Japanilainen puutarha on Anne Paalon ja Jari Jetsosen kirjan Japanilainen puutarha suomalaisittain mukaan luontoa kunnioittava taideteos tai jonkinlainen metafora, joka koostuu luonnosta, maisemasta, taivaasta maiseman yläpuolella, puutarhan ympärillä olevasta vesistöstä sekä kivien, kasvien ja kukkuloiden muodoista. Epäsymmetrisesti asetellut kivet ja puut heijastelevat villiä luontoa. Usein japanilaisessa puutarhassa on myös lyhtyjä, siltoja ja rakennettuja lammikoita, jotka toistavat tarkasti maisemaa, joka ympäröi puutarhaa. Puutarha kuvaa luonnon kestävyyttä, mutta myös ihmistä luonnon osana, sen luojana ja säilyttäjänä. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat tasapainossa ja heijastavat hiljaisuutta ja rauhaa. Puutarha on...
Postmodernin markkinoinnin kohteena ovat kulutukseen perustuvat yhteisöt. Usein ajatellaan virtuaalista markkinointia online-yhteisöille. Aiheesta löytyy kirjoja ja artikkeleita myös googlaamalla, mutta erityisesti Aalto-yliopiston kirjastosta, lib.hse.fi.
Tässä muutama kirjaehdotus:
Baker, Michael J & Hunt, Susan (2008) The Marketing Book
Cova, Bernard et. al (2007): Consumer tribes
Schroeder, Jonathan E et. al (2006): Brand culture
Kangaspunta, Seppo: Yksilöllinen yhteisölliyys (2011)
Puistotätitoiminnan historiasta kerrotaan lyhyesti Siiri Vallin julkaisussa 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä. Ensimmäisestä puistotädistä siinä ei ole mainintaa.
Puistotätitoiminnan aloittivat työvalmiusnaiset 1940-luvulla yli 30 puistossa. Pienten lasten hoitopaikkojen vähyyden vuoksi toiminta osoittautui perheille tarpeelliseksi avuksi. Enimmillään puistotätejä oli Helsingissä 110-125.
Puistotädit toimivat puistoissa rajatulla, kaupungin osoittamalla alueella. Toiminta oli (ja on) yksityistä valvottua pienten lasten ulkoilutoimintaa pääasiassa alle neljävuotiaille lapsille.
Toiminta otettiin leikkikenttien tavoin lastentarhain johtokunnan valvontaan vuonna 1951, mutta se jäi edelleen yksityisten henkilöiden yrittäjyyden...
Verenpainemittareita ei ole lainattavissa Jyväskylän kirjastoissa. Kehottaisin kysymään omalta terveysasemalta voisiko sieltä lainata mittaria tai olisiko siellä verenpaineen mittauspistettä omatoimiperiaatteella.
NASA:n eksoplaneettasivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan tällä hetkellä tunnetaan 4099 oman aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa eli eksoplaneettaa ja 3 045 eksoplaneettajärjestelmää. Lisäksi vahvistusta vailla on 4 729 eksoplaneettahavaintoa.
Eksoplaneetat on lähtökohtaisesti nimetty sen tähden mukaan, jota ne kiertävät. Tähtien nimet ovat puolestaan useimmiten kirjain- ja numerosarjoja, joiden osat viittaavat esim. löydön tehneen teleskoopin tai tutkimuksen nimeen ja löydön järjestysnumeroon. Kun tähdeltä löydetään planeetta, nimi muodostetaan lisäämällä tähden nimeen pieni kirjain (b, c, d jne.). Kirjain kertoo yleensä siitä, missä järjestyksessä planeetat on löydetty (b on aina ensimmäinen). Mikäli tähdeltä löydetään...
Hepreankielinen Ebenezer-nimi tarkoittaa "avun kiveä". Nimi pohjautuu raamatulliseen paikannimeen Eben-Eser: "Israel lähti sotaan filistealaisia vastaan ja leiriytyi Eben-Eserin luo, -- " (1. Sam. 4:1) - "Samuel otti kiven ja pani sen Mispan ja Seenin välille ja antoi sille nimen Eben-Eser [avun kivi] -- " (1. Sam. 7:12).
Pojan nimenä Ebenezerin ottivat käyttöön puritaanit 1600-luvulla.
Lähde:
Patrick Hanks, Babies' names
Perusteos: Dahlgren, Östen: Elintarvikekemia. 1997
Kypsennykseen ja pakastamiseen liittyviä tutkimuksia esim.
Makkonen, Pirjo: Kypsennysmenettelyn valinta lihan mureusominaisuuksien perusteella : matalalämpökypsennys. 1995. EKT-sarja 999.
Kinnunen, Arvo: Elintarvikkeiden uudet prosessointi- ja kypsennysmenetelmät. 1998. Teknologiakatsaus 63.
Kalapakasteiden laatu vuonna 1988. Elinkeinohallitus. Kuluttaja-asiain osaston julkaisuja 15.
Opinnäytteitä:
Papinaho, Petri: Lämmön siirtyminen ja siihen liittyvä kosteuden diffuusio lihassa ja lihavalmisteissa... Helsingin yliopisto, lihateknologian laitos. Pro gradu 1990.
Hihnala, Esa: Lihan ja lihaeinesten teolliset kypsennysmenetelmät...Helsingin yliopisto, lihateknologian laitos 1989.
Kannattaa...
Tauno-Olavi Huotarin ja Pertti Seppälän teoksessa Kiinan kulttuuri, 1999 (ISBN 951-1-15943-7) lukee s. 304 näin: "Kiinassa ei koskaan kirjoitettu varsinaista eeposta, kuten Intiassa Ramayana ja Mahabharata tai Kreikassa Ilias ja Odysseia.---Mytologinen aineisto ei myöskään esiinny kootusti missään yksittäisessä teoksessa, vaan se on hajallaan Zhou- ja Han-kausien klassikoissa."
Kirjan saatavuuden näet pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä tietokannasta, osoite
http://www.helmet.fi
Kysymyksesi on todella mielenkiintoinen ja vaatiikin hieman selventämistä siitä, millainen kirja lasketaan dekkariksi.
Monet lukijat mieltävät dekkarin murhakirjallisuudeksi. Kuitenkaan dekkareissa ei yleensä pääasiana ole murha vaan jonkin tietyn rikoksen ratkaiseminen. Tästä johtuukin se että dekkareissa on päähenkilöinä salapoliiseja, etsiviä, poliiseja tai muita rikosten ratkaisuun erikoistuneita henkilöitä. Rikokset siis voivat olla muitakin kuin murhia. On dekkareita joissa käsitellään kavallusta, katoamista, raiskausta, vakoilua, tuhopolttoa tai muuta vastaavaa rikosta, joka täytyy kuitenkin ratkaista roolihahmojen mielenrauhan tai taloudellisten etujen saavuttamiseksi. Joskus dekkarissa saattaa olla pääasiana pelkästään rikokseen...
Käytössäsi oleva UDK-taulukko on tieteellisten kirjastojen käyttämä luokitusjärjestelmä, esim. suurin osa yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista luokittaa teoksensa sen mukaan. Internetistä löytyy UDK-luokituskaavio, osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica_udkkaavio.htm . Yleiset kirjastot Suomessa käyttävät pääsääntöisesti YKL-luokitusta, mutta Helsingillä on käytössään aivan oma luokituksensa HKLJ. Sekä YKL:stä että Helsingin luokitusjärjestelmästä on olemassa verkkoversiot, YKL http://ykl.kirjastot.fi/ , HKLJ http://hklj.kirjastot.fi/ .
Sanakirjojen luokituksesta YKL-järjestelmässä:
- jos kyseessä on yleinen monikielinen sanakirja, niin se luokitetaan 87.038, tähän luokkaan tulevat myös julkaisun kielestä riippumatta...
Kirjastot eivät pysty arvioimaan kolikkojen arvoa. Kolikon kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti sen arvoon. Tuoreinta painosta 'Suomen rahat arviohintoineen : keräilijän opas' -teoksesta kannattaa tutkia. Se määrittelee kolikon tavallisimmaksi myyntihinnaksi n. 22€ (130 mk)
Rahan arvionnissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Suomen numismaatikkojen sivuilta löytyvät jäsenyhdistysten yhteystiedot, https://www.numismaatikko.fi/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Laura Kolben teoksesta "Kulosaari : unelma paremmasta tulevaisuudesta" vuodelta 1988 (s. 162) löytyi tieto, jonka mukaan arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemat Ribbinghofin rivitalot olivat Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus. Ne valmistuivat v. 1916-17. Kirjassa on myös piirroskuva alueen suunnitelmasta sekä runsaasti taustatietoja asiasta. Olli Lehtovuoren kirjassa "Suomalaisen asuntoarkkitehtuurin tarina" vuodelta 1999 kerrotaan ensimmäisistä rivitaloalueista ja ensimmäisistä elementtirakenteisista rivitaloista 1950-luvulla.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista on saatavana esimerkiksi teokset Marie Curie: elämä (tekijä Susan Quinn), Äitini Marie Curie (tekijä Eve Curie) ja Valittujen Palojen kustantama Historian suurmiehiä. Teosten saatavuuden näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
Internetin puolella suomenkielistä tietoa Curien elämästä ja urasta löytyy mm. linkeistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Curie
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/curie.html
http://users.tkk.fi/~smaisnie/Finnish/Curie/CurieMarie.html
Olen etsinyt kotimaiset artikkeli- ja kirjatietokannat enkä ole löytänyt mitään. Katsoin myös Iiris Kalliolan kirjan Kun kirppu puree sinua (1998). Juhani Itämiehen kirjassa Pistämätön hyttyskirja (2007) annetaan myrkyttömiä ohjeita otsikon ”Näin vähennät hyttysten määrää pihapiirissä”
alla. Otsiko ”Kuivuus vähentää hyttysten määrää” alla todetaan, että esim. kesähyttysten munat voivat talvehtia parikin vuotta odottamassa otollisia olosuhteita
Tässä muutama ehdotus:
1.Kallonen, Kari : Sinivihreät baretit, suomalaiset sotilaat Vietnamin sodassa 2. Lukkari, Matti: Vastuunkantaja : Aito Keravuoren sotilaanelämä 3. Kallonen, Kari: Ristiretki 4. Sivonen, Pekka:
Ydinasepelote Yhdysvaltain poliittisen vallankäytön muovaajana 5. Laine, Sirpa : Vietnamin trauma Yhdysvalloissa, tulkinta johtajuuden rehabilitaatiosta Carterin ja Reaganin presidenttikausina, 1988
6. Myös Paavo Rintala on käsitellyt aihetta ja rauhanaateetta kaunokirjallisessa teoksessaan Vietnamin kurjet
Edelliset teokset löytyvät pääkaupunkiseudunkin yleisistä kirjastoista. Tässä vielä alla jokunen teos tieteellisissä kirjastoissa. Ne voit kaukolainata oman lähikirjastosi kautta. Kysy kaukolainaamisesta lisää...
Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että mikrofilmit täytyy tilata etukäteen. Filmeistä voi tilata myös suoraan paperisia suurennoksia, mutta tulostuksen voi tehdä itsekin.
Alla on linkki ohjeisiin. Sivulta löytyy myös mikrofilmipalvelun sähköpostiosoite, josta kannattaa kysyä tarkempia tietoja esimerkiksi kopioiden maksamisesta. Toisesta linkistä löytyy palveluhinnasto.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/palveluhin…
Stålarminkatu (nimetty 1923, entinen Työläiskatu) liittyy Vaasa-kuninkaitten aikaan. Nimi valittiin Stålarm-suvun nimen säilyttämiseksi. Suvun kuuluisin jäsen Arvid Eerikinpoika (1549-1620) oli jonkin aikaa kuninkaallisen puolueen johtajana Suomessa ja tunnettu Turun linnan urheasta puolustamisesta. Arvid Stålarm toimi Klaus Flemingin kuoltua Suomen käskynhaltijana 1597-1602.
Lisää Arvid Stålarmista http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/257/
Lähde: Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011, s. 390)
Ensimmäinen laulu on Yrjö Mikkosen Nukkumaan. Se löytyy nuottijulkaisusta Tilleri talleri talliainen. Voisiko toinen olla Jukka Koiviston säveltämä Linnunpoika? Se löytyi Suomen kansallisdiskografian, Violan nimekehausta kappaleen alulla Lintu lensi ikkunaan, https://finna.fi.
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
