Johtuu kaikista näistä.
Jokin kirja saattaa olla ilmestyessään kovin kysytty. Hankimme sitä useita kappaleita, jotta kukaan ei joudu odottelemaan vuoroaan kovin kauan. Kun kirjaa muutaman vuoden jälkeen luetaan vähemmän, osa kappaleista poistetaan. Tähän liittyy lainausmäärä, joka kertoo kirjan suosiosta.
Jos kirja menee rikki, sitä voidaan korjata kirjastossa. Jos kirja kumminkin on kovin huonokuntoinen, se poistetaan. Kirjoja joudutaan poistamaan myös, kun niille sattuu vahinkoja, koira järsii, kahvia kaatuu päälle tai kirja on kastunut sateessa. Tällöin asiakas on velvollinen korvaamaan kirjan.
Tärkein syy poistoon on kuitenkin tiedon vanheneminen. Kun vaikka laki muuttuu, vanhat kirjat poistetaan. Usein samasta kirjasta ilmestyykin...
Soi kunniaksi Luojan... -virrestä löytyi vain yksi versio, vaikka tarkistin sanoja eri vuosikymmenillä julkaistuista nuottikirjoista. Oikea muoto on "Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan".
Virsikirjan virret löytyvät myös verkosta, tämä virren sanat löytyvät verkko-osoitteesta: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument .
Uskallusta on riittänyt ainakin seuraaviin levytyksiin:
Pepe Willberg: "Mennään Rööperiin" ("Blinded by the Light")
Pate Mustajärvi, Popeda: "Synnyimme lähtemään" ("Born to Run")
Heinäsirkka: "Tämä yö" ("Because the Night")
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=springsteen+bruce&kieli=…
Springsteenille omistetulta ThisHardLand-keskustelufoorumilta löytyy oma aiheensa Springsteenin suomenkielisille käännöksille. Ketjussa mainitaan useita live- tai Youtube-esityksiä, joista ei ole virallista äänitejulkaisua. Näitä olisivat ainakin Jori Hulkkosen "Vaimon faija" ("I'm on Fire"), Tuhatkaunon "Lieksan kaupunki" ("Atlantic City") sekä Jukka Aslak Räsäsen "Vitostie" ("Thunder Road") ja "Kitkajoki" ("The River...
Pilsneri on otollinen terminologisen hämmennyksen aihe siksi, että sana tulee pilseniläistä olutta tai oluttyyppiä merkitsevästä saksankielisestä sanasta Pils(e)ner, joka pohjautuu tšekkiläisen panimokaupungin Plzeňin (saksaksi Pilsen) nimeen, mutta meillä se kuitenkin on puhekielessä jo 30-luvulla tunnettu tavallisen ensimmäisen veroluokan oluen (ykkösoluen) synonyyminä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja). Sittemmin se on vakiintunut vastaavaan käyttöön myös virallisissa yhteyksissä – esimerkiksi Alkoholikysymys-lehti puhuu vuonna 1960 "I luokan oluesta, pilsneristä". Aidossa pilseniläisessä oluessa alkoholia on noin 5 painoprosenttia, mutta kieltolain kumoamisen jälkeisistä...
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Uskoisin sinun tarkoittavan tätä, Marja Wideniuksen Kreodissa 3/2000 julkaisemaa artikkelia:
"Hänellä oli silmälasit ja hän näytti kirjastonhoitajalta, aivan mitättömältä"
Artikkeli löytyy netistä osoitteesta:
https://www.kreodi.fi/arkisto/artview88.html
Hakemalla Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Ylikiiminki" löytyy kirja:
Ylikiiminki rintamilla ja rauhanajassa, (1988)
Vastaavasti asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Utajärvi" löytyy kirja:
Sai meistä suojan synnyinmaa : Utajärven veteraanikirja sodista ja sotien veteraaneista 1918, 1939-40 ja 1941-45, (1991)
Molemmissa on sotaveteraanien matrikkelitietojen lisäksi sotajuttuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tehty LIBQUAL+ tutkimusta.
Helsingin yliopiston käyttötutkimushankkeena on tuotettu kirjastojen laatujärjestelmä, Libarary Services Quality Information System - SQIS. Se on kirjastojen panos Helsingin yliopiston pyrkimyksessä integroida järjestelmällinen laatutyö osaksi yliopiston normaalia toimintaa. SQIS pohjautuu Association of Reasearch Libraries:n kehittämään LibQUAL+-laatutyökaluun, jota on testattu yli 500 kirjastossa yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kuten esikuvansa, kirjastojen laatujärjestelmä:
1. Edistää laadukkuutta tarjotuissa kirjastopalveluissa
2. Auttaa kirjaston henkilökuntaa ymmärtämään asiakkaiden näkemyksiä palveluiden laadusta
3. Tuottaa systemaattista asiakaspalautetta pitkällä...
Nimi Ooda (Oda lienee sen muunnelma) ei näytä sisältyvän erilaisiin Suomessa ilmestyneisiin etunimihakuteoksiin. Nimihän on germaanista (muinaissaksalaista) alkuperää, nykysaksassa sen muotoja ovat mm. Uta, Utta, Ute. (Duden :
Der grosse Vornamenlexikon). Nimeä Oda on myös käytetty Ranskassa. Siellä ei tiettävästi ole samanlaista 'puolivirallista' nimipäiväkalenteria kuin meillä Suomessa, mutta eräs ranskalainen nettisivu (http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm) antaa Odalle ja sen monille muunnelmille (Odette, Odetta, Odian) nimipäiväksi huhtikuun 20 päivän. Odaa on myös käytetty venäläisen Svoboda-naisennimen lyhennelmänä (N.A.Petrovskij: Slovar russkih litsnyh imen).
Nimipäiväkalenterimme perustuu pyhimyskalenteriin. Laajemmissa...
Myös muuhun Reijo Mäen tuotantoon kannattaa tutustua, esimerkiksi viiteen tukholmalaisesta ylikonstaapeli Sakari Roivaksesta kertovaan teokseen. Vareksesta on kirjoitettu myös oheiskirjoja, kuten Mäki, Reijo: Jussi Vareksen drinkkiopas (2003) ja Markku Haapio: Vareksen Turku(2009). Suomalaisista dekkarikirjailijoista voisi mainita mm. Seppo Jokisen (päähenkilö komisario Sakari Koskinen), Matti Remeksen (päähenkilö Ruben Waara) ja Keski-Suomesta esimerkiksi Markku Ropposen (päähenkilö yksityisetsivä Otto Kuhala). Kannattaa vilkaista myös laajaa dekkarikirjailijoista kertovaa internet-sivustoa, Tornion kaupunginkirjaston Dekkarinettiä osoitteessa http://www.tornio.fi/Kirjailijat.
Kirjastojen kokoelmaluetteloissa käytettävä asiasana on ikääntyneet, lisäksi kirjasto? (sanavartalon katkaisu Lindassa ?)
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi em. haulla seuraavat julkaisut (kaksi ensimmäistä luettavissa e-aineistoina)
http://finna.fi
Ikääntyneiden kirjastopalvelut Länsi-Suomen läänissä / Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisu 8/2009 http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/98D6E09E7C601111C225760F0025…
Ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen [Elektroninen aineisto] : laadullinen tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä ja toimintaan aktivoitumisesta / Raimo Niemelä. Oulun yliopiston kirjasto, 2006. http://herkules.oulu.fi/isbn9514282906/
Vanhuskäsitys yleisessä kirjastossa / Liisa Isomursu....
Hei,
Turun sanomat löytyvät mikrofilmattuina 17.1.1977 lähtien suoraan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilta, sitä vanhemmat mikrofilmit voi erikseen tilata varastostamme yhtä arkipäivää aikaisemmin soittamalla suoraan uutistorin palvelunumeroon 02-2620621. Samalla voit varata ajan mikrofilmin lukulaitteelle.
Meillä on myös mahdollisuus saada skannattua mikrofilmistä kuva suoraan esimerkiksi muistitikulle tai sähköpostiin liitetiedostoksi.
Mikrofilmien lukeminen ei maksa mitään, mutta tulosteet maksavat 30 senttiä per A4.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy koko ”Olipa kerran elämä” -elokuvasarja DVD-julkaisuna. Sitä löytyy myös kirjoin, joissa on DVD-levyt mukana. Voit katsoa sarjan saatavuutta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakukenttään sarjan nimen ”Olipa kerran elämä”. Jos haluat varata sen, kannattaa olla tarkkana, varaatko kirjan vai DVD:n.
Suomalaisen nimikirjan mukaan Tuomaala kuten myös Tuomala ja Tuomola ovat asutusnimestä sukunimeksi siirtyneitä nimiä. Näiden asutusnimien taustalla on ristimänimi Tuomas.
Tuomaala tunnetaan talonnimenä eri puolilla maata. Sukunimenä sitä on runsaimmin Pohjanmaalla, Pohjanlahden perukassa ja Pohjois-Kainuussa. Mutta sitä esiintyy myös Hämeen läänin alueella ja Jyväskylän seudulla.
Tuomaala-, Tuomala- ja Tuomola- nimistä on kaikista sukunimentapaisia asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien.
Lähde:
Suomen kielen sanakirjat. 6 : Suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna ; avust.: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Otava, 1984
Tekijä on Anja Vammelvuo. Runo alkaa: "Tunnette kai sen jutun raskaanaolevasta kreivittärestä / joka eli yhdeksänkymmentä vuotta eikä koskaan / synnyttänyt." Runo löytyy ainakin kokoelmasta Vammelvuo: Valitut runot, Otava 1968.
Tasavallan presidentin asetuksessä arvonimistä esitetään yleiset edellytykset ja rajoitukset arvonimen myöntämiselle. Näitä ovat:
Arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton.
Henkilö ei voi itse esittää itselleen arvonimeä.
Arkkiatrin arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksen arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Pitäjäneuvoksen arvonimi voi olla kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä.
Asetus on luettavissa Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Nämä edellytykset on jokaisen arvonimen saajan täytettävä. Kaikissa arvonimissä on omat kriteerinsä, mutta myöntäminen perustuu kuitenkin kokonaisarvioon ihmisestä....
Valitettavan usein katkenneet ihmissuhteet johtavat myös kirjastokatastrofeihin. Nykyään on kuitenkin sääntönä, ettei tyttö- tai poikaystävän tai edes muun perheenjäsenen kortilla saa lainata, vaan on aina käytettävä henkilökohtaista korttia. Ainoa mahdollisuutesi saada lainausoikeutesi takaisin on mennä lähimpään kirjastoosi, mieluiten kuitenkin pääkirjastoon Itä-Pasilaan selvittämään, mitä aineistoa mahdollisesti kortillasi on palauttamatta, ja palauttaa tai korvata aineisto. Asiaa ei tietosuojan takia voi hoitaa sähköpostitse tai puhelimitse. Lähde nyt vaan reippaasti kirjastoon asioita selvittämään, siinä et menetä mitään!
Seuraavat kirjat, jotka löytyvät HelMet –tietokannasta käsitelevät aihetta juutaliskristilliseltä kannalta:
Pekka Lahtisen kirja ”Luojan lukuja: Raamatun numerologian ihmeellisiä löytojä”,
Jukka Niemisen kirjat ”Alefin salaisuus: juutalainen lukumystiikka” & ”Tooran salakirjoitus” sekä
Antero Pietikäisen ”Pedonluvun mysteerin matemaattinen ratkaisu”.
Seppo Heinolan ”Numerologian ABD-kirja” käsittelee numerologiaa yleensä.
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta: http://www.helmet.fi .
Meiko Kaji on laulava näyttelijä. Vuonna 2004 ilmestyneellä levyllä "Zenkyokushu" on koottu elokuvanäyttelijän tunnetuimpia levytyksiä. Sitä ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta muualta Suomen kirjastoista cd-levyä löytyy, joten sen voi esim. kaukolainata. Mm. Wikipediasta löytyy enemmän englanninkielistä tietoa Meiko Kajista osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Meiko_Kaji.
Masaaki Hirao on elokuvamusiikkisäveltäjä ja näyttelijä. Internet Movie Databasesta voi Hiraon nimellä etsiä elokuvia, joihin hän on säveltänyt musiikin. Suomen kirjastoista Masaaki Hiraon musiikkia näyttäisi löytyvän Kill Bill soundtrack 1:n lisäksi vain elokuvien taustamusiikkina, ei cd-levyinä.
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolle on hankittu uutta...
Seuraavista teoksista löytyy tietoa tarinoiden kirjoittamisesta ja erilaisista tekstityypeistä.
Goldberg, Natalie: Lukeva mieli : tekstin arkkitehtuuria etsimässä (Kansanvalistusseura, 2006)
Martinheimo, Asko: Parempi lause : uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen (WSOY, 2000)
Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta (WSOY, 1984)
Rentola, Marketta: Kirjoita hyvin : ilmaise itseäsi, tavoita lukijasi (Karisto, 2002)
Seppälä, Arto: Sanasi sun : luovan kirjoittamisen opas ja lukemisto (Maahenki, 2006)
Tobias, Ronald B.: 20 master plots (and how to build them)(Writer's digest, 1993)
Tiiviit ja käytännölliset englanninkieliset ohjeet novellin kirjoittajalle: http://jerz.setonhill.edu/writing/creative/shortstory/
Ohjeita ja...
