemerkkiä, 1999
Silvennoinen, Sami: Kuvitella vuosisata -tapahtuman visuaalinen ilme ja graafinen ohjeisto. Opinnäytetyö, Taideteollinen korkeakoulu, taidekasvatuksen osasto, 1999
English, Marc: Designing identity : graphic design as a business strategy, 2000
Graafinen ohjeisto / Oulun yliopisto, 2000
Ryökkynen, Satu: Verkkolomakepalvelu ja sen...
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ensimmäisestä romaanitrilogiasta on valitettavasti mahdotonta antaa. Vaikka trilogiamuodolla on ollut oma merkittävä asemansa antiikin Kreikan tragedian historiassa, ei romaanikirjallisuuden vaiheita kartoitettaessa trilogioihin ole kiinnitetty erityistä huomioita eikä niiden esiintymiä ole erikseen kartoitettu edes nimenomaisesti romaanimuodon historiaan keskittyvissä kirjallisuushistorioissa ja hakuteoksissa (esim. Doody, Margaret-Anne, The true story of the novel; Goldknopf, David, The life of the novel; The novel : a guide to the novel from its origins to the present day; Watt, Ian, The rise of the novel; Wilson, Colin, The craft of the novel). Trilogioiden jäljittämistä mutkistavat lisäksi...
Olisiko kyseessä Irja Salla (oik. Taju Sallinen)? Hän oli stipendiaattina Saksassa heinäkuusta 1943 tammikuuhun 1944 ja julkaisi kokemustensa pohjalta kaksiosaisen teoksen, Rakkautta raunioilla: Matkapäiväkirja (WSOY 1944) ja Hävityksen keskellä: rakkautta raunioilla 2 (WSOY 1947). Aiheesta on julkaistu ainakin Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2006 Katri Kivilaakson artikkeli otsikolla "'On kuin puhuisin tyhjyyteen' : Irja Sallan matkapäiväkirja sotaa käyvästä Saksasta". Em. kirjat löytyvät myös Sallan vuonna 1967 julkaistujen Koottujen teosten osista neljä ja viisi.
Irja Salla Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Irja_Salla.
Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirja Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005) vahvistaa, että arabialaisperäinen Shakira on feminiinimuoto 'kiitollista' tarkoittavasta Shakir-nimestä. Mitä Shakiran nimipäivään tulee, nimeä ei - ikävä kyllä - löydy suomalaisesta nimipäiväalmanakasta, eikä Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjastakaan (WSOY, 1989) löydy vihjettä, jonka perusteella Shakiran voisi kalenteriin sijoittaa.
Örmarkien kirja löytyy nimellä ”Konsta Karkkilan Hemmejä, Sandra Ristiinan Kokkosia” (1999) esimerkiksi Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolta. Tällä vastaushetkellä se on hakujärjestelmän mukaan jopa hyllyssä hyllypaikassa 99.31 ÖRM.
Sen sijaan teosta ”Sukua Kärkölästä” ei löytynyt mistään käyttämästäni tietokannasta. Oletko varma, että kirjan nimi on oikein? Erkki Apajalahti on kyllä kirjoittanut teoksen ”Genealogia Nils Jacobi”, joka käsittelee Apajalahden ja Lindqvistin sukuja. Myös sitä on Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolla hyllypaikassa 99.31 APA, ja nyt se on järjestelmän mukaan hylyssäkin.
Nummi-Pusulan kirjaston muuta aineistoa voit tarkastella osoitteesta http://nummi-pusula.verkkokirjasto.fi.
Yksi varteenotettava ehdokas kaivatuksi saduksi voisi olla Rudolf Koivun Sammakoksi noiduttu prinsessa.
Sadun alussa kuningas antaa kolmelle pojalleen kullekin kullatun jousen ja nuolen ja käskee heidän ampua nuolensa umpimähkään. Minne nuoli putoaisi, sieltä olisi jokaisen haettava itselleen puoliso. Nuorimman kuninkaanpojan osaksi koituu liitto ruman sammakon kanssa.
Sadun edetessä kuningas antaa poikien nuorille rouville tehtäviä. Heidän pitää paistaa kakku ja kutoa yhdessä yössä suuri seinäverho. Yön tultua sammakko muuttuu tytöksi ja palvelijoidensa avulla suoriutuu annetuista tehtävistä: kuningas pitää sammakon aikaansaannoksia parhaina. Lopulta kuningas käskee järjestää pidot, joihin poikien on tultava vaimoineen. Nuorimman pojan...
Helmet-kirjastojen kokoelmista suomeksi tekstitetty minisarja vuodelta 1985 on lainattavissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1973439__SPimeyden%20ytime…
IKyseessä oli Kokonaan toinen juttu - äidinkielen virikeohjelmasarja kolmasluokkalaisille, joka esitettiin TV-1:ssä maanantaisin 12.20-12.45 tammikuussa 1977, uusinnat tiistaiaamuisin. Siinä näyttelivät sekä Olavi Ahonen (vahtimestari) että Erkki Saarela (posteljooni osassa 2, salapoliisi osissa 3 ja 4),
10.1. Osa 1: Suusialas nitreve. Tommi luulee, että nyt alkaa vain koulu ja kolmas luokka, mutta vahtimestarilla on salaisuus…
17.1. Osa 2: Viesti. Postimies Totti Luska harrastaa muutakin kuin postimerkkien tutkimista.
24.1. Osa 3: Mihin jäljet johtavat
31.1. Osa 4: Ansa. Koira Kirjalainen tunnustaa rakkautensa kirjoihin ja että tässäkin jutussa on kirja paikallaan.
Kyseinen lukuisista vanhoista alakansakoulun lukukirjoista tutuksi tullut runo "Varpunen ja hevonen" on saksalaisen Wilhelm Heyn (1789 - 1854) kirjoittama. Runon suomensi Johan Bäckwall vuonna 1860.
Jostain syystä runon kirjoittajaksi mainitaan useimmissa lähteissä Zachris Topelius. Aarni Penttilä toteaa, että tämä tieto perustuu erehdykseen. Runo on siirtynyt lukukirjoihin Topeliuksen "Luonnonkirjasta" (joka ilmestyi ruotsiksi vuonna 1856). Siinä runo esiintyy tekijänimettömänä, mikä johti runon lainaajia harhaan. Näin on käynyt muutamalle muullekin Heyn eläinrunolle.
Runon voi lukea kokonaisuudessaan esimerkiksi alla olevasta linkistä. Toisesta linkistä avautuu alkuperäinen saksankielinen runo.
https://www.deutsche-digitale-bibliothek....
Tuntien määrä vaihtelee varmaan lukioittain.
Opetushallitus kuvaa kielten opiskelumahdollisuuksia lukiossa:
A-kieli eli äidinkieli. Pakollisia opintoja 12 opintopistettä ja valinnaisia 4 opintopistettä.
B1-kieli eli yleensä ruotsi. Pakollisia opintoja 10 op ja valinnaisia 4 op. Linkki sivulle.
Sivustolla kerrotaan myös lukio-opintojen muutoksesta 2021:
"Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen...
Kyseinen kirja on Jenni Pääskysaaren kirjoittama Martta: nainen joka kuoli eläessään. Teos ilmestyi tammikuussa 2024 Storytel Originalin kustantamana äänikirjana ja on kuunneltavissa ainoastaan Storytelin omassa palvelussa.
Lähde: Medialle | Storytel Finland, viitattu 29.1.2024.
Suuri sitaattisanakirja / toim. Jarkko Laine sisältää hakusanalla "peili" muutamia sitaatteja. Kirjassa: 365 sanaa naiselle / toim. Tuula Pohjalainen-Vinko on "kehys"-sanan alla miete, jossa on siteerattu Eeva Kilven runoa: "Yhtäkkiä näen ikkunassa peilikuvani: jalat pöydällä, kädessä kirja, mukavannäköinen asento. Ja se hymyilee. Minä vilpittömästi kadehdin sitä."
Valitettavasti useimmissa mietelausekokoelmissa ei ole mahdollisuus etsiä hakusanoilla, joten niitä pitää vain selata ja etsiä sopivaa. Joensuun kaupunginkirjaston paikalla olevista muista mietelausekokoelmista en löytänyt selaamalla muuta aiheeseen liittyvää.
Tässä Redwallin taru -sarja. Ensin alkuperäinen nimi ja sitten suomennos. Kuten huomaat, sarjaa on suomennettu yhdeksän osaa. Yhdeksäs julkaistaan tämän vuoden syyskuussa. Britanniassa ollaan jo pidemmällä joten voi vain arvailla tulevien suomennosten nimet.
REDWALL (1986) Soturi Matiaksen miekka (osa 1)
MOSSFLOWER (1988) Sammalkukkametsän sota (osa 2)
MATTIMEO (1989) Mattimeo (osa 3)
MARIEL OF REDWALL (1991) (Mariel taistelija (osa 4)
SALAMANDSTRON (1992) Salamnadastronin aarre (osa 5)
MARTIN THE WARRIOR (1993) Urhea Martin (0sa6)
THE BELLMAKER (1994)Kellonvalaja (osa 7)
OUTCAST OF REDWALL (1995) Pahan jälkeläinen (osa 8)
THE GREAT REDWALL FEAST (1996)
THE PEARLS OF LUTRA (1996) Jalokivien jäljillä (osa 9)
THE LONG PATROL (1997)
MARLFOX (...
Oletan, että tarkoitat Sergeanne Golonin nimellä julkaistua Angelika -sarjaa. Sergeanne Golon on kirjailijanimimerkki, jonka takana ovat ranskalainen lehtinainen Simone Golonbinoff (s.1921) ja venäläissyntyinen ranskalainen geologi Serge Golonbinoff (1903-72). Lähde: Otavan kirjallisuustieto, 1990
Internetistä löytyy kattava englanninkielinen Angelika-sarjaa ja sen tekijöitä käsittelevä sivusto. Sivuilla kerrotaan, että ennen Angelika-sarjaa Anne Golon oli kirjoittanut lehtiartikkeleiden lisäksi kirjoja ja näytelmiä. Anne oli kiinnostunut historiasta ja harkitsi historiallisen romaanin kirjoittamista aviomiehensä rohkaisemana. Asuessaan Versaillesissa (Annen äidin talossa) Anne ja Serge tutustuivat linnan kirjastoon. Kirjastossa tutkijat...
