Kognitiivisessa tietojenkäsittelyssä pyritään jäljittelemään inhimillistä ajattelua tietokoneellisesti ja luomaan ihmisaivojen tapaan toimivia automatisoituja järjestelmiä, jotka kykenevät ongelmanratkaisuun ilman ihmisen panosta.
http://www.alykassuomi.fi/2016/02/tervetuloa-kognitiivisen-tietojenkasi…
http://whatis.techtarget.com/definition/cognitive-computing
Kysymykseen on vaikea vastata täsmällisesti, koska yksittäisen tangon "argentiinalaisuus" ei ole ominaisuus, joka ilmenisi systemaattisesti tai edes satunnaista useammin itse julkaisuista. Tästä syystä tätä piirrettä ei normaalisti ole myöskään kirjastojen luetteloissa erikseen mainittu. Kun Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa tekee haun termeillä "tangot" ja "Argentiina", saa 72 osumaa, joista suurin osa kuitenkin viittaa alkukielisiin ja soitinversioihin eivätkä siten kuulu kysyjän kiinnostuksen kohteisiin. Violassa "argentiinalaisuus" tarkoittaa nähtävästi joko säveltäjän tai joissakin tapauksissa esittäjän tunnettua kotimaata, mutta voidaan tietysti kysyä, muuttaako esittäjän kansallisuus tangon "argentiinalaiseksi", mielestäni ei...
Tässä poimintoja:
Päivi Alasalmi, Tampereelle sijoittuva dekkarisarja
Saara Kesävuori, tamperelainen kirjailija
Terttu Autere, hämeenlinnalainen kirjailija.
Pirkko Arhippa, vaikuttanut Forssassa
Leena Lehtolainen, syntynyt Vesannolla
Eppu Nuotio, syntynyt Iisalmessa
Susanna Yliluoma, asuu tai on asunut Kangasalalla
Kannattaa lisäksi tutustua Kirjasampoon https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Rauhan aikana palveluksesta vapautettu kuuluu asevelvollisuuslain 49 §:n mukaan varareserviin. Saman lain 87 § määrittelee, että rauhan aikana terveydellisestä syystä vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana määrätä kutsuntaan tai 26 §:ssa tarkoitettuun tarkastukseen sekä määrätä palvelukseen, jos hänet todetaan palveluskelpoiseksi.
Palveluspaikan palvelukseen määrätylle osoittaa puolustusvoimat.
Jos palvelukseen ei määrätä, esimerkiksi valmiuslain työvelvollisuutta käsittelevä 14 luku voi olla relevantti. Myös perustuslain 127 §:n maanpuolustusvelvollisuus on voimassa.
Asevelvollisuuteen liittyviin kysymyksiin vastaa aluetoimisto.
Lisätietoja myös puolustusvoimien verkkosivuilta:
https://puolustusvoimat.fi...
Kirjastot.fi-sivustosta http://www.kirjastot.fi löydät kaikkien yleisten kirjastojen yhteystiedot Kirjastot-kanavalta (valitsemalla aakkosista pääset kunkin kaupungin- tai kunnankirjaston kotisivulle, josta löydät ko. yhteystiedot).
Samasta osoitteesta samalta kanavalta löydätlinkit ammattikorkeakoulukirjastoihin, yliopistokirjastoihin ja erikoiskirjastoihin.
Myös Kirjastokalenterista löydät samat tiedot.
Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa lasten- ja nuortenosastolla on pelaaminen sallittua. Runescapen ikäraja on 13 vuotta, joten sitä nuoremmat eivät kirjastossa saa sitä pelata. Joissakin lähikirjastoissamme, kuten Korpilahdella, ei ole erikseen lasten tietokoneita, jolloin joidenkin ongelmia aiheuttaneiden pelien pelaamista voi olla rajoitettu.
Osa koneista on vanhempia ja niillä paljon muistia tarvitsevien pelien pelaaminen voi olla hitaampaa. (Eli esim. pelit, joissa on isoja liikkuvia kuvia, kuten runescape tai go supermodel)
Syystunnelma on julkaistu Eino Leinon kokoelmassa Yökehrääjä, joka ilmestyi vuonna 1897.
http://www.helmet.fi/record=b1368844~S9*fin
Lisäksi runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta, Otava, 1993.
http://www.helmet.fi/record=b1049570~S9*fin
Kirjan voi lukea myös Project Gutenbergin sivuilta. Syystunnelma löytyy sivulta 107 (Maaliskuun lauluja; Tarina suuresta tammesta; Yökehrääjä).
http://www.gutenberg.org/catalog/world/readfile?pageno=107&fk_files=149…
WSOY:n julkaisemassa teoksessa Aarteiden kirja. 1 : Souda, souda Sorolaan (toim., sepittänyt ja suom. Martti Haavio) näyttäisivät olevan molemmat nämä lorut. Ensimmäisen nimi on Kirje Roomaan (loru alkaa näin: Laati Mikko Repoliin kirjeen Rooman kaupunkiin) ja toinen on nimeltään Molla-Maija. Teoksesta on otettu kaksi painosta, ensimmäinen vuonna 1956 ja toinen vuonna 1967.
Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Kirjassaan Agents forever (Ajatus, 2003) Santtu Lehto kertoo Tammilehdon taiteilijanimen olevan peräisin siltä ajalta, kun tämä oli kitaristina Jussi Raittisen Jussi & The Boys -yhtyeessä (1975-80):
"Legenda Topi Sorsakoskesta sai alkunsa Boysin keikkabussihuumorina: Pekka ja Jussi Raittinen alkoivat kehrätä kasaan tarinaa kuvitteellisesta, 1950-luvulla vaikuttaneesta hanuristi Topi Sorsakoskesta, joka 'joi järkkäreiden viinat ja astui heidän vaimonsa'. Keikkabussin viihdykkeeksi syntynyt legenda astui todellisuuteen, kun bändi antoi lopulta Pekalle lempinimen Topi, ja eräällä keikalla Raittinen viimein esitteli yleisölle 'uuden kitaristinsa, Topi Sorsakosken'."
Helen Kellerin sitaatti julkaistiin alun perin kirjoituksessa We bereaved (1929). Tätä tekstiä ei ole suomennettu. Muutamaan suomenkieliseen aforismi- ja mietelausekokoelmaan Kellerin ajatus on kuitenkin päätynyt - mitä luultavimmin jostakin lähteenä käytetystä englanninkielisestä sitaattisanakirjasta.
Jarkko Laineen toimittamassa Suuressa sitaattisanakirjassa (Otava, 1982) se on seuraavanlaisessa muodossa: "Onnen yhden oven sulkeutuessa avautuu toinen, mutta usein me tuijotamme niin kauan sulkeutunutta ovea ettemme näe sitä joka on meille avautunut." Mietelmien suomentajia ei yksilöidä, mutta kirjan saatesanoissa Laine huomauttaa: "Suuri osa tämän teoksen aineistosta on peräisin vieraskielisestä kirjallisuudesta. Milloin...
Kysymäsi kirja on tämä:
Rinne, Tiina
Luontoäidin lahjavakka--ideoita kotiin ja keittiöön
/Tiina Rinne, Marjaana Liukko, [kuvat ja piirrokset:Tiina Rinne]
Gummerus, [Helsinki], 2002, 94 s., kuv., 22 cm, sid.
ISBN=951-20-6099-X
Kirjakaupan sivulla (http://www.akateeminen.com) kirjasta todetaan mm:
"Onkireissut, marjaretket, kukkakedot, saunaillat, hellepäivät... Kesämuistot rakentuvat erilaisista asioista: tuoksuista, mauista, maisemista ja tunnelmista – tai jostakin, jota sai tehdä omin käsin. Vieläkö muistat, millaista oli pujottaa ahomansikoita heinänkorteen?
Suomalainen luonto tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia ruoanlaiton ja käsityön harrastajille. Tämän kauniisti kuvitetun kirjan lähtökohtana ovat kotimaiset raaka-aineet ja...
Parhaiten saat tietoa Tuntemattoman sotilaan Lehdosta lukemalla teoksen.
Tunnetuin ja parhaiten järkähtämätöntä ja karua Lehtoa kuvaavassa kohdassa Lehto seisoo kovennettua rangaistusta Määtän ja Rahikaisen kanssa viholliskoneiden pommituksen alla. Kohtaus löytyy kirjan 1956 vuoden painoksesta sivulta 135-138 ja siitä on kuvausta Elokuvapolussa, https://elokuvapolku.kavi.fi/katso-elokuvia/pitkat-elokuvat/tuntematon-…
Tuntemattoman sotilaan voit lainata kirjastosta, elokuvaversioitakin on useita, vuonna 1955 kuvattu ensimmäinen Edvin Laineen ohjaama versio löytyy myös verkosta yllä olevasta linkistä.
Väinö Linnasta löytyy tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Teoksesta Canth, Minna: Kirjeitä vuosilta 1860-1897 löytyy useita mainintoja Minna Canthin kiinnostuksesta spiritismiin, mm. kirjeessään Elli Canthille (14.6.1893). Minna Canth on myös kirjoittanut näytelmän Spiritistinen istunto, https://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000628 Artikkeliviitetietokanta Artosta löytyi artikkeli Uusi nainen (1996 ; 11 ; 16-19, 42) -lehdessä: Spiritismiä, homeopatiaa, filosofiaa, henkitieteitä: Minna Canth oli myös mystikko.
Helmet-kirjastojen e-kirjoja voi lukea niillä lukulaitteilla, joihin voi asentaa Adobe Digital Editions -ohjelman. Tämä ohjelma ei ole yhteensopiva Kindlen kanssa, joten sen kautta e-kirjoja ei voi lukea. Jos iPadiin voi asentaa tämän ohjelman, lukeminen sillä onnistuu.
Eri kuntien kirjastot päättävät jokainen itse lehtiensä säilyttämisestä. Oman kuntasi tilanteen saat parhaiten selville soittamalla lähikirjastoosi. Helsingin kaupunginkirjasto on säilyttänyt Hymyä vuodesta 1992 ja Suosikkia vuodesta 1983. Ainoa kirjasto, josta kaikki lehdet varmasti löytyvät, on Helsingin yliopiston kirjasto. Lehdet ovat kansalliskirjastoaineistoa, ja ne saa käyttöönsä vain täyttämällä käyttölupahakemuksen. Lupa myönnetään lähinnä tutkimuskäyttöä varten.
Avioliiton purkautuminen ei sinällään muuta henkilön sukunimeä, eikä kenelläkään ole velvollisuutta vaihtaa sen vuoksi sukunimeään. Kukaan ei voi vaatia entistä puolisoaan muuttamaan nimeään, vaan kumpikin päättää itse sukunimestään.
Lähde: Minilex https://www.minilex.fi/a/sukunimen-muuttaminen-avioliiton-purkautumisen…
Internetin kautta koko maan kirjastojen yhteystietolistan tulostaminen on varsin työlästä. Yhteystiedot löydät kyllä osoitteesta http://www.kirjastot.fi ja sieltä "Kunnan ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot", mutta lista on kunnittain aakkosissa, ja eri kuntien/kaupunkien kirjastoja löytyy 448. Voit yrittää keräillä osoitteet myös lääneittäin http://www.kirjastot.fi/kirjastot/maakunta_laanihaku.asp , mutta sekin on melko vaivalloista.
Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot, sitä voit selata käsikirjastokappaleena liki kaikissa Helsingin kirjastoissa ks. saatavuustiedot http://www.libplussa.fi tai voit ostaa sitä Kirjastopalvelusta http://www.btj.fi hintaan 18 euroa plus postituskulut 7.57 euroa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) löytyy muutamia teoksia aiheesta. Hakiessa voi valita hakutyypin Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi biologia sanakirjat venäjän kieli. Näin saa hakutulokseksi teokset Anglo-russki biologitseski slovar : okolo 70 000 terminov, toimittaneet O. I. Tsibisova, N. N. Smirnov ja S. G. Vasetski, Moskva : Russki jazyk, 1993, ja Biologian, maantiedon ja historian sanasto : suomi-venäjä = Biologija, geografija i istorija : finsko-russki slovar, Opetushallitus, 1994. Hakusanoilla lääketiede sanakirjat venäjän kieli löytyy teokset Bolotina, A. J: Anglo-russki i russko-anglijski meditsinski slovar = English-Russian and Russian-English medical dictionary, Moskva :...
Kyseinen kappale löytyy nuottijulkaisusta Nuoret laulajat : kansanopistojen laulukirja / Vilho Ryymin, Helsinki : Musiikki Fazer, c1972, Toinen painos. Kuvaus: Laaja, kansanopistojen käyttöön suunniteltu laulukirja. Melodianuotinnos ja sanat, ei säestystä tai kitaran sointuja.
Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983).
Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Hyviä...
