Tässä luettelo kaikista Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön teoksista, jotka kaikki on suomennettu ja jotka kaikki löytyvät myös Helsingin seudun (kuten useimmista muistakin) yleisistä kirjastoista. Kirjojen saatavuustiedot näet esim. internetin välityksellä osoitteesta : http://www.libplussa.fi.
ROSEANNA, 1965 - suom.
MANNEN SOM GICK UPP I RÖK, 1966 - The Man Who Went Up in Smoke - Mies joka hävisi savuna ilmaan
MANNEN PÅ BALKONGEN, 1967 - The Man on the Balcony - Mies parvekkeella
DEN SKRATTANDE POLISEN, 1968 - The Laughing Policeman - Bussimurha - film 1973, dir. by Stuart Rosenberg, starring Walter Matthau and Bruce Dern
BRANDBILEN SOM FÖRSVANN, 1969 - The Fire Engine That Disappeared Kadonnut paloauto
POLIS, POLIS, POTATISMOS, 1970 -...
Claes Andersson pohtii teoksessaan "Sanat että eläisimme"(1998) runon lääkitsevää vaikutusta: "Runo parannuskeinona? Niin, ehkä. Mutta ei minään pelon vaimentimena. Runon ei pidä tulla valiumin tilalle. Runon on oltava osallisena elämän pyyteettömyydestä ja - älkäämme tätä unohtako - osana elämän kauneutta. Mutta - älkäämme unohtako sitäkään, että hinta selkeästä näköalasta elämäämme ja syvällisenä osallistumisena siihen saattaa olla tuska, pelko, katumus, niin, sisäinen hajoaminen: kompassisuunta sekä valoon että pimeyteen voi olla sama. Ehkä elämän tarkoitus ei toisaalta olekaan suojattuna pysyminen. Ehkä se onkin alttiiksi asettuminen, kuten tässä surusta kertovassa runossa:
Epätoivo on ihan liian suuri sana, mutta en tiedä… Koska suru...
Sukunimi-infon mukaan Suomessa käytettävä Winter-sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Myös kirjoitusasua Vinter näkyy käytettävän. Ruotsissa Winter oli kahden vanhan aatelissuvun nimi 1600-luvulla. Nimi saapui Ruotsiin Johan Henrik Winterin kautta Ruotsin Liivinmaasta.
Sukunimi perustuu kantagermaanin sanaan *wintruz, joka esiintyy nykyään englannissa sanana winter, saksassa Winter ja ruotsissa vinter. Se ei siis perustu englantiin, vaan kehittyi englannin sanan kanssa.
Sukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/winter.html
Winter, Wikipedia (ruotsiksi): https://sv.wikipedia.org/wiki/Winter
Olet oikeassa! Oiva Lohtander esitti todellakin Rehtori Rummukaista Hannu Kahakorven erinomaisessa televisiota varten tehdyssä minisarjassa. Sarja valmistui vuonna 1979 ja sitä on esitetty Suomen televisiokanavilla useampaan otteeseen sen jälkeenkin. Varsinaista teatterilevitykseen tarkoitettua elokuvaa ei siis ole tehty tästä Arto Paasilinnan kirjoittamasta kirjasta. Lisätietoja minisarjasta, näyttelijöistä ja ohjaajista löytyy mm. seuraavasta linkistä:
http://www.imdb.com/title/tt0079670/
Sivut ovat englanninkieliset.
Lempi Jääskeläisen kirjat Hovin vallat ja Talonpoika ja hovinherra ovat jatkoa toisilleen ja molemmissa kerrotaan Parikkalassa sijainneesta Koitsanlahden hovista. Hovin vallat -kirjassa kerrotaan vuoden 1782 tapahtumista ja siihen liittyy ilmeisesti tuo kapina. Talonpoika ja hovinherra -kirjassa tapahtumat ulottuvat vuoteen 1858. 1822 pidettiin huutokauppa Koitsanlahden hovin vuokraoikeudesta. Huutokaupassa talonpojat yrittivät vuokrata hovia, mutta se ei onnistunut.
Valitettavasti ei löydy yhtä kirjaa, jossa olisi pelkästään raamatullisia nimiä. "Iso Raamatun tietosanakirja" sisältää mm. Raamatussa esiintyvien etunimien selityksiä. Moniosainen sarja on kuitenkin työläs selata läpi ja on yleensä vain kirjaston käsikirjastossa luettavana. Pentti Lempiäisen "Suuressa etunimikirjassa" on myös raamatullisia nimiä. Ortodoksisia nimiä on kirjassa "Nimi ja usko" Kannattaa käydä katsomassa myös Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Etsi arkistosta kirjoittamalla hakupalkkiin nimet* raamat* ja paina Hae -kohtaa. Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa: Raamatun tietokirja, 1989-1992, Lempiäinen, Pentti...
Eksistentialistisen kirjallisuuden käsite voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Se voidaan suppeasti määritellä kirjallisuudeksi, johon eksistentialistisella filosofialla on ollut vahva vaikutus. Laajemmassa mielessä käsite tarkoittaa kirjallisuutta, jossa keskeisesti käsitellään ihmisen olemassaoloon liittyviä kysymyksiä.
Sartren ja Camus’n teosten lisäksi kannattaa tutustua Simone de Beauvoirin, Samuel Beckettin, Jorma Korpelan, Marko Tapion, F.M. Dostojevskin ja Juha Mannerkorven tuotantoon. Myös Ernesto Sabaton Tunneli ja Franz Kafkan Oikeusjuttu ovat mielestäni hyviä esimerkkejä eksistentiaalisesta romaanista.
Lähteet: Hosiaisluoma, Kirjallisuuden sanakirja (Wsoy, 2003)
Teosten saatavuuden kirjastosta voi tarkistaa osoitteessa http...
Kuolema savolaiseen tapaan -elokuvaa ei ole kirjastoissa VHS-videona eikä DVD-levynä.
Suomalaista elokuvaa Soittorasia, jossa ohjaaja ja käsikirjoittaja on Ismo Sajakorpi, löytyy VHS-videona kirjastoista.
On myös toinen elokuva nimeltään Soittorasia, ohjaaja Costa-Gavras, joka löytyy DVD-levynä eri kirjastoista.
Ulkomaalaisten kokemuksia ja näkemyksiä Suomesta ja suomalaisista löytyy ainakin seuraavista kirjoista.
Bradley, David: Leijona ruusujen keskellä : muistelmia Suomesta (Weilin + Göös 1966)
Connolly, Harold: Vieraina Valloista (Kirjayhtymä, 1964)
Eilenberger, Wolfram: Minun suomalainen vaimoni (Siltala 2011)
Goldway, Ruth: Kirjeitä Suomesta (Otava 1998)
Kuss, Gerald V.: Näin minä näin Suomen (Kirjayhtymä 1964)
Sabour, M'hammed: Suomalainen unelma : tapahtumia ja tulkintoja Suomesta ja suomalaisista (Joensuu University Press 1999)
Schatz, Roman: Suomesta, rakkaudella = From Finland, with love (Johnny Kniga, 2004)
Sykes, John: Suuntana pohjoinen (Weilin + Göös 1968)
Historiallisempaa perspektiiviä löytyy mm. seuraavista:
Acerbi, Giuseppe:...
Yleisten kirjastojen kirjastotilastot löytyvät sivulta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/vuositilastot.aspx . Vuonna 2010 oli pääkirjastoja 312, sivukirjastoja 486, laitoskirjastoja 44 ja kirjastoautoja 154. Kokoelmien suuruus oli 39654678 kappaletta, joista kirjoja 34740021. Kokonaislainaus oli 96228025. Lainaajakorttiaan oli vuonna 2010 käyttänyt 2089096 lainaajaa.
Kyseiset tapahtumat ovat Jack Londonin kertomuksesta Love of Life, joka löytyy http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=fi&tl=en&u=http%3A%2F%2Fw… Heikki Kaskimiehen suomennos Rakkaus elämään löytyy Love kirjojen kustantamasta vuonna 1980 ilmestyneestä kokoelmasta Rakkaus elämään -novelleja Alaskasta, joka sisältää kymmenen Londonin Alaska-aiheista novellia uusina suomennoksina. Tauno Kopran suomennos tarinasta on nimeltään Elämän voima ja sisältyy Londonin kertomusten kokoelmaan Pohjolan harharetkeläisiä - suuria seikkailuja Pohjan perillä, joka on ilmestynyt 1924 kustannusosakeyhtiö Kansanvallan kustantamana.
"Oppiaineena fasismi" dokumentti ei ole saatavissa kirjastoista. Sitä on esitetty Teema-kanavalla 4 ja 6.10.12 ja nettikatseluaikakin on päättynyt 3.11.12. Ohjelmatietojen mukaan ei ainakaan lähiaikoina ole luvassa uusintoja.
Ylelle voi lähettää palautetta osoitteeseen: http://yle.fi/ohjelmat/info.
Ompelukoneen historiasta ja kehityksestä löytyy tietoa muun muassa kirjoista:
Ompelukone : ensimmäinen kodinkone, tekijä Leena Willberg, julkaissut Tampereen kaupungin museot 1988.
Ammattina vaate, julkaissut WSOY 2002.
Myös seuraavista internetlähteistä löytyy aiheesta tietoa:
http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2008/ompe…
http://www.husqvarnaviking.com/fi/527.htm
Nykypäivän ompelukoneiden käytöstä löytyy tietoa kirjasta:
Enemmän irti ompelukoneesta, tekijä Marion Elliot, julkaissut Kustannus-Mäkelä 2011
Tässä vielä internetlähde nykyaikaisimmista ompelukoneiden ominaisuuksista:
http://www.kaspaikka.fi/koti/nuoppone/tietotekniikka/valmistus.htm
Sukunimi 'Pippola' on lähtöisin Vimpelistä samannimisestä talosta. Nimi olisi voinut syntyä samalla tavalla kuin sukunimi 'Piippola' (Pirjo Mikkonen: Sukunimikirja, 2000).
Sukunimikirjassa selvitetään sukunimien Piippo - Piipponen - Piippola - Pippola alkuperää. Se voisi olla Pietarin kansankielinen asu, sillä ainakin Virossa Petruksesta tulee Peep. Toisaalta nimet muistuttavat vanhaan saksalaiseen henkilönnimistöön lukeutuvia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo jne. Nimeä muistuttavia tietoja meillä on jo keskiajalta: Talonpoika Olaff Pypon 1463 Halikossa, lautamies Jap Peppo 1461 Kaarinassa.
Sirkka Paikkalan artikkelissa on kerrottu tästä Pietari-nimestä sukunimissämme: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36hs.htm .
Ihmiset suviyössä -romaanin arvostelut ilmestyivät lehdissä pääasiassa joulukuussa 1934, kirjan ilmestyttyä, arvosteluja julkaisivat tuolloin Hufvudstadsbladet, Kansan Lehti, Suomen Sosialidemokraatti, Karjala, Ilkka, Helsingin Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus. Aikakauslehdissä Valvoja-Aika (1934, s. 496) ja Kirjallisuuslehti (1935, s. 52) oli arvostelut, ruotsinnoksesta Göteborgs Handelstidning julkaisi arvostelun 17.10.1935. Sanomalehtiarvostelut tavoittaa helpoimmin mikrofilmatuista lehdistä, joita voi pyytää kaukolainaksi Suomesta.
Kirjallisuudentutkijoista Panu Rajala on viimeksi julkaissut laajat Sillanpää-tutkimukset, teoksessa Korkea päivä ja ehtoo (1993) hän käy läpi Sillanpään vuodet 1931-1964. Teoksessa kuvataan mm. Ihmiset...
Laulu on nimeltään "Hei, sanoi omena". Äänitettä siitä en löytänyt, mutta laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottiin "Musiikin aika. 3-4", jonka ovat toimittaneet Paavo Alanne, Soili Perkiö, Leena Rihu, Eero Räty ja Jouko Törmälä (WSOY, 1988, s. 112). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja säestysrytmit. Laulun tekijäksi on merkitty "Teresia-yhtye, Ruotsi". Suomenkieliset sanat on tehnyt PA eli ilmeisesti Paavo Alanne, joka on yksi nuotin toimittajista. Laulu alkaa: "Hei, sanoi omena, mun nimeni on Kai." Säkeistöjä on neljä ja niistä jokainen päättyy säkeeseen: "Me poimimme syksyn sadon koppaan."
Pakkausmuovijätettä ei tarvitse kierrätyssääntöjen mukaan litistää. Toki on taloudellista pakata jätteet mahdollisimman tiiviisti, mutta tätä ei kierrätyksessä edellytetä. Tärkeämpää on huuhdella muovipakkaukset hyvin, jotta muovi säilyy käyttökelpoisena eikä homehdu.
Esimerkiksi keräyskartonki suositellaan pakkaamaan kierrätystä varten tiiviisti, jotta se vie vähemmän tilaa kierrätysastiassa. Sama käytäntö on järkevä myös muovin suhteen, mutta koska ainakin kotitalouksissa pahvijätettä syntyy enemmän kuin muovijätettä ja pahvipakkaukset ovat suurempia, niiden kohdalla litistämistä ja tiivistämistä erikseen painotetaan.
Osa kierrätysohjeista kehottaa litistämään suuret muovipakkaukset, esimerkiksi suuret pullot. Näin...
Voisit ehkä tykätä seuraavista teoksista:
Des Barres, Pamela: Kuumana bändiin : bändärin tunnustukset. Kuuluisan bändärin muistelmat. Pamela Des Barres tunsi 1960- ja 70-lukujen rocktähdet mm. Jimmy Pagen, Mick Jaggerin, Jim Morrisonin ja Alice Cooperin.
Des Barres, Pamela: Let's spend the night together : Bändäreitä ja takahuoneiden muusia. Jatko-osa edelliselle kirjalle. Des Barres kuvaa muiden tuntemiensa bändäreiden vaiheita.
Echols, Alice: Janis Joplin: paratiisin arvet. Nuorena heroiinin yliannostuksen kuolleen rokkarin ja hipin elämäkerta. Joplin kuoli vuonna 1970.
Smith, Patti: Ihan kakaroita. Kertoo runoilija ja muusikko Patti Smithin nuoruusvuosista, elämästä ja ystävyydestä New Yorkin taidepiireissä 60-70-lukujen taitteessa....
Kirjastojen digitointimahdollisuus on uusi palvelu, josta ei ole vielä saatavissa tilastotietoja. Uutisointien mukaan seuraavissa kirjastoissa on ainakin tämä palvelu: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, Turun kaupunginkirjasto, Raision kaupunginkirjasto, Kaarinan kaupunginkirjasto, Piikkiön kunnankirjasto, Naantalin kaupunginkirjasto, Ruskon kunnankirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Espoon kaupunginkirjasto, Kirkkonummen kaupunginkirjasto, Kauniaisten kaupunginkirjasto, Riihimäen kaupunginkirjasto, Lahden kaupunginkirjasto, Mänttä-Vilppulan kaupunginkirjasto, Tampereen kaupunginkirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Lapuan kaupunginkirjasto, Kannonkosken kunnankirjasto, JRR-kirjastot eli Joroisten kunnankirjasto, Rantasalmen kunnankirjasto ja...
Kyseessä saattaisi olla Evalisa Agathonin kuvakirja ”Nömpiä harmittaa” (Kirjalito, 1976), johon on suomenkielisen tekstin laatinut Laila Niukkanen. Tarkkaa tietoa ei löytynyt, onko kirja suora suomennos, jonkinlainen mukaelma vai Niukkasen suoraan suomeksi kirjoittama. Useimmat Evalisa Agathonin kuvittamat lastenkirjat ovat kuitenkin käännöksiä.
Valitettavasti tuota kirjaa ei näytä olevan muualla kuin Tampereen pääkirjaston varastossa, joten en ole voinut tutkia sitä tarkemmin. Kirjaa ei löytynyt Fennica-haun mukaan edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Jos haluat saada tuon kirjan lainaan, voit saada sen Tampereelta kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainatilaus onnistuu osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä...
