Kirjassa "Standard catalog of world coins : eighteenth century, 1701 - 1800" on Ruotsin kohdalla mainintaa tästä rahasta. AF tarkoittaa Adolf Fredrik. Teos löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta, Pasilasta.
Kirjastokorttia ei voi antaa postitse. Tervetuloa noutamaan kirjastokortti kaupunginkirjastoon joko pääkirjastosta, Vapaudenkatu 39-41, 40100, tai aluekirjastoista tai lähikirjastoista.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Jyväskylässä voi pyytää kirjastokortin kolmeen kirjastoon. Siis Jyväskylän yliopiston kirjastoon ja ammattikorkeakoulun kirjastoonkin saa kirjastokortin, kuhunkin erikseen, vaikka ei opiskelisi ko. paikassa.
Kuvallinen henkilötodistus pitää olla aina mukana, kun pyytää kirjastokorttia.
Jyväskylän yliopiston pääkirjaston osoite on Seminaarinkatu 15, PL 35 (B)40014 Jyväskylän yliopisto
http://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat
Kampuskirjastojen aukioloajat:
http://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat/kampuskirjastojen-aukioloajat
http...
"Rakennusliikkeen kirjanpito ja tilinpäätös"(Lahti, Viljaranta)
- niminen teos löytyy Helsingistä Aalto Yliopiston Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Otaniemestä http://lib.tkk.fi/fi/
Kaukopalvelusääntöjen mukaan emme tilaa teosta automaattisesti Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, vaan lainaajan on
tiedusteltava teosta Otaniemen kirjastosta.
Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan kautta on mahdollista etsiä käännöksiä kirjoistamme eri kielille. Valitettavasti tietokanta niputtaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden yhteen, joten tulokseksi saa sekä lasten- että nuortenkirjoja. Tämän tietokannan kautta saat kuitenkin parhaan ja laajimman tuloksen.
Tietokanta löytyy täältä:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Etsi näin: valitse Haun rajaus –kohdasta käännöskieleksi ruotsi ja kohderyhmäksi lapset ja nuoret. Saat luettelon, jossa kirjailijat ovat aakkosjärjestyksessä.
Vanhemmista käännöksistä löytyy tietoa teoksesta Nuorisokirjamme maailmalla / toimittaneet Merja Kaipiainen ja Liisa Virtanen (1990).
Kuvaukseen sopiva laulu on nimeltään Riihimäen laulu. Tosin sillä näyttää olevan muitakin nimiä kuten Uuden aamun Riihimäki ja Riihimäki-laulu. Sen on säveltänyt Tauno Karila ja sanoittanut Väinö Mäkelä. Laulu alkaa: "Riihimäen harjanteilta näen seudun vehreän, joka liittää terässuonin Pohjois-Suomen, Etelän". Mäkelän runo on osallistunut Riihimäki-aiheisen laulun kirjoituskilpailuun syksyllä 1959. Laulun ensiesitys oli seuraavana vuonna. Laulusta julkaistu nuotti (3 s.), jossa on Matti Nikusen kaksi sovitusta laulusta, on lainattavissa Riihimäen kaupunginkirjastosta. Nuotissa ovat myös laulun sanat. Nuotin alussa on lisäksi Matti Nikusen kirjoittama lyhyt historiikki laulusta.
Ei löytynyt myös täältä netistä, Finna.fi:n kuvista tai hyllyssä olevista teoksista selaamalla,
Finna.fi:n kuvat, https://www.finna.fi/Search/Results?page=7&join=AND&bool0%5B%5D=AND&loo…
Alla olevistakaan ei ryijyn kuvaa löytynyt, mutta näistä paikoista voisi kysyä sekä mallista että arvosta:
Vuorelman perinnetekstiilit, https://www.vuorelma.net/tuotteet.html?id=56/, yhteystiedot, https://www.vuorelma.net/lomake.html?id=1.
Ryijypalvelu RP Oy:stä https://www.ryijypalvelu-rp.fi/yhteydenotto.html.
Suomen käsityön ystävät, https://www.suomenkasityonystavat.fi/tuote-osasto/ryijyt
Ryijykirjoja:
Vuorelma-ryijy : kodin klassikko 2002
Ryijy : ilo tehdä - onni omistaa 1999 Helmi Vuorelma.
Ryijykuvasto Ryijypalvelu-RP 2012...
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) selittää eron Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) perinteillä. SDP noudattaa sanan kirjoituksessa vanhaa perinnettä (sosiali-), ei oikeinkirjoitussuositusta (sosiaali-).
Voit lukea lisää Kotuksen sivuilta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nykysanastosta/sosiaa…
Kultasormuksen valmistamisesta ja kultasepän työstä ylipäätään
löytyy ilmeisesti hyvin vähän materiaalia. Ainut löytämäni
perusteellisesti aiheeseen paneutuva teos on "Kultasepän käsikirja"
vuodelta 1945. Ammatissa on otettu käyttöön työtä nopeuttavia ja
helpottavia koneita, mutta käden taito ja käsityö on kuitenkin yhä
ammatin perusosa, joten vanhastakin kirjasta voisi olla sinulle hyötyä.
Kirjan saatavuuden näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/plussa.
Voit selata rekisteristämme myös asiasanalla kultasepäntyöt esiin
tulevat teokset, mutta ne ovat enimmäkseen historiikkeja tai
näyttelyluetteloita.
Laulu löytyy seuraavasta nuottijulkaisusta:
Porola, Matti, (säv.) Kaikenlaista olevaista--eli Ötökkämusikaali ja muitakin lauluja. Dharma-kustannus, Ylhäinen, c1997, 1 sävelmäkokoelma, [18] s., 30 cm 952-9824-06-8 ISMNM-9001632-0-2
Nuottijulkaisu on saatavissa ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Myös Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin se näyttää kuuluvan, ja hyllytilanteen voit tarkastaa heidän tietokannastaan.
Wilhelm Busch (1832-1908) oli saksalainen pilapiirtäjä, runoilija ja taidemaalari. Max ja Morits on hänen kuuluisin kuvakirjansa (ilm. saksaksi 1865, suomeksi ensimmäisen kerran 1918).
Wilhelm Buschista löytyy tietoa saksaksi useista kirjoista ja internetissä on lukuisia viitteitä.
Suomeksi löysin tietoa seuraavista kirjoista: Spectrum - ja Tiedon värikäs maailma - tietosanakirjoista; Henrikson: Suuri tarukirja (Max ja Moritz -kohdalta), Kaukoranta: Sarjakuvat, Kuivasmäki: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä ja Lappalainen: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Sinikka Nopola on kirjoittanut sekä lasten- että aikuistenkirjoja. Mikkelin Origo-tietokannasta löytyy yhteensä 29 kirjaa, jotka hän on tehnyt joko yksin tai yhdessä sisarensa Tiinan kanssa. Lasten kirjoista löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ . Sivustolla on lueteltu myös Sinikka Nopolaa käsittelevää lähdekirjallisuutta, jota on lainattavissa kirjastosta.
Nopolasta löytyy myös tietoa Sanojen aika -sivustolta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/ . Myös tämä sivusto sisältää runsaasti lähdetietoja, mm. linkin Tammen kotisivuille, jota kautta löytyy mm. luettelo Nopolan saamista palkinnoista.
Valitettavasti suomen kielisistä nimiluetteloista ei Cassandra nimeä löytynyt. Englanniksi löytyi seuraava selitys verkosta:
CASSANDRA
Gender: Feminine
Usage: English, Greek Mythology (Latinized)
Pronounced: ka-SAN-dra (English) [key]
From the Greek Κασσανδρα (Kassandra), which possibly meant "shining upon man", derived from κεκασμαι (kekasmai) "to shine" and ανηρ (aner) "man" (genitive ανδρος). In Greek myth Cassandra was a Trojan princess, the daughter of Priam and Hecuba. She was given the gift of prophecy by Apollo, but when she spurned his advances he cursed her so nobody would believe her prophecies.
Tarkkoja lukuja on mahdotonta antaa, mutta seuraavasta linkistä
löytyvän laskurin avulla pystyt itse arvioimaan ja vertailemaan eri liikuntamuotojen energiankulutusta. http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energycosts.pl. Aerobisen hyödyn vertailusta en valitettavasti löytänyt tietoa.
Kunnon kohottamisesta voi lukea esimerkiksi kirjoista:
Kuntoilijan käsikirja : opas tulokselliseen kuntoliikuntaan. Docendo 2005
Personal trainer : henkilökohtainen kuntovalmentaja. Gummerus 2002
Alla olevista kirjoista löytyy ravintoainetaulukkoja, ja niiden saatavuuden voit tarkistaa Seitti-verkkopalvelusta osoitteesta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Elintarviketaulukko : tiedot ravintokoostumuksesta, 2005
Ostajan opas : points plus (Painonvartijat), 2002
Kansainvälinen elintarvikeopas, 2000
Ruokien ravintoainesisältö, 1997
Missä on eniten? : ravintoaineiden parhaat lähteet, 1996
Sydäntautiliiton ruoka-ainetaulukko, 1996
Internetistä ravintoainetietoja löytyy osoitteista
http://www.fineli.fi/ (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki )
http://opetus.ruokatieto.fi/WebRoot/1043190/sisaltosivu.aspx?id=1072959 (Ruokatieto)
http://www.tohtori.fi...
Runo on V. A. Koskenniemen ja ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Tuli ja tuhka vuonna 1936. Se löytyy myös Koskenniemen Kootut teokset II -kokoelmasta (1955). Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Muistit aivan oikein runon alun ja lopun.
Tartuntojen leviämisestä kirjaston kirjojen välityksellä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -sivustolla. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=961def2c-24…
Vastauksen mukaan kirjaston kirjoja voi käyttää ilman huolta. "Hygienia-asioissa kannattaa olla aina tarkkana - sekä terveenä että sairaana. Kirjaston kirjoja voi kuitenkin käyttää huoleti."
Sukututkimusta voi tehdä monella tavalla, niin maksullisesti kuin maksuttakin. Kannattaa aloittaa kokoamalla tietoja (syntymä- vihkimis- ja kuolinajat, ammatit ja asuinpaikat) vanhemmistaan ja muista sukulaisistaan.
Monet kansalais- ja työväenopistot järjestävät kursseja aloitteleville sukututkijoille.
Arkistolaitoksen sivuille on koottu tietopaketti aloittelevalle sukututkijalle:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
Suomen sukututkimusseuran kautta saa myös paljon hyödyllistä tietoa, sivuilta löytyy mm. kirkonkijoihin kuuluvien kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden hakemistotietokanta Hiski:
http://www.genealogia.fi/
Unniskoukko esiintyy Elvi Sinervon runossa Ullan uniloru. Runo löytyy Sinervon runokokoelmista Neidonkaivo ja Pilvet: runot 1941-1956.
Se on myös sävelletty, ja löytyy lauluyhtye Muksujen levyiltä Viisumi keväästä syksyyn: Kootut laulut 1966-70 (1994) ja Pienen pieni (1969). Säveltäjä on Juha Leinonen. (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Ohjelman voi kyllä vielä katsoakin. Sanakirja-sarja liittyi Ylen Mikael Agricola -teemavuoden ohjelmiin vuodelta 2007, ja se löytyy täältä:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/agricola/indexd6bc.html?id=13&author=56
Etsimäsi runo on varmaankin Lauri Pohjanpään Lapsuuden maa kokoelmasta Väsyneet kädet (1930). Runo alkaa riveillä "Se metsä oli maailman sinisin / ja vehrein se nurmikkorinne."
Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954
