Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Children´s literature : an illustrated history /edited by Peter Hunt, ISBN 0-19-212320-3 (sid.)
Townsend, John Rowe: Written for children : an outline of english-language children literature, ISBN 0-14-021920-X (nid.)
Darton, F.J.: Children´s Books in England: five centuries in social life, cls0126714.
Green, Roger Lancelyn: Tellers of tales : children's books and their authors from 1800 to 1964. London 1965.
Nämä ovat kirjoja, jotka ovat saatavissa esim. Helsingin kaupunginkirjastosta ja kaukolainattavissa myös muualle maahan. Lisää kirjallisuutta löydät mm. netistä, ks. esim. http://www.scils.rutgers.edu/~kvander/HistoryofChildLit/readhis.html. Yleiskuvaa aiheesta saat esim....
Säkeet sisältyvät pieneen kirjaan, jonka nimi on Minä ja maailma: epigrammeja (1960).
Säkeet muodostavat yhden runon, epigrammin. Se on yksi säepari otsikon Kauneus, taide, persoonallisuus alla.
Internetistä löytyy mm. kuvia kuuluisasta amerikkalaisesta salakapakasta (esim. google-haku ja hakusana: speakeasy prohibition; kts. Speakeasy & Prohibition Photos). Myös tietoa ajan musiikista löytyy internetistä (hakusana: prohibition music).
Helmet-haulla löytyi cd-levy, jossa on Yhdysvaltain kieltolain aikaista musiikkia: The music of prohibition (Sony Entertainment, 1997).
1900-luvun muodista on useita teoksia kirjastojen kokoelmissa. Erityisesti 30- ja 40-lukujen muodista on julkaistu seur. kirjat: Peacock, John: Fashion sourcebooks, The 1930s ja Fashion sourcebooks, The 1940s. Myös ajan laukuista, hatuista, kengistä löytyy kirjoja (valitse Helmet-aineistohausta sanahaku ja käytä hakusanoina: pukeutuminen jalkineet; pukeutuminen...
Kirjan "Paahde" (alkuperäiseltä nimeltään "Holes") tekijältä Louis Sacharilta ilmestyi tänä syksynä suomeksi kirja "Riskitekijä". Teos on alkuperäiseltä nimeltään "Small steps" ja se on julkaistu New Yorkissa vuonna 2006 eli kirja on suomennettu heti, kun se on ollut mahdollista. Vielä ei tiedetä aikooko kirjailija tehdä lisää jatko-osia.
Kysymykseesi vastaaminen edellyttäisi sellaista saamen kielen historian ja nimistön asiantuntemusta, jota meillä ei valitettavasti ole näin joulunaikaan käytettävissä.
Palaamme asiaan myöhemmin, jos saamme asiasta enemmän selkoa.
Tässä vaiheessa voin vain todeta, että saamenkielisen nimistön edellisten sukupolvien tunnetuin asiantuntija T. I. Itkonen ei kirjoituksissaan (esim. Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella, julkaistu Virittäjä-lehdessä 1920 tai suurteos Suomen lappalaiset 1-2, v. 1948) mainitse Kolmisoppi-nimeä.
Savon historian 1. osassa (1988)on Kauko Pirisen kirjoittama luku Savon saamelaisperäisestä nimistöstä (s. 275-281: Lappalaiset : väistyvä väestöaines), mutta sekään ei tunne Kolmisoppea.
Piilo, soppi on...
Otimme yhteyttä Urho Kekkosen arkistoon http://www.ukk-arkisto.fi/
Urho Kekkosen Arkiston tutkija ehdottaa yhteyden ottoa Kalevan arkistoon (08) 5377 111 / vaihde), koska siellä luultavasti tiedetään alueen tapahtumista.Hän ehdottaa myös yhteydenottoa myös Kansallisarkistoon, jonne on todennäköisesti siirretty presidentin adjutanttien Kekkosen maakuntamatkoista kertova arkisto (yhteyshenkilö kauko.rumpunen@narc.fi). Tutkija uskoo, että Kekkonen on vieraillut Oulaisissa pääministeriaikojen puhujamatkoilla.
Arkiston tietojen mukaan Kekkonen sai postia Oulaisista esim. 75- ja 80-vuotisjuhliensa tiimoilta. Merijärven ala-aste sekä Oulaisten kauppaoppilaitos muistivat tasavallan presidenttiä piirustuksin ja kortein. Arkiston tietojen mukaan...
Suunnilleen kaikki Juice Leskisen laulut on julkaistu sarjassa "Mamme lauluja" 1-5, mutta Mikko Alatalon säveltämää ja Juicen sanoittamaa laulua "Odysseus" ei jostain syystä ole koskaan julkaistu nuottina. Kokoelmasta "Maamme lauluja 1" (Love 1985 ja Bluesway 2000) löytyy kuitenkin laulu "Nuku".
Laulu "Paperitähdet" (sävellys Ray Davies, sanat Juice Leskinen) löytyy kokoelmista "Hitit - rautainen 70-luku" (F-Kustannus 2003), "Suomi-popin helmiä 8" (Helmi 2011), "Kitaralaulujs 2" (F-Musiikki 2011) ja "Kultainen poplaulukirja" (F-Musiikki 2014).
Heikki Poroila
Suomen kansallisbibliografia ei tunne kuin kaksi Tynnin saksannosta. Runokäännöskokoelmassa Meine schöne Schwester (Oberbaum 1990) ei valitettavasti ole runoa Tanssilaulu. Myöskään saksankielisessä suomalaisen lyriikan kokoomateoksessa Still wie Licht ei ole Tanssilaulua.
Kappaleen nimi on Suutarin tyttären pihalla ja se löytyy mm. Suuren Toivelaulukirjan osasta 2 s. 192-193. Kirjasarja löytyy useimmista kirjastoista. Säveltäjä on Toivo Kärki, sanoittaja Reino Helismaa, joka lauloi kappaleen levylle v. 1948.
Rahoitusbudjettiin liittyvää kirjallisuutta on mm. laskentatoimen, budjetoinnin kirjoissa. Asiasanalla budjetointi tai laskentatoimi tai yhdistämällä asiasanat yritykset ja budjetointi voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 .
(Pelkästään rahoitusbudjettiin liittyvää kirjallisuutta ei voi etsiä, koska asiasanaa rahoitusbudjetointi ei käytetä.)
Hyviä selkeitä määritelmiä rahoitusbudjetoinnista on esim. seuraavissa:
- Leppiniemi, Jarmo: Yritysrahoitus, 1989 (täydennettävä ajantasalla pidettävä kansio)
- Leppiniemi, Jarmo: Rahoitus (s. 44-61 käsittelevät rahoitusbudjettia, myös budjetin laatimista)
Laskentatoimen kirjoissa on esimerkkejä rahoitusbudjetin...
Kirjasto on sikäli huono paikka tuon kysymyksen vastaajaksi, että tavalla tai toisella teokset on pakko aakkostaa - tavallaan ei ole sijaa sille mahdollisuudelle, että aakkostaa ei voisi. Tässä selvitys asiasta informaatikolta, joka tekee luettelointityötä Helsingin kaupunginkirjastossa:
"Kyllä aina on pystytty aakkostamaan, en keksi tilannetta, että emme pystyisi. Monta kertaa pitää kyllä miettiä, mikä on etu- ja mikä sukunimi. Siihen on apuvälineitä, mm. teoksia eri kielisten nimien käytöstä, eri maiden kirjastojen tietokannat, kongressin kirjaston luettelo. Eri kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettuja kirjoja - niitä, joihin oma ammattitaitomme ei riitä - meille translitteroivat tulkit. Omasta takaa meillä on melko laaja...
Perheiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista esim. seuraavat teokset:
Inhimillinen turvallisuus (Vastapaino, 2000)
Juuti Pauli, Suomalainen elämänlaatu (JTO-palvelut, 1996)
Kemppinen, Petri: Kasvatuksen maailmat - kadotettua kasvatusvastuuta etsimässä (Kustannusvalmennus P & K, 2001)
Keurulainen, Maritta: Elämää perheinä 1990-luvun Suomessa (Tampereen yliopisto, 1998)
Väheneekö väki - paranevatko pidot? (Väestöntutkimuslaitos, 1997)
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin internetsivuilta osoitteessa http://www.stakes.fi löytyy myös tietoa perheiden hyvinvoinnin tutkimuksesta.
Kyllä voit. HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun kohdasta Ohjeita -> Käyttösäännöt. Siellä todetaan mm. seuraavaa:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Sinun ei siis tarvitse asua pääkaupunkiseudulla.
Voit tietysti myös tilata aineistoa Helsingin kaupunginkirjastosta kaukolainoiksi oman asuinkuntasi kirjaston kautta, mutta kaukolainat ovat maksullisia. Niihin et kuitenkaan tarvitse HelMet-...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29....
Hei,
Vaski-kirjastojen ainoa vapaalta näyttävä nide näyttäisi tosiaan olevan Velkuan kirjastossa. Siihen ei voi tehdä varausta.
Kysyin tätä Naantalin kirjastosta.
Työtoverini kuulivat puheluni ja käsittelivät juuri palautuskirjoja, joiden joukossa oli tämä kirja. Se on ollut meillä korjattavana ja siis palautui tänään.
Nyt olisi selvintä, että laitan kirjan nimellänne varattuihin pääkirjaston vastaanottoon. Se on sieltä noudettavissa viiden päivän aikana. Tänään kirjasto suljetaan klo 18.00. Seuraavan kerran avataan sunnuntaina 12.00- 18.00.
Rössymaito on etenkin Pohjanmaalla tunnettu perinneruoka. Sen ainesosat ovat rössy eli veripalttu, vesi, suola, perunalohkot ja maito.
Perunalohkot lisätään suolalla maustettuun veteen ja keitetään puolikypsiksi. Veripalttu leikataan paloiksi ja lisätään keittoon. Kypsään keittoon lisätään maito. Keitto saa vielä kiehahtaa ennen tarjolle tuontia.
Rössyn voi valmistaa monella eri tavalla, mutta yleensä siinä on ainakin verta, kaljaa tai maitoa, suolaa, jauhoja, sipulia, voita ja silavaa.
Lähteet:
Perinneruokia. Marttaliitto, 1976
Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen, 1999
Www-sivulta http://www.hel.fi/palvelut/kirjastot/arkistot.html löytyy mm. Kansallisarkisto ja sieltä sivu http://www.narc.fi/ohjeet.html , josta löytyy arkistolaki sekä sivun lopusta dokumentti Arkistolaitoksen suositus arkistonmuodostussuunnitelman laadinnan, käytön ja ylläpidon periaatteeksi (http://www.narc.fi/ams ).
Varhaisia ankkasuomennoksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että käännökset tehtiin tavallisemmin tanskasta tai ruotsista kuin alkuperäisestä englannin kielestä. Esimerkiksi Kulta-Into Piin nimessä on selviä yhtymäkohtia hahmon ruotsin- ja tanskankielisiin nimiin (Guld-Ivar Flinthjärta, Guldiver Flintesten). Sille, miksi suomentajat päätyivät nimen jälkiosaa muodostaessaan pelkkään Piihin (piikiveä merkitsevästä sanasta flint, joka sisältyy sekä nimen alkuperäiseen englanninkieliseen muotoon että sen pohjoismaisiin käännöksiin) ja jättivät pois sekä ruotsin "sydämen" että tanskan "kiven", en selitystä löytänyt. Ehkäpä he eivät osanneet tehdä valintaa Piisydämen ja Piikiven välillä tai yksinkertaisesti pitivät pelkän Piin...
Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)Suomalaisen...
