Tilastot kertovat, että kirjastojen käyttö lisääntyi 1990-luvun laman aikana. Kansanterveyslaitoksen vuonna 1999 tekemän Lama ja terveys –tutkimuksen mukaan myös vapaa-ajan liikunta lisääntyi 1990-luvulla:
http://www.slu.fi/lum/14_99/uutiset/tuore_tutkimus-lama_ei_lannist/
Koko teos on nimeltään Lama ja terveys : aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) -aineiston 7-vuotisseurantatutkimus 1989/90-1997 : tutkimuksen toteutus ja perustaulukot / Riitta Luoto, Satu Helakorpi, Antti Uutela)
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja ainakin alla olevat:
- Pankkikriisin pitkä varjo : Suomen 1990-luvun pankkikriisin yhteiskunnallinen tilinpäätös / toim. Santtu Turunen, Taisto Kangas (2011)
- Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen...
Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin:
Lastenkirjainstituutti
- 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma
http://www.lastenkirjainstituutti.fi
Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva
- kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä
-kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm
Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön.
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90
Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu...
Mainitsemasi tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä alalla eri tehtävänimikkeillä, joten ammattikoodi määräytyy sen mukaan: kirjastovirkailija 20010, kirjastosihteeri 19990, tietopalveluvirkailija 72436, tietopalvelusihteeri 72122 tai tietopalveluassistentti 75777. Ammattikoodeja voi hakea Kevan sivuilta osoitteessa http://www.keva.fi/fi/tyonantajille/palvelussuhderekisteri_ilmoitusliik….
Työtehtävätkin vaihtelevat tehtävänimikkeen ja työpaikan mukaan. Kirjastoissa keskeisellä sijalla ovat asiakaspalvelu, kokoelman ylläpito ja tiedontallenus ja -haku, mutta työnkuva saattaa elää sen mukaan, onko kyseessä yleinen, tieteellinen vai esim. oppilaitoksen kirjasto.
Työ- ja elinkeinotoimiston Ammattinetistä voi hakea ammattikuvauksia:...
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan rahojen arvo vaihtelee rahan kunnon ja yleisyyden mukaan.
5 penniä vuodelta 1888: hinta 2€ - 240€. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 2€.
500 mk vuodelta 1956: hinta 2€ - 50€. Tav. 20€.
20 mk vuodelta 1939: hinta 0,50€ - 30€. Tav. 1€.
10 mk vuodelta 1932: hinta 0,50€ - 150€. Tav. 0,50€.
5 mk vuodelta 1948: hinta 0,50€ - 10€. Tav. 0,50€.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Polvijärven ja muiden Vaara-kirjastojen lyhytlainat ovat 14 vuorokauden lainoja. Tavallinen laina-aika on 28 vuorokautta. Joissakin Vaara-kirjastoissa on lisäksi 7 vuorokauden pikalainoja. Kirjalla voi olla lyhyempi laina-aika siksi, että se on hyvin suosittu ja varaajia on paljon. Lyhytlainojen avulla halutaan saada varaajien odotusaika lyhenemään. Tavallisia lainoja ja lyhytlainoja voi varata, mutta pikalainat eivät ole varattavissa, vaan ne voi saada lainaan suoraan hyllystä.
Parmas on varsinkin runokielessä tavattava rintaa, povea ja syliä tarkoittava sana. Nykysuomen sanakirja tarjoaa useita esimerkkejä sanan esiintymistä kotimaisessa kirjallisuudessa:
-- somer silmille sirisi, / meri parskui parmahille (Kalevala)
-- olisi likistäytynyt lemmityisensä parmaille (Kallas)
-- uinui Luojansa suvessa, / luonnon laajan parmahilla (Leino)
Mikä pilven parmahilla? (Haarla)
Parmas on myös vanha halkomitta. Suomen kielen etymologinen sanakirja argumentoi vahvasti sen puolesta, että parmas ruumiinosan nimenä ja tilavuusmittana on samaa alkuperää (vrt. syli).
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Neljäs osa, O-R
Suomen kielen etymologinen sanakirja. III
Tähän osaa parhaiten vastata varmaankin salibandyasiantuntija. Salibandyliiton yhteystiedot, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/ ja yhteydenottolomake, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/yhteydenottolomake/. Pelisäännöissä ei määritellä reikien määrää, https://salibandy.fi/palvelut/materiaalit/saannot-ja-ohjeet/pelisaannot/#406.
Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Hei,
löydät leijojen rakentamista koskevia kirjoja voitte etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi kirjoittamalla kohtaan "asiasana tai luokka" leijat rakentaminen - tai leijat askartelu. Myös saatavuustiedot - eli se, missä kirjastossa ko. kirja on paikalla - täältä.
Voitte varata puhelimitse hyllyssä olevaa aineistoa joko siihen kirjastoon missä kirjaa on tai pyytää heitä lähettämään sen lähikirjastoosi. Tämä on maksutonta. Mikäli olette kiinnostunut kirjasta, joka on kaikkialta lainassa, varaus tehdään jossain kirjastossa paikanpäällä, ja silloin varausmaksu on 0.80 €.
Teoksessa Eurooppa: Urheileva ja leikkivä ihminen kerrotaan Euroopan urheilun (ja leikin) historiasta.
Teoksen mukaan golf - nykyisessä muodossaan - keksittiin Skotlannissa. Kirjassa todetaan myös: "Urheilu - nykyisessä muodossaan - syntyi Englannissa 1800-luvun jälkipuoliskolla."
Kannattaa siis tutustua ainakin tähän historialliseen teokseen.
Jalkapallon ja golfin lisäksi perusbrittiläisiä lajeja ovat ratsastus, kriketti ja tennis esimerkiksi.
On erilaisia urheilun vuosikirjoja, mutta niissä kerrotaan lähinnä kilpailutuloksia. Eri urheilulajien oppaissa on puolestaan kunkin lajin säännöt.
Immi Hellén on kirjoittanut runon Isäni muistolle. Sen muistolauseenakin käytetty säkeistö löytyy juuri kirjoittamassanne muodossa Hellénin Runoja -kokoelman alkusanasesta, jonka on kirjoittanut Ilona Merikoski. Hän on myös toimittanut kokoelman, joka on ilmestynyt vuonna 1951.
Artikkeli on teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. 2001. Lähetin Sinulle Arto-tietokannasta viitteen, jossa on ao. artikkelin ja julkaisun tiedot. Julkaisun tiedot löytyvät myös Lpain kirjaston aieineistohaulla www.lapinkirjasto.fi
Elinkustannusindeksi, kulutushyödykkeiden hintojen muutoksia kuvaava indeksisarja, josta nyk. käytetään nimitystä kuluttajahintaindeksi.
Lähde: Facta-tietopalvelu: http://www.facta.fi/?aid=19674&search=true
Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksin laskemisessa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin painoina käytettävät kulutusosuudet ovat perusajankohdalta. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin...
7 – 9-vuotiaille sopivia klassikkokirjoja löytyy useitakin. Seuraavassa joitakin suomalaisia lasten- ja nuortenklassikkoja, joukossa muutama aikuisille kirjoitettu, mutta lapsille soveltuva teos:
Aapeli : Pikku Pietarin piha.
Koko kaupungin Vinski.
Vinski ja Vinsentti.
Aho, Juhani : Rautatie.
Swan, Anni : Ollin oppivuodet.
Tottisalmen perillinen.
Iris rukka
Pakkala, Teuvo : Lapsia : kokoelma novelleja lasten parista.
Kivi Aleksis : Seitsemän veljestä.
Riikkilä, Väinö : Pertsa ja Kilu –sarja.
Härmä, Leena : Pieni Tuittupää –sarja.
Jansson, Tove : Muumi –sarja.
Ingman, Alfred Emil : Rimpisuon usvapatsas.
Finne, Jalmari : Kiljusen herrasväki –sarja.
Sauli, Jalmari : Erämaan kasvatit...
Hei!
Dvd-elokuvien luettelointitietoihin on pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-kokoelmatietokannassa tallennettu tieto käyttörajoituksista eli tieto siitä, minkä ikäiset voivat elokuvan katsoa. Nämä merkinnät perustuvat Valtion elokuvatarkastamon asettamiin ikärajoihin. Merkinnän näkee kun avaa elokuvan luettelointitiedot klikkaamalla elokuvan nimeä.
Voit kokeilla Helmet-kokoelmatietokannasta esim. tarkennettua hakua (etusivulla linkki): Kirjoita hakusanakenttään:
lastenelokuvat and not (K7 or K11 or K13 or K15 or K18).
Hakukenttään kirjoitettu hakulauseke rajaa pois elokuvat, joiden luettelointitietoihin on merkitty jokin suluissa oleva ikäraja.
Rajoita haku Lasten kokoelmaan ja valitse aineistolajiksi DVD-levy.
Tuloksena saat dvd-...
Alla olevalle sivustolle on koottu Helsingin seudun webbikameroiden sijainteja. Luettelo ei varmaankaan ole täydellinen.
http://www.webinfo.fi/index.php?keyword=allmap&camera=1&area_id=12
Tietosuojavaltuutetun toimisto -sivustolta löytyy tietoa kameravalvonnan säätelystä:
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/useinkysyttya/kameravalvonta.html
Kaikki Suomen presidentit ovat haudatut arkkuhautauksella. Kyösti Kallio on haudattu Nivalaan sukuhautaan, Svinhufvud Luumäelle myös sukuhautaansa. Kaikki muut Suomen edesmenneet presidentit on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Relander ja Ståhlberg lepäävät Hietaniemessä sukuhaudoissa kuin myös Paasikivi. Mannerheim lepää sankarihautojen keskellä, hän esitti toiveen jo talvisodan aikana saavansa viimeisen leposijansa sotilaidensa kanssa samaan paikkaan. Kaikki muut presidentit, Kekkonen, Koivisto, Ryti, Ahtisaari lepäävät Hietaniemen uutta kappelia vastapäätä. Myös kolumbaario sijaitsee presidenttien hautojen vastapäätä.
Stanislaw Jerzy Lec oli puolalainen runoilija ja satiirikko. Hän syntyi v. 1909 ja kuoli v. 1966.
Häneltä on suomennettu aforismikokoelma: Vastakarvaan, johon on esipuheen kirjoittanut Erkka Lehtola.
Esipuheessa on tietoa Jerzy Lecin elämästä. Myös Erkka Lehtolan Puolasta kertovassa kirjassa Revitty lippu, s. 36-, on kerrottu hänestä. Henkilötiedot ja teosluettelon löysin saksankielisestä kirjailijaluettelosta Kindlers neues Literatur Lexikon. Teosluettelo löytyy myös Vastakarvaan-kirjan alkusivuilta.
Internetistä löytyi artikkeli runoilijasta sivulta: http://kultti.cultnet.fi/jutut/2000-43-taite.htm . Artikkelin lopussa on mainittu sivuja, joista Lecin aforismeja löytyy puolaksi ja englanniksi. Vastakarvaan-kokoelman lisäksi suomennettuja...
Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston sivuilta löytyy hyvä tiivistelmä vapaakappalekirjastoista ja niiden keskeisistä tehtävistä. Sivut löytyvät osoitteessa:http://tyovis.edu.hel.fi/kirjasto/mh/tieteellisetk.html
ja teksti kuuluu näin:
Vapaakappalelain perusteella kirjapainot ja äänitteiden valmistajat ovat velvollisia toimittamaan vapaakappaleet kaikista julkaisuistaan
Helsingin yliopiston kirjastoon, joka jakaa materiaalin muihin vapaakappalekirjastoihin. Vapaakappalelain tarkoituksena on huolehtia
kansallisen kulttuurin tuotteiden tallentamisesta tulevaisuuden käyttäjiä varten.
Vapaakappalekirjastot
Eduskunnan kirjasto (osittain)
Helsingin yliopiston kirjasto
Joensuun yliopiston kirjasto (osittain)...
