Etsimäsi on varmaankin vuonna 1973 suomennettu Tomi Ungererin kuvakirja Herra Myssysen hirmuinen otus (suomentaja Kirsi Kunnas). Herra Myssynen on eläkkeellä oleva entinen veronkantomies, jonka puutarhaan ilmestyi lumppukasaa muistuttava otus. Tiedemiehetkin ihmettelivät outoa otusta, kunnes lumppukasan sisältä löytyy kaksi lasta.
Sama tekijä on myös valikoinut ja kuvittanut kirjan nimeltä Petronella ja muita satuja (1975). Sen saduista yksi, Punahilkka, on Ungererin uusi versio vanhasta sadusta.
Molemmat kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta ja Herra Myssynen myös Puistolan kirjastosta:
http://helmet.fi/
Englanninkielisinä ja skannattuina versioina Herra Myssynen eli Monsieur Racine löytyy netitsekin:
http...
Liljankukan italiankielinen versio on nimeltään Restera. Italiankieliset sanat on tehnyt Umberto Marcato.
Liljankukan englanninkielisiä versioita on ainakin kaksi: nimellä Lilywhite (englanninkieliset sanat Kari Karikallio) ja nimellä Lily blossom (englanninkieliset sanat Jim Pembroke).
Lilywhite-niminen versio löytyy Jartse Tuomisen cd-levyltä Black & blue, jolla sen laulaa Clyneese Folsom. Cd-levyn tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Lily blossom -niminen versio löytyy esim. Pedro's Heavy Gentlemen -yhtyeen cd-levyltä Reggae. Laulajana on Peps Persson.
Taulujen ja signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Näin kirjaston ammattitaidolla en löytänyt taitelijaa. Kuvataiteilijamatrikkelista on melko vaikea selata, kun tuo nimikirjoitus on aika taiteellinen.
Asiantuntijoita löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi ehkä myös olla apua etsinnöissä, sitä on saatavilla useista kirjastoista.
Olemme yhteistyössä päätyneet ehdottamaan seuraavia romaaneja: ensimmäiseksi tulivat mieleen tajunnanvirran klassikot: James Joycen Odysseus, Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä-sarja, Virgia Woolfin teokset (erit. Majakka ja Aallot) sekä Hermann Brochin Unissakulkijat-sarja.
Lisäksi Dostojevskin tuotanto, Hermann Hessen Arosusi, Gertrude Steinin Ida, Bo Carpelanin Alkutuuli, Annika Idströmin Veljeni Sebastian. Uusimpia ovat Alan Lightmanin Einstein unet, Brjörn Ranelidin Synti ja Rakkauden sisimmäinen huone, Carina Rydbergin Korkeinta kastia.
Aiheeseesi löytyy 2 kirjaa Porin kaupunginkirjastosta. Seppälä, Ari : Sieniviljelijän pieni käsikirja : perustietoa ja käytännön ohjeita niille, jotka haluaisivat harrastaa sienten viljelyä : herkkusieni, siitake, osterivinokas, koivunkantosieni, korvasieni, 1993.
Tunnetko viljelysienemme ? : herkkusieni, siitake, osterivinokas, julk. Helsingin yliopisto maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, 1991.
Helsingin Yliopiston kirjastosta voit tehdä kaukolainan kirjasta Vanhala, Anne : Sieniä sienimöstä : herkkusienten, siitaken ja vinokkaiden viljelytekniikka ja tuotantokustannukset, julk. Helsinki Työtehoseura, 1991.
Löydät myös paljon hyviä linkkejä esim. sanoilla siitake tai osterivinokas, tekemällä haun Evreka,fi -hakupalvelun kautta http...
Malcolm Birdin Suurta noitakirjaa ei aiota poistaa kirjastosta, koska se on noitakirjojen klassikko, jota ei enää saa mistään. Sen omaksi ostaminen ei siis onnistu kirjastonkaan kautta.
Rainer Maria Rilken runo Lopussa (Schlußstück) on tosiaankin julkaistu Eija Mämmin ja Liisa Envaldin toimittamassa runoantologiassa Sururunoja. 1, Yö tulee hiljaa (2008). Runon on suomentanut Kauko Aho.
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sururunoja. 1 : Yö tulee hiljaa (toim. Eija Mämmi ja Liisa Enwald, 2008)
Kansallisarkiston ylläpitämästä Arkistojen Portti -palvelusta löytyy aiheeseen liityvä artikkeli "Kruununtilojen katselmukseen liittyvät aineistot". Se sisältää tietoa kruununtiloista sekä niihin liittyvien asiakirjojen saatavuudesta. Koska myös kruununtorpat olivat kruununtiloja, saattaisi kyseinen artikkeli auttaa etsinnöissäsi. Tässä on linkki artikkeliin: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Kruununtilojen_katselmuksee…
Artikkelista käy esimerkiksi ilmi, että lääninhallitusten konttoreiden arkistoissa on asukkaanvaihdoksia koskevia asiakirjoja, jotka saattavat valottaa tilojen historiaa: "Kruununtilojen haltijainvaihdokset ja myös niissä syntyneet riidat käsiteltiin kuvernöörin toimesta. Asiain käsittely tuotti runsaasti talojen...
Lapin maakuntakirjaston lappilaisia kirjailijoita esitteleviltä sivuilta löytyy tietoa A. E. Järvisestä ja hänen tuotannostaan; osoite on http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/aejarvi.htm .
Sivulla on myös luettelo A. E. Järvistä ja hänen tuotantoaan käsittelevästä kirjallisuudesta. Julkaisuluettelossa on romaanien ja erätarinoiden lisäksi myös mm. artikkeleita.
Hei!
Tällä hetkellä Tikkurilan, Myyrmäen tai Pähkinärinteen kirjastoissa ei valitettavasti ole tarjolla ompelukonetta tai saumuria. Ompelukoneita ja saumureita löytyy kyllä muista Helmet-kirjastoista Espoosta ja Helsingistä. Listaus kyseisistä kirjastoista löytyy Helmet-verkkokirjastosta Kirjastot ja palvelut -valikosta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Valitsemalla pudotusvalikosta palveluksi Ompelukoneet tai Saumurit, tulee auki lista niistä Helmet-kirjastoista, joista kyseinen palvelu löytyy.
Myyrmäessä asukastila Myyringissä (Kauppakeskus Isomyyrin 3. kerros) on toimintatupa, jonka varustukseen kuuluu ompelukoneita, saumureita sekä erilaisia askarteluvälineitä. Lisätiedot http://www....
Kyseessä ovat varmaankin nykykirjailijat
Larisa Vanejeva
Valerija Narbikova
Tällä tavoin heidän nimensä kirjoitetaan suomalaisen
translitterointijärjestelmän mukaan. (Saman järjestelmän mukaan Petrusevskajan etunimi kirjoitetaan "Ljudmila". Tietänet myös, että hänen sukunimensä ensimmäinen ässä on oikeasti hatullinen suhu-s.)
Eve Hietamiehestä ja hänen vanhemmistaan Heikki ja Laila Hietamiehestä löytyy jonkin verran tietoa Otavan nettisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Heikki Hietamiehestä on tietoa myös osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietamiesheikki.html
ja Laila Hietamiehestä osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
Heikki ja Eve Hietamiestä on haastateltu Kodin kuvalehden numerossa 2/99 Ulla Ahvenniemen artikkelissa Eve ja Heikki Hietamies: Armotonta menoa s.36-38
Kodin kuvalehden artikkelissa mainitaan myös Even avopuoliso Alan. Teoksen Kuka kukin on 2001 mukaan Evellä on kaksi siskoa, Kristiina s.1958 ja Anuliina s.1968
Evestä, Heikistä ja Lailasta on tietoa kirjassa...
Aftonbladetissa 1.12.2004 julkaistun artikkelin mukaan kirjastonhoitajien kuukausipalkka vaihtelee Ruotsissa 18 000 -20 500 kr/kk. Katso http://www.aftonbladet.se/vss/kvinna/story/0,2789,310239,00.html.
Aftonbladetin tiedot on peräisin Ruotsin tilastokeskuksesta, Statistiska centralbyråetista, jonne suora osoite on http://www.scb.se/. Sivulta on linkki Statistikdatabaseniin, jota tilastohakuihin tottunut voi käyttää, mutta sivun ylälaidassa on myös Hitta rätt -linkki, josta helposti pääsee eteenpäin. Toimi näin: valitse Lönesummor tai Arbetsmarknad, jotka vievät eteenpäin sivulle, josta voi valita otsikon Sysselsättning jne. alta Yrkesregistret med yrkesstatistik. Valitse vielä Lönestrukturstatistik, ja sektorin valinnan jälkeen...
R. L. Stinen kirjoja on ilmestynyt suomeksi seuraavissa sarjoissa:
- Goosebumps
- Goosebumps special
- Kalmanväreitä
- The nightmare room
- Sinun suuri seikkailusi
Turvekammin rakennusohjeita löytyy ainakin seuraavista vanhoista Erä-lehdistä:
Erä nro 9, 1984, s. 22-23: "Turvekammit"
Erä nro 1, 1995, s. 29-31: "Itsetehty turvekammi"
Ensimmäinen myös suomen kieltä sisältävä sanakirja on Ericus Schroderuksen latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalainen sanakirja Lexicon Latino-Scondium vuodelta 1637. 1600-luvulla ilmestyi myös muita, tämän ensimmäisen mukaan suppeita sanaluetteloita. Ensimmäinen varsinainen suomea sisältävä sanakirja on 1745 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen tekemä Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Kirja on ensimmäinen, jossa suomen kieli on hakukielenä. (Lähde: Lehikoinen - Kiuru, Kirjasuomen kehitys, 1998) Poppiuksen tekemiä sanakirjoja ei kirja mainitse, eikä niitä löytynyt muidenkaan lähteiden avulla.
Imagen ehdokas ensimmäiseksi Suomessa painetuksi CD-levyksi voi hyvinkin pitää paikkansa: ajankohta osuu hyvin yhteen kotimaisen CD-tuotannon aloittamisen kanssa. Ensimmäinen suomalainen CD-tehdas CD-Linja Oy aloitti toimintansa 1990-luvun puolivälissä. Jo alunperin 60-prosenttisesti ruotsalaisen DCM:n (Digital Communication Media) omistuksessa olleesta CD-Linjasta tuli vuonna 2001 osa DCM-konsernia. Se yhdistyi tanskalaiseen SDC DanDisciin vuonna 2005, ja näin muodostuneen yhteispohjoismaisen konsernin nimeksi tuli Dicentia. - Nykyään ainoa suomalaisomistuksessa oleva CD- ja DVD-tehdas on Data-Mate.
Lähteet:
Mika Koivusalo, CD-levyjä suomalaisesta tehtaasta. Hifi 6-7/1996
Juhani Kolomainen, Äänen kuningatar : kotimainen cd-levyjen...
Mahtaisiko kyseessä ole laulu Metsässä, jonka on säveltänyt C.M. v. Weber. Laulu löytyy Rikströmin nuottijulkaisusta Kolmiäänisiä laulua -vihkosta nro 2.
