Marjatta Kurenniemen Mustikkasadussa kerrotaan, että Mustikkarouvan mökki maalattiin siniseksi, koska punaväri oli kulunut mansikoihin, vadelmiin, omeniin, puolukoihin ja lasten poskiin. Mustikkasatu on Kurenniemen satukokoelmassa Sadepäivän satuja (Osakeyhtiö Valistus, v. 1948).
Keskustelupalstalla on annettu aivan oikeat tiedot kirjan nimestä: tekijä on Kalevi Heikkinen ja kirjan nimi on Matkustajalaiva Turistin haaksirikko Saimaalla, 1997. Joensuun alueen kirjastoissa sitä ei ole, mutta kirjan saa Mikkelistä kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmän kirjaston kautta
Espanjassa joululahjoja jaetaan pääasiassa juuri 6. tammikuuta eli Loppiaisena. Lahjoja tuovat itämaan tietäjät eli kolme viisasta miestä. Yksi viisaista miehistä, Balthasar, voi tuoda tuhmalle lapselle hiilikimpaleen. Ainakin muutamien lähteiden mukaan "hiili" on tehty sokerista.
http://www.whychristmas.com/cultures/spain.shtml
http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4maan_tiet%C3%A4j%C3%A4t
Uudempia ja nuorempia Itä-Saksasta kertovia kirjailijoita on Jenny Erpenbeck, häneltä on suomennettu kaksi teosta Kodin ikävä ( Avain, 2011) ja Vanhan lapsen tarina ( Avain, 2011). Ingo Schulzelta löytyy myös kaksi teosta Adam ja Evelyn ( Otava, 2011) ja Simple storys ( Otava, 2011). Itä-Saksasta kertovia romaaneja ovat lisäksi mm. seuraavat: Kathrin Schmidt: Et sinä kuole ( WSOY, 2011), Birgit Vanderbeke: Simpukka-ateria ( Lurra Editions, 2009) , Michae Kumpfmuller: Hampelin edesottamukset ( Tammi, 2004). Suomalaisia Itä-Saksasta kertojia ovat esim. Pia Pesonen: Urho Kekkonen Strasse ( Teos, 2011), Juha Ruusuvuori: Stallari ( WSOY, 2009) ja Juhani Seppovaara: Itä-Berliinin taivaan alla ( WSOY, 2006)
Kirjojen saatavuustiedot...
Elokuva lienee La Mala educación = Huono kasvatus), ohj. Pedro Almodóvar, Pedro (2004), Espanja.
Taustatarina sijoittuu 10-vuotiaan Ignacion (Nacho Pérez)käymään poikien katoliseen sisäoppilaitokseen, jota johtavat epäempaattiset pappismiehet. Ignacio on ihastunut koulutoveriinsa Enriqueen (Raúl García Forneiro), mitä etenkään koulun kirjallisuudenopettaja/rehtori isä Manolo (Daniel Giménez Cacho) ei katso hyvällä. Isä Manolo erottaa parin, mutta ikävä kyllä vain päästäkseen itse hyväksikäyttämään nuorta poikaa.
Diego López Calvín - El DeseoIgnacio ja Enrique tapaavat kuusitoista vuotta myöhemmin. Enriquesta (Fele Martínez) on tullut elokuvaohjaaja, joka etsii parhaillaan aihetta uutta elokuvaansa varten. Àngeliksi nimensä muuttanut...
Ota kirjastokortti mukaan. Ehdit noutaa varauksen vielä 27.5. Pääset Sellon kirjastoon remontin vuoksi Viaporintorilta pääoven kummaltakin puolelta, sieltä löytyy sisäänkäynnit.
Kirjaston alemman kerroksen aulasta löytyvät varatun aineiston hyllyt. Saat noutaa itse omat varaukset hyllystä. Omat varaukset voit myös lainata lähellä olevilla lainausautomaateilla. Kysy myös apua kirjastossa, kaikki kirjastolaiset auttavat mielellään. Tunnistat kirjaston henkilökunnan työliiveistä. Tervetuloa!
Säkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Yet each man kills the thing he loves
By each let this be heard,
Some do it with a bitter look,
Some with a flattering word,
The coward does it with a kiss,
The brave man with a sword!"
Yrjö Jylhä on suomentanut sen seuraavasti:
"Sillä rakkaimpansa surmaa mies
jok'ainoa päällä maan,
joku sanoin kavalin tekee sen,
joku myrkkyä katseessaan,
sen pelkuri tekee suudelmin,
mies uljas miekallaan."
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Möttö” on esiintynyt 1600-luvun lopussa Iisalmessa. Merkintöjä löytyy myös Kangasniemeltä 1700-luvun alusta ja Seinäjoelta 1800-luvun puolivälistä. Kangasniemi ja Hirvensalmi mainitaan paikkoina, joissa nimen kantajia on ollut.
Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta. Mikkosen ja Paikkalan mukaan se saattaa olla samaa nimiperhettä kuin ”Möttönen”, ”Miettunen” ja ”Määttänen”. Mahdollisesti alkuperänä voisi olla muinaissuomalainen nimi ”Mielitty” tai nimen ”Klemetti” puhuttelumuoto ”Mietti” tai ”Miettu”. Muutama muukin teoria on esitetty, mutta varmuutta tosiaan ei ole.
Auli Mantilan ohjaamaa elokuvaa Neitoperho vuodelta 1997 ei ole valmistettu levitykseen lainkaan DVD:nä, ainoastaan VHS-tallenteena. VHS-kasettia on lainattavissa useissa Suomen kirjastoissa. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata VHS-kasetti kaukolainaan.
Esimerkiksi Frank-monihaulla löytyvät helposti ne kirjastot, joiden kokoelmiin Mantilan Neitoperho kuuluu.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Runo on ilmestynyt kirjassa Mitä tapahtui todella? (1962) eikä tätä kirjaa ole käännetty saksaksi. Saarikosken ykisttäisiä runoja on muutamissa käännöskokoelmissa, mutta ne eivät sisällä ksysymääsi runoa Minä rakastan sinua kuin vierasta maata... Lisäksi Saarikoskelta on käännetty saksaksi Runoja (1958), Tansiinkutsu (1980) ja Tiarnia-sarja. Tiedot käännöksista löytyvät SKS:n käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Timo Leskelän toimittamiin kirjoihin Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (2008) ja Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (2009) on tosiaan koottu suuri määrä kouluissa laulettuja lauluja vuosikymmenten ajalta.
Espoon kaupunginmuseon mukaan lauluja ei kuitenkaan ole tämän tarkemmin ryhmitelty vuoden tai suositummuuden mukaan.
Laulun "Painu pois, Jack" suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Kari Tuomisaari. Laulun on säveltänyt Percy Mayfield, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Eetu Koiviston rap-versio "Iske tiehen".
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi/
Facta tietosanakirja määrittelee käsitteen länsimaat alkujaan Länsi-Rooman keisarikunnan alueeksi, myöhemmin islamilaista maailmaa vastaan taistelleeksi Euroopan osaksi. Nykyään länsimaihin luetaan Factan mukaan koko Eurooppa ja tavallisesti muutkin eurooppalaisen kulttuurin omaksuneet maat. Länsimaat eli oksidentti, vastakohta itämaat eli orientti.
Teoksessa Mitäs me länsimaalaiset - Suomi ja lännen käsite määritellään "lännen" alkaneen historiallisesti antiikin kreikkalais-roomalaisesta sivilisaatiosta ja kristinuskon synnystä liittyen siten suoraan Euroopan historiaan. Renessanssin, uskonpuhdistuksen ja valistuksen kautta vähitellen kehittynyt länsimaalainen kulttuuri on sitten...
Sun on mun sydämmein tai alkukielellä Dein ist mein ganzes Herz on operetista Hymyn maa, tai Das Land des Lächelns ja nuotit löytyvät ainakin teoksista Uusi kultainen laulu-kirja, ISBN 951-625-646-5 sekä Suuri toivelaulukirja, osa 4, ISBN 951-643-668-4.
Hei, tällainen nuottikirja on tilattu kirjastoon, mutta sitä ei ole vielä saatu meille. Kyseessä on uusi julkaisu, ja jos hyvin käy, se tulee meille noin kuukauden kuluessa. Siihen on kuitenkin jo jätetty kolme ennakkovarausta, joten jos haluat lainata tämän nuottikokoelman, Sinunkin kannattaa jättää varaus (1 euro) tai sitten odottaa, kunnes varausjonossa olevat ovat sen ensin lainanneet.
Julkaisun nimi on Suomipop 2007, ja sen kustantaja on F-Kustannus ja julkaisuvuosi siis 2007. Kokoelman on toimittanut Ari Leskelä.
ISBN 978-952-461-121-3
ISMN-TUNNUS M-55008-147-5
Sukunimet Kaski, Kaskela ja Kaskinen ovet pääasiassa länsisuomalaisia sukunimiä. Sukunimi Kaskela levittäytyy tasaisesti Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Joissain tapauksissa talon nimi on saanut alkunsa siitä, että se on rakennettu kasken paikalle, josta sitten on tullut sukunimi. Lisätietoa löytyy teoksesta: Sukunimet. Toim. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala. Otava.
Lupakysymyksissä voitte kääntyä Suomen Kirjailijaliiton toimiston puoleen, (09) 445 392 tai (09) 449 752 tai info@suomenkirjailijaliitto.fi, http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp
Luotettavaa tietoa tekijänoikeuksista saa myös Tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta: http://www.kopiosto.fi/
Runon nimi on Vuorolausuntaesitys itsenäisyysjuhlaan. Sen on kirjoittanut Kaarina Kakko. Runo löytyy ainakin kirjasta Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992). Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Kyseessä voisi olla Aino Tuloiselan kirjoittama Aili Maria Sulosaaren elämäkerta. Hämeenkoskelainen Aili Maria Sulosaari oli kirjan ilmestyessä vuonna 2006 jo lähes 90-vuotias. Julkistamistilaisuudesta on kerrottu VPL. Pyhäjärvi -lehden numerossa 2/2006 otsikolla: Elämänkertakirja pyhäjärveläisestä sotaleskestä
Ks. http://www.karjalanliitto.fi/files/1613/PJ-2006-02.pdf (s. 3.)
Teoksen tiedot:
Tuloisela, Aino
Aili Maria / Aino Tuloisela. - [Hämeenkoski] : [Aino Tuloisela], 2006 (Tampere : Pilot-kustannus). - 163 s. : kuv. ; 21 cm
ISBN 952-92-0321-7 (sid.)
Kohteet: Sulosaari, Aili Maria
Asiasanat: elämäkerrat : naiset : Hämeenkoski ; henkilöhistoria : sotalesket ; elämäkerrat ; orvot ; sota-aika
Kirja on lainattavissa Hämeenlinnan...
