Jokaisella kiinteällä aineella on ns. pituuden lämpötilakerroin, joka ilmoittaa kuinka paljon metrin mittaisen kappaleen pituus muuttuu, kun lämpötila muuttuu yhdellä asteella.
lämpötilakertoimia:
alumiini 0,000 023
hopea 0,000 019
kupari 0,000 017
messinki 0,000 020
teräs (rauta) 0,000 012
puu 0,000 005 - 0,000 030
Metrin mittaisen terästangon pituus kasvaa yhden asteen lämpötilan nousun seurauksena 0,000 012 metriä, eli 0,0012 cm, eli 0,012 mm.
Puun lämpötilakertoimen vaihteluväli johtuu käytetystä puulajista.
Muusikoiden.net -keskustelupalstalla on pohdittu aihetta, keskustelijoiden kokemukset vaihtelevat. Keskustelut löytyvät hakusanoilla: kitara lämpötilan. Yleisin toteamus tuntuu olevan, että ilmankosteuden vaihtelu vaikuttaa...
Nykykäsityksen mukaan eläinten seksuaalisuus ilmenee hyvin monin tavoin, eikä seksiin eläimillä kuten ihmisilläkään liity läheskään aina suvunjatkamistarkoitusta. Myös raiskauksia ja masturbaatiota esiintyy eläimillä yleisesti. En löytänyt mitään yksiselitteistä luetteloa niistä eläinlajeista joilla näitä toimintoja tavataan tai ei tavata, eikä asiaa liene vielä edes tutkittu niin paljon, että kattavia listoja voitaisiin julkaista.
Perusvastaukset kysymyksiisi löydät kuitenkin esim. seuraavista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4inten_seksuaalisuus
http://www.hs.fi/ihmiset/a1384151395229
http://uutiset.helsinki.fi/2013/10/18/seksuaalisuus-ei-ole-ihmisen-yksi…
Jos kaipaat perusteellisempaa tietoa asiasta, suosittelen...
Kalevankankaan ns. lastenhauta-alue sijaitsee lähellä hautausmaan etelälaitaa, kappelista hieman lounaaseen. Samalla kohdalla kappelin puolella on erinomaisena maamerkkinä Haarla-suvun mausoleumi.
Toimittaja Jyrki Koulumies oli ratkaiseva yhteyshenkilö Viktoria Mullovan loikkauksessa v. 1983. Koulumiehen osuutta tapahtumaan ei haluttu paljastaa, joten pakomatkan kerrottiin tapahtuneen taksilla.
25 vuotta myöhemmin Koulumies kertoi koko tapahtumasarjan kirjassaan Moskova, Mullova ja minä. Yleisradion uutisointi tapauksesta tuoreeltaan löytyy oheisen Ylen arkistosivun toisesta videosta. Peitetarinaan on viitattu mm. Ilta-sanomissa.
Luettelon Suomen paljassiemenisistä kasveista (Pinophytina) löydät täältä:
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-fi-Finnish-list.html
Samassa tietokannassa on lueteltuna myös muualla maailmassa esiintyviä paljassiemenisiä:
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-English-list.html
Kun henkilö kutsutaan todistajaksi oikeuteen, haastemies antaa haastetodistuksen kirjallisesti tiedoksi. Siihen ei saa vastata kielteisesti, muutoin kuin tietyissä poikkeustapauksissa. Tämä käy ilmi oikeuskäymiskaaren 17 luku 20 §:ssä.
Oikeudenkäymiskaaren löydät Suomen Laki 1:stä hakemiston kautta. Teksti löytyy myös Finlexistä, joka on Valtion säädöstietopankki http://www.finlex.fi/fi/ . Polku menee lainsäädännöstä ajantasaiseen lainsäädäntöön, asiasanojen oikeudenkäymisk* ja todistajat kautta suoraan Oikeudenkäymiskaareen, joka on annettu 1.1.1734.
Ruusuromaanin suomennosta ei tosiaan ole olemassa. Englanninnos on saatavissa useammassa yliopistokirjastossa, Varastokirjastossa ja Vaski-kirjastossa, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Tässä tarkat tiedot käännöksistä:
The romance of the rose |d Guillaume de Lorris and Jean de Meun |e transl. into English verse by Harry W. Robbins |e ed. and with an introd. by Charles W. Dunn. - Syracuse, N.Y. |b Syracuse U.P. |c 2001. – ISBN 0-8156-2765-3.
The Romance of the Rose |d by Guillaume de Lorris and Jean de Meun |e transl. by Charles Dahlberg__ |a Hanover, NH |b University Press of New England |c 1983. ISBN -0-87451-267-0 (pbk).
Eva ja Adam -kirjojen kirjoittaja Måns Gahrton (s. 1961) itse on syntynyt Lundissa, mutta muuttanut jo hyvin varhain Tukholmaan.
Eva ja Adam -kirjoissa kyseessä on nykyaika ja koulu on ruotsalainen peruskoulu.
Gahrtonin Rosa-kirjojen Rosan kotipaikaksi mainitaan Tukholma ja Gahrton asuu itsekin Tukholmassa. Joten voisiko olla...???
Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1" on kerrottu enemmänkin kirjailijasta itsestään ja myös hänen kirjoistaan, mutta sielläkään ei ollut vastausta paikkaa koskevaan kysymykseen. Kirjoissa pääpaino on enemmänkin ihmissuhteissa ja ystävyydessä ja jokapäiväisessä elämässä, jolloin tapahtumien paikka ei ole nähtävästi pääasia.
Evalla ja Adamilla on omat kotisivut.
http://www.evaochadam.com/index2....
Manchurian Candidate, The (1962)
Ohjaaja: John Frankenheimer
Valmistumisvuosi: 1962
Maa: Yhdysvallat
Tuotanto: John Frankenheimer
UA United Artists Pictures Inc.
Laji: Pitkä, fiktio
Muut nimet: Mantshurian kandidaatti (suomenkielinen nimi)
Kandidaten från Mandsjuriet (ruotsinkielinen nimi)
Hjärntvättad (ruotsinkielinen nimi)
Mantshurian sankari (televisioesityksessä käytetty nimi)
äyttelijät:
Frank Sinatra - Bennet Marco
Laurence Harvey - Raymond Shaw
Janet Leigh - Rosie
Angela Lansbury - Raymondin äiti
Henry Silva - Chunjin
Ensi-ilta
Pvm: 10.2.1989
Paikat: Nordia 3
Muut esitykset
Pvm Paikka Tyyppi
21.4.1991 TV3 televisioesitys
10.5.1992 TV3 televisioesitys
www.elonet.fi
Unijaksoista katso esim. esim. IMDB:n keskusteluja
http://www....
Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, joiden tuotantoon voisit tutustua: Minna Canth, Juhani Aho, Ilmari Kianto, Maria Jotuni, Maiju Lassila, Joel Lehtonen, Toivo Pekkanen, Frans Emil Sillanpää, Väinö Linna, Hannu Salama, Pentti Haanpää, Paavo Rintala, Veijo Meri, Helvi Hämäläinen, Anja Kauranen ja Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie.
Voit tutustua aiheeseen myös mm. seuraavista kirjoista: Kirstinä Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, Laitinen Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Suomen kirjallisuushistoria 1-3, Kirsitinä Leena: Aikuisopiskelijan äidinkieli, Äidinkieli ja kirjallisuus - käsikirjallisuus.
Hyvää tietoa saat myös tästä linkistä:http://oppi.preview.jyu.fi/kirjallisuuden_aikajana/1900-luvun-suomalain…
Sainio on Taivassalossa ja Halikossa tavattu sana, jonka merkitys on ’reki, ajoreki’ ja Satakunnassa saini *kirkkoreki, leveä reki’. Sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa. Kokemäellä on säilynyt tieto nimestä Saynyola vuodelta 1455 ja Haukiputaalla Sainio 1844, Pornaisissa 1898. Vuoden 1906 suurnimenmuuton yhteydessä nimeä on otettu käyttöön Suomen lounaisosissa, jonkin verran myös Itä-Suomessa. Sainioksi on nimensä muuttanut Sillberg Porissa 1876, Iivari Tampereella 1881, Jakobsson 1889, Karenius Askolassa 1893, Mariantytär Turussa 1896, Salonius Turussa 1897 ja Sonninen Tampereella 1900.
Miettunen ja Miettinen nimien alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan ne ovat pohjautuneet...
Parapähkinä on oma pähkinälajikkeensa. Sen tieteellinen nimi on Bertholletia excelsa, englanniksi Brazil nut. Lisätietoja pähkinästä saa internetin kautta esim. valitsemalla MetaCrawler- hakupalvelun (www.metacrawler.com) hakemalla sanalla Bertholletia. Tuloksena ainakin sivu http://rain-tree.com/brazilnu.htm
Ortodoksisessa nimipäiväkalenterissa Tinjan päivä on 20.3. Silloin vietetään marttyyri Fotini (Foteine) Samarialaisen muistopäivää, jonka nimestä Tinja tulee.
Lähde: http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Nora Schuurmanin Vahinkorakkauteen (1998), Marja-Leena Tiaisen Poistui kotoaan -kirjaan (2005) ja Asta Ikosen Luokan makeimpaan lomaromanssiin (2003)ei ole jatko-osia. The nightmare room -trilogian toinen osa on Pahin painajaisesi, mutta siihen ei ole olemassa jatkoa.
Nora Schuurmanin uusin nuorten kirja on Auringonkukkatalvi (Otava, 2005). Asta Ikosen tuorein teos Kettukuja vaarassa (Karisto, 2004).
Kysymyksiin ei löytynyt yksiselitteisiä vastauksia. Ketun tai variksen kohtalo riippuu ainakin rotan syömän myrkyn määrästä ja siitä, miten terveitä ne ovat myrkkyrotan syödessään. Syövätkö ketut yleensä raatoja? Haistavatko ne myrkyn rotasta? Yleensä parvissa liikkuva varis tuskin pystyy yksin syömään löytämäänsä rottaa, vaan joutuu jakamaan sen muiden varisten, ym. lintujen kanssa. Yhden variksen saama myrkkymäärä jää näin aika pieneksi. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä eläinlääkäriltä.
Titanicin orkesterinjohtaja Wallace Henry Hartleyta näyttelee ammattiviulisti Jonathan Evans Jones.
Englanninkielinen artikkeli Evansista: http://www.musicteachers.co.uk/journal/2000-10_evansjones_1.html
Tietoa elokuvan ja todellisuuden vastaavuuksista ja eroista englanniksi: http://www.chasingthefrog.com/reelfaces/titanic.php
Tietoa elokuvasta suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Titanic_(vuoden_1997_elokuva)
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työskentelevät kirjastossa tavallisesti kirjastonhoitajan tms. nimekkeellä. Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Asetuksella nro 513/13.6.2001 säädettiin, että kirjastolaitoksesta vastaavalla voi ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi olla myös ammattikorkeakoulussa suoritetut ammatilliset vähintään 35 opintoviikon mukaiset opinnot: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Hyvä kooste korkeakoulutason koulutuksesta löytyy: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
Hei,
Jenni Vartiaselle ei löydy mitään virallista posti-osoitetta. Tietoja hänestä löytyy esim. hänen Facebook-sivusta. Sieltä löytyy myös yhteystiedot hänen tiedottajalle.
https://www.facebook.com/jennivartiainenofficial
Voit katsoa elokuvia esim. sivuista:
Yle: http://areena.yle.fi/tv/sarjat-ja-elokuvat/elokuvat
Nelonen: http://www.ruutu.fi/leffat
Esim.Netflix tarjoaa ilmainen tutustumiskuukaden, mutta sitten katsominen muuttuu maksulliseksi. Kannattaa huolellisesti tutusta käyttöehtoihin ja miten palvelua pystyy lopettamaan ilmaisen kuukauden jälkeen jos et aio tulevaisuudessa ostaa sitä.
https://www.netflix.com/?locale=fi-FI
Netistä löytyy myös ilmaisia elokuvia eri sivustoista. Nämä ovat usein lain vastaisia sivustoja eikä niitä saisi...
