Useassa tieteellisessä kirjastossa on teos, jossa lienevät Rovaniemen kaikki säilyneet rakennukset:
Haavikko, Jari: Katoava Rovaniemi : vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisu, 1986. 80 s.
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty seuraava pro gradu –työ, jonka lähdeviitteistä saattaa löytyä hyödyllisiä teoksia:
Heikkinen, Jaakko: Kenttäradan monet kasvot : saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon arkistojen valossa ja aikalaisten kuvaamana. 1998. 101 lehteä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teoksia, jotka kannattaa tarkistaa, mm.:
Radoilta ja ratojen varsilta : rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana / toimittanut Ilmar Talve. Suomalaisen...
Kappaleenvalmistusoikeus on lailla tiukasti rajattu siten, että oikeudenhaltijan lisäksi vain yksityisellä ihmisellä yksityistä käyttöä varten on yleinen kopiointioikeus.
Laissa on säädetty tiettyjä poikkeusoikeuksia eräille asetuksella määritellyille kirjastoille, mutta ne ovat kaikki ns. julkisia kirjastoja. Ainoastaan Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä omaan kokoelmaan kopio teoksesta, jota ei ostamalla voi hankkia.
Eli kuvattu toiminta on selkeästi luvatonta. Koska kyseessä kuitenkin on ns. asianomistajarikos, siitä voi nousta prosessi vain jos joku oikeudenomistaja puuttuu siihen. Jos yksityinen yritys valmistaa tällaisia kopioita omaan käyttöönsä, on kyse suunnilleen samasta kuin että yritys käyttää toiminnassaan laittomia...
Suomen lakimiehet 2007 -matrikkelista ei löydy Taimi Määttää. Määttä -nimisiä naispuolisia juristeja tässä matrikkelissa on Määttä, (os. Manninen) Aila Kaisa ja Määttä (os. Oksa) Johanna Miriam.
Tapion tuomio -näytelmän on kirjoittanut Joni Rautio. Se löytyy Raution kirjasta Lasten näytelmiä lasten- ja koulujuhliin (Karisto, 1948). Kuuro lausuntaoppilas : leikillinen esitys on Eero Läntisen kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Elina Nevalaisen ja Läntisen kirjassa Nuoren väen näytelmiä (WSOY, 1938).
Mahtaisiko kyseessä ole laulu Metsässä, jonka on säveltänyt C.M. v. Weber. Laulu löytyy Rikströmin nuottijulkaisusta Kolmiäänisiä laulua -vihkosta nro 2.
Lapin maakuntakirjaston lappilaisia kirjailijoita esitteleviltä sivuilta löytyy tietoa A. E. Järvisestä ja hänen tuotannostaan; osoite on http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/aejarvi.htm .
Sivulla on myös luettelo A. E. Järvistä ja hänen tuotantoaan käsittelevästä kirjallisuudesta. Julkaisuluettelossa on romaanien ja erätarinoiden lisäksi myös mm. artikkeleita.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisempi vastaus Tove Janssonin myydyimmistä ja käännetyimmistä kirjoista on vuodelta 2011. Tässä vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-kutakin-tove-janssonin
"Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja...
Tohtori Alzheimerin etunimi oli Alois. Hän oli saksalainen neuropsykologi, joka eli vuosina 1864-1915.
Alois Alzheimerista voi hakea viitteitä Internetistä esim. Google-haulla. Tässä yksi viite: http://www.alz.co.uk/alzheimers/aa.html
HelMet-aineistohaulla voi selata Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen aineistoa. Sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X ja hakusanalla muutosjohtaminen löytyy teoksia, tässä muutama esimerkki: Myönteinen muutos / Timo Erämetsä. Tammi, 2003. Planning and implementing change in organisations / Harri Lanning. Espoo : Helsinki University of Technology, 2001.
Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta http://finna.fi hakusanalla muutosjohtaminen löytyy mm. seuraavia teoksia Prosessien johtaminen ja ulkoistaminen / Satu Kiiskinen. WSOY, 2002. Johtamisen haasteet / Drucker, Peter F. WSOY, 2000.
Google-haku http://www.google.fi hakusanoilla organisaatio muutosjohtaminen hajautettu löytyy mm. Matti Hakasen...
Kun henkilö kutsutaan todistajaksi oikeuteen, haastemies antaa haastetodistuksen kirjallisesti tiedoksi. Siihen ei saa vastata kielteisesti, muutoin kuin tietyissä poikkeustapauksissa. Tämä käy ilmi oikeuskäymiskaaren 17 luku 20 §:ssä.
Oikeudenkäymiskaaren löydät Suomen Laki 1:stä hakemiston kautta. Teksti löytyy myös Finlexistä, joka on Valtion säädöstietopankki http://www.finlex.fi/fi/ . Polku menee lainsäädännöstä ajantasaiseen lainsäädäntöön, asiasanojen oikeudenkäymisk* ja todistajat kautta suoraan Oikeudenkäymiskaareen, joka on annettu 1.1.1734.
Japanilainen puutarha on Anne Paalon ja Jari Jetsosen kirjan Japanilainen puutarha suomalaisittain mukaan luontoa kunnioittava taideteos tai jonkinlainen metafora, joka koostuu luonnosta, maisemasta, taivaasta maiseman yläpuolella, puutarhan ympärillä olevasta vesistöstä sekä kivien, kasvien ja kukkuloiden muodoista. Epäsymmetrisesti asetellut kivet ja puut heijastelevat villiä luontoa. Usein japanilaisessa puutarhassa on myös lyhtyjä, siltoja ja rakennettuja lammikoita, jotka toistavat tarkasti maisemaa, joka ympäröi puutarhaa. Puutarha kuvaa luonnon kestävyyttä, mutta myös ihmistä luonnon osana, sen luojana ja säilyttäjänä. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat tasapainossa ja heijastavat hiljaisuutta ja rauhaa. Puutarha on...
Aihetta käsittelevällä englanninkielisen Wikipedian sivulla (http://en.wikipedia.org/wiki/Bugbear_(Dungeons_&_Dragons)) kerrotaan näin: "Bugbears speak the Goblin tongue. As spoken by bugbears, it is a foul-sounding mix of grunts, snarls, and gestures that causes many outsiders to underestimate their intelligence."
Uuno Kailaan runokokoelmia ei ole käännetty ruotsiksi tai tanskaksi. Kuitenkin nuottijulkaisusta "Kokoelma yksinlauluja 4 - En samling solosånger 4" (1967) löytyy Linnut -runosta kaksi säkeistöä (ensimmäinen ja viimeinen) ruotsiksi käännettynä nimellä Linnut - Fåglarna.
Linkki teokseen Vaski-tietokannassa:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1279…
Kyseessä on varmaankin kirja nimeltä Rannikolta rintamalle : sotavuodet 1918, 1939-40, 1941-45 : Pyhäjoki / [toimitus ... Raili Viirret-Heiskari] ; [matrikkelin työvaliokunta: Aaro Leipälä ... et al.]. Pyhäjoki : Pyhäjoen sotaveteraanit, 1994.
Kirja on saatavilla ainakin Kalajoen kirjastosta, Oulaisten kaupunginkirjastosta ja Kuopion varastokirjastosta. Lähikirjastostasi voit pyytää kirjan kaukolainaksi.
Hakusanalla Yppäri ei löytynyt historiikkia, ainoastaan Oulun yliopiston kirjastossa on olemassa opinnäytetyö: Korhonen, Kirsi-Maria, Yppärin koulun toiminta ympäristössään vuosina 1897-1993. Sitä voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Sekä kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta että korkeakoulukirjastojen Linda-yhteistietokannasta voit etsiä...
Suomen sukututkimusseuran Genos-julkaisussa (1984, nro 2, s. 49-59) on artikkeli "länsmannen" Markus Jönssonin suvusta. Kaikki mainitsemasi sukulaiset sukupuusta (s. 51) löytyvät, mutta ei tietoa hänen vanhemmistaan. Genos-julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ehkäpä hyötyä olisi myös tästä aivan uudesta kirjasta:
Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika / Tapio Salminen (2014)
Arkistolaitoksen kautta löytyvät löytyvät laajimmat ja perusteellisimmat lähteet. Kannattaa kääntyä heidän puoleensa:
http://www.arkisto.fi/
Ensimmäinen laulu on Yrjö Mikkosen Nukkumaan. Se löytyy nuottijulkaisusta Tilleri talleri talliainen. Voisiko toinen olla Jukka Koiviston säveltämä Linnunpoika? Se löytyi Suomen kansallisdiskografian, Violan nimekehausta kappaleen alulla Lintu lensi ikkunaan, https://finna.fi.
Kysymykseen vastasi Henna Makkonen-Craig Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Kielitoimistosta. Vastaus kokonaisuudessaan seuraavassa:
Sanaa ei tietääkseni ole kuvattu vielä sanakirjoissa, eikä se ollut tuttu meille Kielitoimiston väellekään. Tiedossamme kuitenkin on, että sanaa on käytetty Tampereen seudulla ainakin jo 1980-luvulla, tähän tapaan:
”Se Matti (keksitty nimi) on kyllä niin pahantuulinen ja tosikkomainen tyyppi, että aina on naama vinossa vaikka sille tekis minkälaisia kevätjuhlaliikkeitä.”
Tässä kyse on siis myönteisestä yrityksestä viihdyttää tai huvittaa jotakuta.
Nykyään sana esiintyy harvakseltaan mutta aika monenlaisissa verkkoteksteissä. Media-arkistosta löytyi kaksi osumaa:
1. Aamulehti 30.11.2017 [AL ilmestyy...
Varhaisia ankkasuomennoksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että käännökset tehtiin tavallisemmin tanskasta tai ruotsista kuin alkuperäisestä englannin kielestä. Esimerkiksi Kulta-Into Piin nimessä on selviä yhtymäkohtia hahmon ruotsin- ja tanskankielisiin nimiin (Guld-Ivar Flinthjärta, Guldiver Flintesten). Sille, miksi suomentajat päätyivät nimen jälkiosaa muodostaessaan pelkkään Piihin (piikiveä merkitsevästä sanasta flint, joka sisältyy sekä nimen alkuperäiseen englanninkieliseen muotoon että sen pohjoismaisiin käännöksiin) ja jättivät pois sekä ruotsin "sydämen" että tanskan "kiven", en selitystä löytänyt. Ehkäpä he eivät osanneet tehdä valintaa Piisydämen ja Piikiven välillä tai yksinkertaisesti pitivät pelkän Piin...
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista taustoittaa vispilänkauppaa näin: Vispilänkauppa tarkoittaa seurustelun esiastetta, flirttiä, nuorten leikkisää hakkailua. Keväällä toukokuun kahdella viimeisellä viikolla, kun puiden nesteet olivat liikkeellä, nuorison töihin kuului vispilöiden teko. Ne tehtiin joukolla, samaan paikkaan kokoontuen. Koivun oksien norjat kärjet kuorittiin puhtaiksi ja taipuisiksi. Tuloksena oli valkeita, pienen luudan kaltaisia kimppuja – siis vispilöitä. Pojat sitten tarjosivat mieleisilleen tytöille valmiita vispilöitä ja kauniita sanoja. Jos ne otettiin vastaan, tiedossa oli yhteisiä kävelyjä.
Hei,
tältä seuraavalta nettisivulta löytyy runsaasti tietoa Islannista mm. taloudesta, islantilaisista, kultturista ja matkailusta.
http://www.islanti.fi/
