Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Pöntinen saattaa olla johdannainen skandinaavisesta Bonde-nimestä, joka tarkoittaa talonpoikaa. Pöntinen-nimi on esiintynyt myös talon- ja paikannimenä.
Tietoa sanan pönti tarkoituksesta en löytänyt. Samankaltaisen kuuloisista sanoista esimerkiksi pönkä tarkoittaa Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjan (1995) mukaan majaa.
Tuomas Salsteen sukunimi-info-verkkosivuilta osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pontinen.html löytyy lisätietoa Pöntinen-nimestä, muun muassa sen levinnäisyydestä.
Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole.
Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -...
Lisää internet-osoitesuosikkeihisi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi). Tästä pääset äärettömien tiedonhakujen äärelle. Valitse tiedonhaku ja sen jälkeen haluamasi esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita esim. Google-palvelun (http://www.google.com) hakulaatikkoon "loistohotelli Grand" ja saat tulokseksi osoitteen http://www.freenet.hut.fi/ohjelmatiedot/t02/99/11/2-l0-Loistohotelli-Gr…
Sarjan taustana olevaa kirjaa ei mainita, joten täytynee päätellä, ettei sarja perustu suoraan mihinkään kirjaan, vaan se on käsikirjoittajansa Russell T. Daviesin tuotantoa. Oscarin voittaneella elokuvalla Grand Hotel, suom. Loistohotelli, vuodelta 1932 ei liene tekemistä tv-sarjan kanssa (ohj. Edmund Golding, pääosissa Joan...
Islantilaisia ruokaohjeita löytyy ainakin Koti ja keittiö -lehdestä 5/2002 ja Bjarni Thor Olafssonin kirjasta Atlantic Gourmet: The Best of Icelandic Seafood sekä Ulfar Finnbjörnssonin kirjoittamasta A Taste of Iceland -nimisestä kirjasta. Niiden saatavuustiedot näkee aineistohaku HelMetistä: http://www.helmet.fi. Internetistä osoitteesta http://www.owlsprings.com/EuropeanCuisines/iceland.html löytyy runsaasti islantilaisia ruokareseptejä samoin kuin osoitteesta http://www.almudo.com/IcelandCookbooks.htm - Asiasanoilla Iceland ja recipes hakemalla löytyy lisää englanninkielisiä sivuja; suomeksi voi hakea sanoilla Islanti ja ruokaohjeet. - Merilevästä on Internetissä paljon tietoa asiasanoilla seaweed tai merilevät tai seaweed ja...
Kirjastot eivät myy vanhoja loppuunmyytyjä aarteitaan, joten kannattaa sitkeästi jatkaa antikvariaattien kiertelyä. Makupalat-palvelusta osoitteesta
http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm#antikvariaatit löydät linkityksiä antikvariaattien sivuille. Useimmat divarit ottavat asiakkaan toivelistoja vastaan ja jos toivottua kirjaa tarjotaan antikvariaatille, he ilmoittavat siitä keräilijälle. Viidakkotohtori-sarjaa kustansi aikanaan Ristin voitto -niminen kustannusosakeyhtiö ja uusimman painoksen Viidakkotohtorista on ottanut sama yhtiö nyt Aika oy nimisenä vuonna 1997. Aika -kustantamon osoitetiedot löytyvät verkosta http://www.aikaoy.fi/. Kannattaa vielä kysyä kustantajaltakin, josko heidän varastoissaan vielä olisi edes yksittäisiä teoksia...
Kysymyksessä on Lauri Pohjanpään runo Pyhä Yrjö, joka löytyy runoilijan Valitut runot -kokoelmista alaotsakkeen Kertovia runoja alta. Helsingin sanomien numerossa 6.5.1941 oli yksityiskohtainen selostus juhlan kulusta - sieltä löytyi myös tieto tästä runosta. Valitettavasti en löytänyt runokokoelmaa, johon runoelma olisi alunperin sisältynyt.
Tervehdys!
Kysymiäsi tekstejä voi etsiä netin Google-haulla. Valitaan tarkennettu haku, johon annetaan kirjailijan nimi ja tekstin tärkeimmät sanat.
Näin saatu tieto ei kaikkien tekstien kohdalla selvitä, mistä teoksesta ne ovat peräisin.
Teosten suomennokset löytyvät Kansalliskirjaston aineistotietokannasta https://finna.fi. Haetaan alkuteoksen nimellä.
Fennica ei sisällä yksittäisiä runoja, joten niitä joutuu etsimään kotimaisista ja ulkomaisista runohakupalveluista esim. googlettamalla "runohaku" tai " "poem search".
Muutamat runohakupalvelut löysivät Anais Ninin runon Risk, mutta mistään ei paljastunut, sisältyykö runo johonkin julkaistuun teokseen. Ninin päiväkirjojen suomentajalla saattaisi olla taustatietoa hänen tuotannostaan....
Kadonnut ja kaivattu lastenkirja saattaisi olla Alfred Könnerin Hipsukka (Otava, 1975). Siinä soma hiirineiti Hipsukka löytää maasta pennin kolikon, ostaa kaalinkerän ja rakentaa siitä itselleen talon. Sitä ihailemaan ja Hipsukkaa kosimaan saapuu monenmoista kulkijaa: lammas, kukko, sammakko, nuori hiiriherra. Hipsukka hylkää kaikki sulhaskandidaatit, koska yksikään heistä ei osaa laulaa kauniisti. Vasta uljas kissaherra moottoripyörän selässä hurmaa Hipsukan laulullaan (ajoneuvoa ei mainita tekstissä, se esiintyy vain kuvituksessa). Häät vietetään ja kissa asettuu kehräten taloksi. Rakkaustarina saa onnettoman lopun, kun kissa epähuomiossa nielaisee hiiren - ja siitä lähtien kissat ja hiiret ovat olleet toistensa vihollisia.
Hajuvesi voi säilyä useita vuosia, jos sen säilyttää oikein. Hajuvesi tulee pitää suojattuna valolta ja lämmöltä pullossa, jossa se ei joudu suoraan kosketuksiin ilman kanssa, esimerkiksi suihkepullossa. Hajuvesi säilyy parhaiten 3–7 asteen lämpötilassa, jotta voi mielellään säylyttää pullo jääkaapissa. Kosketuksessa ilman kanssa hajuvesi voi huonontua jo vuodessa. Kun hajuvesi huonontuu, haju muuttuu hiljalleen, mutta riippuu varmaan ainesosista minkälaiseksi se muuttuu.
Kielitaitoisesta perheestään huolimatta Donald Trump puhuu käytettävissä olevien lähteiden perusteella ainoastaan englantia. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: vuonna 2006 toteutetun General Social Survey -tutkimuksen mukaan vain noin neljännes (23,9%) englantia äidinkielenään puhuvista amerikkalaisista osaa jotakin toista kieltä, ja Yhdysvaltain presidenttienkin joukossa useiden kielien taitaminen näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Kielitaitoisimmat amerikkalaispresidentit ovat olleet John Quincy Adams (ranska, hollanti, venäjä, latina, kreikka ja saksa) ja Thomas Jefferson (ranska, italia, latina, kreikka ja espanja).
https://www.cheatsheet.com/culture/presidents-who-spoke-multiple-languages.html/...
Tutkimuskirjallisuutta kannattaa etsiä Suomen korkeakoulujen ja yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta. Tietokantaa voi käyttää vain kirjastoissa. Voit pyytää haun tekemisessä kirjastohenkilökunnan apua.
Yhdistelmähaussa voit käyttää hakusanoina "poliisi" ja "arvot", "moraali", "ammattietiikka". Arvot-sanan ohella kannattaa käyttää näitä muitakin hakusanoja, sillä muuten tulosjoukko jää aika pieneksi. Haun voi kohdistaa asiasanoihin (hakutyypiksi siis valitaan asiasana). Voit kirjoittaa ylimpään hakuruutuun "poliisi" (hakusanat kirjoitetaan ilman lainausmerkkejä) ja alempaan peräkkäin sanat "arvot", "moraali" ja "ammattietiikka". Valitse tämän ruudun kohdalla pudotusvalikosta "jokin sanoista = OR". Klikkaa hae. Tuloslistan voi...
Etsimäsi kappale löytyy useista eri nuottivihkoista mm. kokoelmasta nimeltä "Celine Dion". Sitä on saatavilla HelMet-kirjastoista (Hki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteessa:www.helmet.fi
Voit tehdä esim. sanahaun "my heart will go on" ja määrittäen aineistoksi "nuotit", ja halutessasi voit myös rajoittaa haun koskemaan vain lähimmän kirjastosi kokoelmaa. Jos olet ottanut kirjastokorttiisi tunnusluvun, voit halutessasi tehdä nuotista varauksen HelMet-järjestelmän kautta seuraamalla "VARAUS" -linkkiä ja toimimalla ohjeen mukaan sen jälkeen, kun olet klikannut vaihtoehdoista sopivimman nuotin tiedot esiin.
Aiheesta löytyy melko paljon kirjallisuutta. Ähtärin kaupunginkirjastosta löytyy esimerkiksi teokset Leikin pikkujättiläinen, toim. Liisa Piironen sekä Lehto, Marja-Liisa: Tyttösille huviksi ja hyödyksi: kaksi vuosisataa paperinukkeleikkien lumoissa.
Muita aiheesta kertovia teoksia ovat mm. Franck, Marketta: Ja leikki käy; Finne, Marjatta: Palikat, poikakärryt ja paperkukkaseppel: lastentarhojen leikkikulttuurista 20-luvulta 60-luvulle; Pyysalo, Katri: Puulelun patinaa; Leikki kaikkialla, toim. Tuula Tarkkonen; Korkiakangas, Pirjo: Muistoista rakentuva lapsuus: agraarinen perintö lapsuuden työnteon ja leikkien muistelussa; Lapsuuden leikit ja pelit, toim. Pirkko Sullinen-Gimpl; Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Maammon marjat; Kalliala, Marjatta...
Paasi-sana merkitsee kookasta, tavallisesti sileää, laakeahkoa kivenjärkälettä. Sanakirjat eivät anna sanalle merkitystä, joka viittaisi rajakiviin.
Paasi-sanalla on vastine useissa lähisukukielissä (esim. vatjan paasi, viron paas). Sana on ilmeisesti vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua alkumuotoa edustaa nykysaksan sana Spat (levyiksi lohkeava kivi). Suomen kirjakielessä sana paasi merkityksessä laakakivi on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sanalla on murteissa muitakin merkityksiä. Näin esimerkiksi Hämeessä paasi-sanaa on joillakin alueilla käytetty merkityksessä avoin lehmän pilttuu. Pohjanmaalla sanaa on käytetty merkityksessä työnjohtaja, pomo.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Häkkinen, Kaisa:...
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana".
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Single Fontana: "Il mondo / Allora si" Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Fontana-Il-Mondo-Allora-...
Mm. näissä teoksissa käsitellään työvoiman vuokrausta:
Hellsten, Jari: On the social dimensions in posting of workers : reasoning on Posted Workers Directive, wage liability, minimum wages and right to industrial action. Ministry of Labour, 2006
Viitala, Riitta: Näkökulmia vuokratyöhön / Riitta Viitala, Minna Vettensaari, Jutta Mäkipelkola. Työministeriö, 2006
Lehto, Anna-Maija: Pysyvän työn toivossa : määräaikaisten työsuhteiden käytöstä ja kokemisesta / Anna-Maija Lehto, Maija Lyly-Yrjänäinen, Hanna Sutela. Työministeriö, 2005
Saarinen, Mauri: Pätkätyöt : työnantajan ja palkansaajan opas Edita, 2005. 2. uud. p.
Viitala, Riitta: Työntekijä vuokrattuna : vuokratyövoiman käytön vaikutuksia työyhteisössä / Riitta Viitala, Jutta...
Nimi Ooda (Oda lienee sen muunnelma) ei näytä sisältyvän erilaisiin Suomessa ilmestyneisiin etunimihakuteoksiin. Nimihän on germaanista (muinaissaksalaista) alkuperää, nykysaksassa sen muotoja ovat mm. Uta, Utta, Ute. (Duden :
Der grosse Vornamenlexikon). Nimeä Oda on myös käytetty Ranskassa. Siellä ei tiettävästi ole samanlaista 'puolivirallista' nimipäiväkalenteria kuin meillä Suomessa, mutta eräs ranskalainen nettisivu (http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm) antaa Odalle ja sen monille muunnelmille (Odette, Odetta, Odian) nimipäiväksi huhtikuun 20 päivän. Odaa on myös käytetty venäläisen Svoboda-naisennimen lyhennelmänä (N.A.Petrovskij: Slovar russkih litsnyh imen).
Nimipäiväkalenterimme perustuu pyhimyskalenteriin. Laajemmissa...
Kirjaston henkilökunnan palkat maksetaan kirjaston budjetista, johon rahat tulevat suureksi osaksi kunnallisveroista ja muista kunnan tai kaupungin tuloista. Pienen osan rahoituksesta kirjasto pystyy itsekin hankkimaan myöhästymismaksuilla, varausmaksuilla ja muilla asiakkailta saatavilla tuloilla. Kirjaston tuloilla ei kuitenkaan saataisi maksettua kuin pienen henkilömäärän palkat, eivätkä tulot mene suoraan tiettyyn menoluokkaan vaan yleiseen rahoituspottiin, josta sitten käytettävissä olevat rajat jaellaan eri menoluokkiin.
Kunnat saavat kirjastopalvelujen järjestämiseen myös valtionrahoitusta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan. Vuonna 2010 laskennallinen valtionosuus kirjastopalveluihin...
