Ainakin Kirjasampo -tietokannasta löydät etsimääsi tietoa Harri Nykäsestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175920853911
Myös DekkariNetistä löytyy tietoa niin Nykäsestä kuin muistakin dekkarikirjailijoista: http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=NykanenHarri#El%C3%A4m%C3%A4
Aineistoa säilytetään varaushyllyssä kahdeksan päivän ajan.
HelMet tietokannan etusivulta linkistä Ohjeita löytyy myös ohjeet aineiston varaamisesta, http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html .
Sirkka yhdistetään etymologisesti sirkeä-sanaan. Sen vastineita ovat mm. eräät kasvamista merkitsevät verbit. Viron kielessä on verbi sirguda, jonka merkityksiä ovat kasvaa pituutta ja kohota. Eräs selitys yhdistää sirkkalehden hyönteistä tai pikkulintua merkitsevään sirkka-sanaan. Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004).
Etsimäsi säe
”Oli oltu virroilla tukkitöissä,
helapuukot roikkuen nahkavöissä,
ja kaulassa kirjava liina.”
on Viljo Kojon runosta Muistoja menneiltä ajoilta.
Runo löytyy ainakin Kojon kokoelmasta Sininen pilvi (1920)
sekä kokoomateoksista Tämän runon haluaisin kuulla, osa
2 (1988) sekä Runo on vapaa (1996).
Carl Slotte syntyi vuonna 1878 ja kuoli vuonna 1946. Hänen maalarinliikkeensä Carl Slotte Stuccatur & Måleriaffär urakoi tuomiokirkon maalaus- ja koristelutyön.
Lisätietoja ja kuva koristemaalari ja "stukkatööri" Carl Slottesta löytyy Paula Kivisen teoksesta Tampereen tuomiokirkko (WSOY, 1986, s. 190-191).
Lista Ruotsin yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista löytyy täältä:
http://www.inetmedia.nu/bibliotek/universitetsbibliotek.shtml
Listassa on suorat linkit kirjastojen kotisivuille, joista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot. Kirjastojen sivuilta saattaa löytyä tietoa myös niissä järjestettävästä koulutuksesta ja konferensseista. Esimerkiksi Tukholman yliopiston kirjaston sivulta löytyy tietoa kirjaston henkilökunnalle järjestettävistä kursseista. (http://www.sub.su.se/subskurser/visakurs.aspx?kId=797)
Inetmedian sivuilta löytyy myös monia muita hyödyllisiä linkkejä. (http://www.inetmedia.nu/bibliotek/welcome.shtml) Sieltä löytyy esimerkiksi linkki Fråga biblioteken, jonka kautta tietoa voi kysyä myös suoraan Ruotsin kirjastoista....
Valitettavasti tällaista sanakirjaa ei taida olla saatavana. Kirjastojen aineistorekistereissä sellasta ei ole, eli sellainen olisi hankittu, jos olisi saatavilla.
Ostettavissa on terveydenhoitoalan sanasto nimeltään Kuinka voitte? suomi-venäjä-suomi-sanasto terveysalalle = Kak vase zdorov'e. 3. korj.p. 2008. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja. B. Opetusmateriaalia. Joensuu. ISBN 978-951-604-088-5
Tekijät Hyttinen, Riitta [et al.]
Kirjakaupan esittelyn mukaan kirja soveltuu terveyskeskuksiin ja sairaaloihin apuneuvoksi tilanteisiin,joissa henkilökunnalla ja venäjänkielisillä potilailla ei ole yhteistä kieltä.
Kirjastossamme on lisäksi Bolotina, Aleksandra: English-Russian and Russian-English Medical Dictionary 1999, ISBN 5-...
Hei!
BBC:llä on tosiaan Areenan tapainen palvelu BBC iPlayer mutta koska palvelu on suunnattu Ison-Britannian asukkaille ja kyseisten ohjelmien levitysoikeudet rajoittavat kansainvälistä käyttöä, on palvelun käyttö estetty muilta. Tämä tunnistus tapahtuu käyttäjän ip-tunnuksen perusteella. Radio-ohjelmia ja podcasteja on kuitenkin mahdollista Suomessa kuunnella laajemmin.
Lisätietoa: http://iplayerhelp.external.bbc.co.uk/help/outside_the_uk/outsideuk
iPlayerista on tulossa myös kansainvälinen versio https://iplayer.bbcworldwide.com/
Ruotsin yleisradiolla on myös vastaava palvelu www.svtplay.se jossa osa sisällöstä on saatavilla myös Suomessa, mutta osa ei.
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1890 50 pennin hopea kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-140 €, v. 1892 50 pennin hopeakolikko arvioidaan kunnosta riippuen 1,50-200 €.
Voit tarkistaa muiden kolikkojen arviohinnat yllä mainitusta kirjasta. Siinä löytyy myös opas rahojen kunnon arviontiin.
Muurahaisistamme pesäonteloita puunrunkoihin kaivertavat hevosmuurahaiset, joista tavallisin on koko maassa esiintyvä aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus). Yleisimmin se tekee pesänsä kuuseen, yleensä eläviin ja terveisiin puihin, mutta sitä tavataan myös tyvilahon vaivaamissa puissa ja vanhoissa hirsissä.
Aitohevosmuurahainen aloittaa pesäontelon ja siihen kuuluvan käytäväverkoston kaivertamisen puun tyvestä ja pesä laajenee vuosi vuodelta ylöspäin, jopa 10 metrin korkeudelle.
Lähteet:
Antti Uotila & Ville Kankaanhuhta, Metsätuhojen tunnistus ja torjunta
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/caherc-n.htm
Et maininnut, mihin tarkoitukseen tarvitset tietoa, joten olen kerännyt tähän viitteitä lähinnä yleistajuisiin lähteisiin. Suomalaisia verkkosivuja tietokoneiden historiasta löytyy mm. Soneraplazan haulla (http://search.fi.soneraplaza.net/query) kirjoittamalla hakukenttään tietokoneen historia. Hyvä sivu on mm. seuraava "Putkitietokoneista Alpha-siruun - Tietokoneen lyhyt historia" (http://www.digital.fi/tietokonehistoria.html).
Englanninkielistä verkkotietoa löytyy mm. AltaVistasta. (http://www.altavista.com/) (advanced text search - oikeassa yläkulmassa!) Klikkaa kohdasta Computers & Internet, sitten oikealle avautuvasta valikosta Computer Science hakusanayhdistelmillä computing and history, computer and history.
Kirjamuotoista...
Metsäneläimistä kaupungissa kertovat mm.
Miler: Myyrä kaupungissa (kuvakirja)
Huovi: Suurkontio Tahmapää (lukemaan opettelevien Keltanokka-sarjaa, siinä mm.orava, hirvi ja karhu taajamassa)
Toivola: Kesäpuiston kettu (helppolukuista Kirjava Kukko- sarjaa)
Lindenbaum: Henna ja Hurjat hirvet (hirviryhmä kerrostalossa, kuvakirja)
Laulajainen: Loikkeliinin matka lumen maahan (saturomaani, jossa kenguru päätyy Suomeen ja Helsinkiin ja saa oppaakseen helsinkiläisen Råtan)
Summers: Milla ja Molla (alanimeke: tarina maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä, kuvakirja. Maalaishiiren ja kaupunkilaishiiren tarinasta on monenlaisia muitakin kuva- ja satukirjaversioita, löytyvät Helmetistä kun hakusanaksi laittaa Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri)
En...
Kiinan latinisatiota varten on olemassa pari erilaista järjestelämm, kuten ns Wade-Giles järjestelmä ja Hanyu pinyin joka lähinnä fonetisoi ja yksinkertaistaa mandariinikiinaa. Järjesteläm on hyväksytty Kiinan tasavallassa ja otettu siellä käyttöön 1979. Vastaavia järjestelmiä on kehitetty muillekin murteille ja kielille Kiinassa.
Pinyin on sittemmin hyväksytty lähes kaikkialla maailmassa ja ISO hyväksyi pinyinin mandariinin latinisointi-järjestelmäksi 1979. Siitä on tullut myös yleisin tapa käyttää kiinaa tietokoneille.
Katso aiheesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin
katso myös
http://www.pinyin.info/links.html
josta löytyy kiinankielisiä sanoja latinoisoituina.
Ainakin alla mainituista kirjoista löytyy tietoa suomalaisesta muodista. Viimeisenä olevaa pro gradu -työtä lukuun ottamatta kirjat ovat monien kirjastojen, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen (www.helmet.fi) kokoelmissa.
- Reilusti ruskeaa : 1970-luvun arkea / Minna Sarantola-Weiss (2008)
- Linnan juhlat kautta aikojen / Helinä Hirvikorpi (2006)
- Muodin käsiala : kolme suomalaista piirtäjää : läpileikkaus Kyllikki Raustilan, Rauni Palosen ja Kaija Rosman muotigrafiikkaan / teksti: Pirkko Vekkeli (2005)
- Muodin ikuistajat : muotivalokuvaus Suomessa / Merja Salo (2005)
- Suomalainen kenkä : pinkojia ja piikkareita / [toimittaja: Ritva Palo-oja] (2005)
- Visio ja taito : suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä / toimitus: Marianne Aav...
Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka, WSOY, 1975, tosiaan kerrotaan Huovisen asuneen Urheilukadulla, talon numero oli 18, mutta mahdollista rappua ei mainita. Kyseisessä osoitteessa Huovinen asui lääketiedettä opiskelevan Torger Kumlin alivuokralaisena. Huovinen oli aloittanut opinnot Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Seppälä kertoo teoksessaan, että alivuokralaisasunnossa ei ollut edes sänkyä ja Huovinen joutui lainaamaan telttasängyn sisareltaan. Iltamyöhäisellä sänky kannettiin Hallituskadulta Urheilukadulle. Seppälän mukaan Huovisen tämä tuntui Huovisesta "mahdottoman häpeälliseltä".
Veikko Huovisen haastattelu, Apu-lehti 9.6.2009.
http://www.apu.fi/ihmiset/article160571-1.html
Veikko Huovinen...
Matti Rossi (2009) suomentaa kysymyksessä siteeratun tekstikatkelman näin:
Tämän tarinan saa kelpo miehen poika
kuulla oppiakseen moneen kertaan,
eikä Crispinuksen ja Crispianuksen päivä
mene koskaan mailleen ilman, ettei meitä
silloin muistettaisi, meitä muutamia,
näitä veljiämme.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1905) sama kohta kuuluu seuraavasti:
Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst' alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Kirjailija Anna-Leena Härkösestä löytyy Internetistä tietoa mm. kustannusyhtiö Otavan sivuilta http://www.otava.fi/, joilla esitellään kirjailijoita ja Keminmaan yläasteen koululehti Heroxista http://wwwforum.inet.fi/edu/keminmaa/harkonen.html. Aikakausartikkeleita voi hakea kirjastossa esim. Aleksi-tietokannasta. Tässä niistä uusimpia: Kasanen Tuula: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 2000:13, s .31-34, Tanskala, Raija-Liisa: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 1998: 35, s. 8-10, 135, Lindstedt, Risto: Anna-Leena Härkönen (kirjailijakuva) Suomen kuvalehti 1998:33, s. 50-53. Teoksessa Kotimaisia nykykertojia (1997) käsitellään kirjailijaa ja hänen teoksiaan. Esko Tuluston kirjassa Elämää Suomessa (1990) näyttää myös olevan Anna-...
EnglishClub.com osoitteessa http://learners.englishclub.com/index.htm on tarkoitettu englannin kielen opiskelijoille. EnglishClubia ylläpidetään Cambridgessä, vaatii rekisteröitymisen, mutta ei maksa mitään. EnglishClubissa on kieliharjoituksia sekä keskustelufoorumi, jolla on myös kirjeenvaihdosta kiinnostuneiden palsta (ESL Penpals). Muistathan, että kaikessa Internet-kommunikoinnissa on syytä olla varovainen henkilökohtaisten tietojen ilmoittamisesta julkisesti. Tutki ensin foorumin muita kirjoituksia, niin että saat käsityksen sen toiminnasta. Henkilötiedot ilmoitetaan tavan mukaan foorumin yksityisviesteissä.
Alibi-lehden artikkeleita ei ole indeksoitu kotimaisiin artikkelitietokantoihin Aleksiin ja Artoon.
Linda-tietokannan mukaan lehteä löytyy Vankeinhoitolaitoksen, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastoista, joista ei kaukolainata aikakauslehtiä. Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löytynyt Alibi-lehden vuosikertoja.
