Olet pätevä työskentelemään kirjastonhoitajana yleisessä kirjastossa, mikäli olet suorittanut kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnon ammattikorkeakoulussa. Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) määrittelee työntekijöiden osaamisvaatimukset seuraavalla tavalla: "Yleisellä kirjastolla...
Olemme yhteistyössä päätyneet ehdottamaan seuraavia romaaneja: ensimmäiseksi tulivat mieleen tajunnanvirran klassikot: James Joycen Odysseus, Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä-sarja, Virgia Woolfin teokset (erit. Majakka ja Aallot) sekä Hermann Brochin Unissakulkijat-sarja.
Lisäksi Dostojevskin tuotanto, Hermann Hessen Arosusi, Gertrude Steinin Ida, Bo Carpelanin Alkutuuli, Annika Idströmin Veljeni Sebastian. Uusimpia ovat Alan Lightmanin Einstein unet, Brjörn Ranelidin Synti ja Rakkauden sisimmäinen huone, Carina Rydbergin Korkeinta kastia.
Kirjastot eivät myy vanhoja loppuunmyytyjä aarteitaan, joten kannattaa sitkeästi jatkaa antikvariaattien kiertelyä. Makupalat-palvelusta osoitteesta
http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm#antikvariaatit löydät linkityksiä antikvariaattien sivuille. Useimmat divarit ottavat asiakkaan toivelistoja vastaan ja jos toivottua kirjaa tarjotaan antikvariaatille, he ilmoittavat siitä keräilijälle. Viidakkotohtori-sarjaa kustansi aikanaan Ristin voitto -niminen kustannusosakeyhtiö ja uusimman painoksen Viidakkotohtorista on ottanut sama yhtiö nyt Aika oy nimisenä vuonna 1997. Aika -kustantamon osoitetiedot löytyvät verkosta http://www.aikaoy.fi/. Kannattaa vielä kysyä kustantajaltakin, josko heidän varastoissaan vielä olisi edes yksittäisiä teoksia...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) löytyy muutamia teoksia aiheesta. Hakiessa voi valita hakutyypin Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi biologia sanakirjat venäjän kieli. Näin saa hakutulokseksi teokset Anglo-russki biologitseski slovar : okolo 70 000 terminov, toimittaneet O. I. Tsibisova, N. N. Smirnov ja S. G. Vasetski, Moskva : Russki jazyk, 1993, ja Biologian, maantiedon ja historian sanasto : suomi-venäjä = Biologija, geografija i istorija : finsko-russki slovar, Opetushallitus, 1994. Hakusanoilla lääketiede sanakirjat venäjän kieli löytyy teokset Bolotina, A. J: Anglo-russki i russko-anglijski meditsinski slovar = English-Russian and Russian-English medical dictionary, Moskva :...
Malcolm Birdin Suurta noitakirjaa ei aiota poistaa kirjastosta, koska se on noitakirjojen klassikko, jota ei enää saa mistään. Sen omaksi ostaminen ei siis onnistu kirjastonkaan kautta.
HelMet-kirjastoissa on sekä lainattavia että paikan päällä luettavia käsityölehtiä. Oheisena linkki listaan, josta näet HelMet-kirjastojen käsityölehdet. Kunkin lehden nimeä klikkaamalla voit tarkastaa, mihin kirjastoihin niitä tulee ja missä ne ovat luettavina ja mistä kirjastoista löytyy mitäkin numeroa lainattavaksi:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=k%C3%A4sity%C3%B6*&searchscope…
Jos käsityölehtien lista tuntuu turhan pitkältä, niin hakusanalla "ompelu" saat suppeamman luettelon lehtiä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ompelu&searchscope=9&m=9&l=&b=…
Toimittaja ja kirjailija Väinö J. Vatanen on kiinnostanut tietopalveluasiakkaita aikaisemminkin. Vuonna 2009 kollega Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa laati hänestä varsin perusteellisen selvityksen, jonka tiedot tosin päättyvät sota-aikaan.
Lappeessa syntynyt Vatanen opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja yhteiskuntatieteitä. Työuransa hän teki toimittajana ja kuului jossain vaiheessa Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallitukseen. Vatanen työskenteli Uuden Suomen ulkomaantoimittajana vuodesta 1929-1939. Tuona aikana hän matkusteli laajasta ulkomailla. Sodan aikana hän laati sotakatsauksia Yleisradioon, lisäksi hänen kirjoituksiaan julkaistiin ainakin Lotta Svärd lehdessä. Hänen oma lehtensä oli saksalaismielinen Suomen...
Liikuntaviraston kautta tavoitetun kenttäpäällikön mukaan raidoitus syntyy yksinkertaisesti siten, että nurmea leikataan eri suunnista, jolloin se kääntyy hieman eri kulmaan näyttäen (kauempaa katsottuna) vaaleammalta tai tummemmalta. Efekti saadaan aikaa aivan tavallisilla kelaleikkureilla. Periaatteessa voidaan myös käyttää erityistä nurmen pintaan ruiskutettavaa kasvuainetta, jolla saadaan aikaan vihreämpi värisävy. Kenttäpäällikön mukaan tätä kikkaa ei kuitenkaan Suomessa käytetä, ei ainakaan yleisesti.
Meteoriitin kosminen nopeus on vähintään 8 km/s (http://www.astronetti.com/astro/km.htm ). Kun kappale iskeytyy Maahan, se voi synnyttää kraatterin, joka on 12-20 kertaa kappaleen kokoinen. Pesäpallon kokoinen meteoriitti synnyttää siis 12-20 pesäpallon kokoisen kraatterin. Pienet kappaleet muodostavat yksinkertaisen maljanmuotoisen kraatterin. Isot kappaleet muodostavat kraatterin, jonka keskusta kohoaa kukkulaksi kuin viinipullon pohja. (Animaatiokuvin havainnollistettu sivu, valitettavasti englanninkielinen:
http://www.spacekids.com/spacenews/meteors-ez.html )
Lisää tietoa meteoriiteista: http://www.netppl.fi/~jarmom/geo/minfos.htm
Erityisesti törmäyskraattereista: http://www.netppl.fi/~jarmom/geo/impinfo_s.htm , jossa sanotaan että...
Kuopion kaupunginkirjastossa on teoksia Viron historiasta. Niistä löydät tietoja myös toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta Virossa. Tällaisia teoksia ovat mm. Viro: historia, kansa, kulttuuri (1995); Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia (2000) ja Matti Lukkari: Viron itsenäistyminen (1996). Lisämateriaalia kirjaston kokoelmista voit hakea aineistotietokannasta Internetissä osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi/ tai tiedustella esim. pääkirjaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Internetissä kannattaa käydä tutustumassa Viroa käsitteleviin sivuihin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämässä ’Makupalat’-linkkikirjastossa osoitteessa: http://www.makupalat.fi/ . Esimerkiksi’Historia’ kohdalta löydät osaston ’Baltian...
Kysymyksessä on Lauri Pohjanpään runo Pyhä Yrjö, joka löytyy runoilijan Valitut runot -kokoelmista alaotsakkeen Kertovia runoja alta. Helsingin sanomien numerossa 6.5.1941 oli yksityiskohtainen selostus juhlan kulusta - sieltä löytyi myös tieto tästä runosta. Valitettavasti en löytänyt runokokoelmaa, johon runoelma olisi alunperin sisältynyt.
Tekijänoikeuslain 21 §:n mukaisesti elokuvateoksen julkiseen esittämiseen tarvitaan aina lupa.
Tekijänoikeuslaki 21 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
"Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä."
Elokuvaoikeuksien hankinta
Lupa käyttämiseen on aina yksilöllinen. Luvan antajan selvittäminen...
Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36,
Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994.
Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet,
Imai, Nobuko (alttoviulu),...
Kyseessä voi olla esim. jokin seuraavista teoksista. Mahdollisuutta saada kaikki teokset ja tarkastaa niiden yhteensopivuus kysymyksen kuvauksen kanssa ei ollut.
1.
Oehlenschlaeger, Adam, Aladdin eli ihmeellinen lamppu: WSOY , 1954. 73 sivua. Sarja: (Pieni kirjasto 12). Tämä teos on kaukolainattavissa.
2.
Aladdin ja taikalamppu : itämainen satu. Julkaisija: Porvoo : WSOY , 1936. Ulkoasu: [4], 30 s. Sarja: (Satupirtti ; N:o 2).
3.
Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
Aladdin, lampun prinssi Tarina Pekka Housunkuluttajasta / tarinan kirjoitti Unilukkari ; kuvat piirsi Ola Fogelberg
Julkaisija: Helsinki : Kulutusosuuskuntien Keskusliitto , 1928
Ulkoasu: 8 lehteä. Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
4.
Tuhannen...
Tervehdys!
Kysymiäsi tekstejä voi etsiä netin Google-haulla. Valitaan tarkennettu haku, johon annetaan kirjailijan nimi ja tekstin tärkeimmät sanat.
Näin saatu tieto ei kaikkien tekstien kohdalla selvitä, mistä teoksesta ne ovat peräisin.
Teosten suomennokset löytyvät Kansalliskirjaston aineistotietokannasta https://finna.fi. Haetaan alkuteoksen nimellä.
Fennica ei sisällä yksittäisiä runoja, joten niitä joutuu etsimään kotimaisista ja ulkomaisista runohakupalveluista esim. googlettamalla "runohaku" tai " "poem search".
Muutamat runohakupalvelut löysivät Anais Ninin runon Risk, mutta mistään ei paljastunut, sisältyykö runo johonkin julkaistuun teokseen. Ninin päiväkirjojen suomentajalla saattaisi olla taustatietoa hänen tuotannostaan....
Helmet-kirjastoissa näitä kirjoja ei ole. Pääkaupunkiseudulla kirjoja on Aalto-yliopiston kirjastoissa: molemmat ovat Otaniemessä ja ensimmäinen myös Töölössä, jälkimmäinen on myös Svenska handelshögskolanin kirjastossa.
http://otalib.aalto.fi/fi/
http://lib.hse.fi/FI/
http://www.hanken.fi/library/
Nedea –nimeä on Suomessa käytetty niin vähän ettei sitä löydy Väestörekisterin nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sitä ei löydy suomalaisista nimikirjoista. Googlaamalla netistä löytyy monta alkuperää. Sitä on mainittu Neda –nimen variantiksi. Neda on slaavilainen nimi, joka tarkoittaa ”sunnuntaina syntynyttä” tai ”pyhäkköä”. Se voi olla myös englantilaista alkuperää tarkoittaen ”varakasta puolustajaa” tai ”omaisuuden vartijaa” tai latinasta johdettu ”Herramme syntymäpäivä” http://www.quickbabynames.com/meaning/nedea-o135441.html . Sivun mukaan se ei ole tavallinen etunimi.
Englanninkielisessä Wikipediassa on hyväntuntuiset artikkelit Britannian aatelistosta ja puhuttelusäännöistä. Ranskankielisestä aatelistosta vastaavat artikkelit englanniksi ja ranskaksi.
Wikipedian artikkeleista löytyy myös lähdeluettelot ja vinkkejä lisätietojen hakuun kirjallisista lähteistä. Samoin siellä on listauksia etu- ja sukunimistä kulttureittain.
