Avaatko oven ja Takan ääressä -runot löytyvät maitsemastanne Hannele Huovin Matka joulun taloon -teoksesta.Avaatko oven on kirjan nimiösivulla ja Takan ääressä sivulla 7.
Hetafiia on yhdistelmä nimistä Heta ja Fiia. Vuosina 1900 -1919 nimi on annettu vain neljälle lapselle. Heta on Hedvig –nimen kansanomainen muoto. Hedvig taas on keskiaikainen pyhimysnimi ja merkitsee taistelijatarta. Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta).
Hetafiian nimipäivää voi viettää Hetan päivänä 15.10.
Lähteet: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Jyväskylä 2007, Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri, Helsinki 1969, Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat : mitä nimet kertovat, Jyväskylä 1994, https://192.49.222.187/Nimipalvelu
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen myöhästymismaksu 0,20 €/vrk/aikuisten aineisto on vuodesta 2004 alkaen pysynyt saman suuruisena. V. 2009 asetettiin työryhmä pohtimaan käyttösääntöjä ja mahdollisia maksuntarkistuksia ja työn pohjaksi tehtiin käyttäjäkysely koskien mm. myöhästymismaksun suuruutta. Maksu koettiin hyvinkin kohtuulliseksi. Valtakunnallisessa vertailussa se edustaa keskimääräistä suuruusluokkaa. Ennen euroaikaan siirtymistä tuo maksu oli 0,50 mk, euroihin siirtymisen jälkeen 0,10 € aina v:een 2004.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymisaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen...
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseisen kappaleen sanoitusta mistään. Emme löytäneet nuotteja tietokannoista (edes Violasta, Suomen Kansallisdiskografiasta ei löytynyt), eikä CD-levyssä, johon kyseinen kappale sisältyy, ollut tekstiliitettä, josta olisi löytynyt sanat. Myöskään googlaus ei tuottanut tuloksia. En keksi muuta ratkaisua, kuin kirjoittaa vain levyltä sanat ylös, vaikka hieman työläämpää onkin.
Kappale löytyy ainakin CD-levyltä nimeltä Lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta Iskelmäprinssi(Warner Music Finland, p2002). Kyseistä levyä näyttäisi olevan ainakin Järvenpäässä ja Tuusulassa, sekä Helsingissä (nimi vain on hieman eri muodossa: Iskelmäprinssi : lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta).
Saatavuustiedot voit tarkistaa...
Kielitoimiston sanakirja (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi) on oivallinen lähde sanojen merkityksiin. Se on sangen kattava, vaikka aivan harvinaisimpia sanoja sieltä ei ehkä löydy. Sanakirja on olemassa myös painetussa muodossa. Vanhempi laitos on ”Suomen kielen perussanakirja”, ja sekin ajaa asiansa, jos merkityksiä on tarve selvitellä.
Sanojen alkuperässä auttavat etymologiset sanakirjat. Suositeltavia ovat kolmiosainen ”Suomen sanojen alkuperä” (SKS ja Kotus, 1992–2000) ja Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (Sanoma Pro, 2013; myös vanhempia painoksia). Jos jotakin sanaa ei noista löydy, voi lisää lähteitä etsiä osoitteesta http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/ löytyvästä Etymologisesta viitetietokannasta. Jos...
Esitteisiin tavalla tai toisella liittyvä materiaali näyttää olevan etupäässä graafiseen ulkoasuun ja käännöksiin keskittyvää tutkimusta ja ohjeistusta. Lisäksi löytyy joitakin yleisiä teoksia painotuotteista. Tässä muutamia teoksia, joista voisi olla apua:
Graphics letterhead--the international survey of letterhead design--ein Internationaler Überblick über die Gestaltung von Briefpapier--une vue d'ensamble de la ,creation internationale de papiers a lettres 1--edited by = Herausgegeben von = realise par: B. Martin Pedersen , 199.
More promotion, Rockport, Glouchester (Mass.), cop. 1998.
Ikävalko, Elisa: Painotuotteen tekijän käsikirja, Helsinki, 1995.
Lyytikäinen, Kata: Painotuotteen suunnittelu, Opetushallitus, [Helsinki], 1995.
Loiri,...
Shunttilla tarkoitetaan sähkötekniikassa mm. sivuvirtaa. Lisää shunttin määritelmiä löytyy mm. teoksesta : Englanti-suomi-tekniikan ja kaupan sanakirja; Gummerus, 1996. Shunttivastuksella saa sivuvirran mitattua. Shunttivastuksesta voit lukea Jouko Niirasen teoksesta: Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus; Otatieto 1999.
Harmillista kyllä, Lauri Pohjanpään tuotantoa ei ilmeisestikään ole lainkaan käännetty englanniksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tallentanut suhteellisen kattavasti suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä erityiseen tietokantaan. Mutta tietokannan vanhemman version mukaan Pohjanpäätä on käännetty ainoastaan ruotsiksi. Uusia käännöksiä ei ole tehty.
Unescon kansainvälinen käännöstietokanta tai Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta eivät nekään tunne Pohjanpäätä englannin kielellä.
SKS:n ylläpitämä käännöstietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php (vanhempi versio, jota ei enää päivitetä)
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ (uudempi versio)
Unescon Index translationum:
http://databases.unesco.org/xtrans/xtra-form.shtml
Lahden...
Toukka näyttäisi olevan karvainen. Rohmut ja riesat -kirjan mukaan karvainen toukka voi olla mm. ihrakuoriaisen, museokuoriaisen, riesakuoriaisen, outokuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka.
Kodin tuhohyönteisistä saat lisätietoa mm. kirjasta Rohmut ja riesat (Suomen museoliitto 2005) sekä nettiosoitteesta https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Tunnistusta voi kysyä myös osoitteessa https://foorumi.laji.fi/ , joka on Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumi.
Suomenkielinen vastine englannin ilmaukselle littoral deposit on "rantakerrostuma". Rantakerrostumat ovat etupäässä hiekkaa ja soraa – hienoimmillaan hienoa hiekkaa, karkeimmillaan kivikkoa ja louhikkoa.
Peter Johansson, Raimo Kujansuu ja Kalevi Mäkinen, Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat. – Teoksessa Pohjois-Suomen maaperä: maaperäkarttojen 1:400 000 selitys
Suomen maaperä | fin5.pdf (europa.eu)
Tietoaineistot - maaperäkartan käyttöopas - rantakerrostumat - GTK
Espoon kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla olevista artikkelitietokannoista olen löytänyt seuraavat artikkelit:
Salo, Merja: Zen ja taide. Taide 1973/5
Kalha, Harri: Hiljaisuuden estetiikka. Muoto 1993/4 ss.21-25
Krohn, Inari: Tässä ja nyt: Penti Kaskipuro ja puutarha. Taide 1998/5 ss. 40-41
Teoksia:
Pohdin: filosofinen aikakauskirja 6. toim. J. Varto. Tampere 1992.
Zen-mestari Sesshu ja hänen seuraajansa: japanilaista taidetta 1400-1800 luvulta. Helsingin kaupungin taidemuseo näyttelyluettelo 23.8.-12.11.2000
Hintikka, Juha: Zen, taiteet ja taidekasvatus. Sivulaudatur Jyväskylän yliopisto 1986.
Zenbuddhalaisuudesta on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Asiasanalla zenbuddhalaisuus löytyy arkistosta vastaus:
"Alan W. Watts...
Niin kauan kuin ihminen on kirjoittanut muistiin tapahtumia ja koonnut näitä muistiinpanoja kokoelmiksi, on kirjastoja ollut olemassa. Otavan suuren ensyklopedian (Osa 4) mukaan arkeologit ovat kaivauksissaan selvittäneet, että nykyisen Irakin alueella, Kaksoisvirranmaassa, on ollut tällaisia kokoelmia jo kolmannella vuosituhannella eKr. Arkistoilla ja kirjastoilla ei silloin ollut selvää eroa. Nykyisenlainen kirjasto on muotoutunut muinaisessa Kreikassa. Aristoteles (384-322 eKr.)loi pohjan kirjastojen luokitusjärjestelmille, kun hän perusti oman kirjastonsa. Antiikin kuuluisin kirjasto sijaitsi Aleksandriassa ja tämän kirjaston kokoelmissa oli enimmillään n. 700 000 pergamenttia ja papyruskääröä.
Anna Sewellilla on klassikko Uljas musta, jossa on musta hevonen kannessa. Toisaalta Marie Rudolfssonilla on hevoskirja nimeltä Tuisku ja Salama-Santtu, jonka kannessa hevonen on tosin vaaleanruskea. Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä kirjoista?
Yksi mahdollisuus voisi myös olla joku kirja Walter Farleyn klassisesta Musta orhi -sarjasta (Musta orhi, Musta orhi kapinoi, Musta orhi ja Paholainen ja Mustan oriin poika).
Runo voisi olla Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi. Siinä vanha pariskunta tosin asuu kotonaan Pielisen rannalla ja suree kaupunkiin muuttaneita lapsiaan, jotka käyvät kovin harvoin. Runossa on mm. tällainen kohta:
"Poika, emon ainokainen,
isän toivottu talokas,
ei kerinnyt kesäisinkään
Pieliselle pestäväksi.
Kanarian kuvakortti
kertoi hei-hei-tervehdysen,
tahi kortti Kyprokselta
näytti outoja oloja."
Runo löytyy ainakin alla mainitusta kirjasta:
Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979)
Hei alkuun on todettava, että tämänkaltaisiin kysymyksiin valitettavasti harvoin löytyy nopeata ja helppoa apua. Soittimien historiaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu, ei varsinkaan tuuban kaltaisen harvinaisemman. Kun sen soittajiakin on vähän, tiedonlähteet ovat harvassa. Satavuotiaan soittimen vaiheista ei välttämättä myöskään ole säilynyt julkisissa lähteissä mitään tietoja, vaan mahdollisesti tallessa oleva informaatio voi olla arkistojen kätköissä tutkijaansa odottamassa.
Itse lähtisin liikkeelle elävistä tuuban soittajista, joilla varmasti on laajin yleistietämys soittimensa historiasta ja ehkä lähteistäkin. Toki kaikki eivät ole historiasta kiinnostuneita, mutta kannattaisi ottaa yhteyttää Sibelius-Akatemiassa tuubansoittoa...
Enni Mustosen kirjoista pitävälle voisi sopia myös Kristina Vuoren Kaarnatuuli, joka kuvaa 1500-luvun Turkua.
1800-luvulle sijoittuu Laila Hirvisaaren Vaitelias perillinen, jossa käsitellään mm. naisen asemaa. Hirvisaarella on myös monia muita historiallisia romaaneja.
Pirjo Tuomisen Linnat sijoittuu myös 1800-luvulle ja siinä seikkaillaan kartanoissa. Tuominen on kuvannut myös 1900-luvun Tamperetta romaanissaan Hiljaiset huvimajat.
Kaari Utrio on kirjoittanut runsaasti historiallisia romaaneja, kuten esim. Vendela, Paperiprinssi, Seuraneiti, Oppinut neiti jne.
Etsimäsi runo kuulostaa Väinö Mäkelän runolta "Pikku miehen sadepäivä", joka löytyy mm. näistä teoksista:
Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa. WSOY, 1949
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. WSOY, 1993
Tämän runon haluaisin kuulla. 3. Tammi, 2000
Syysleimun kutsumanimi tulee sen tieteellisestä nimestä Phlox paniculata. Phlox on sinilatvakasvien heimoon kuuluvien leimukukkien suvun nimi. Leimukukat ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta, ja sukuun kuuluu 67 eri lajia.
Tietoa syysleimusta Puutarha.net-sivustolla: https://puutarha.net/artikkelit/10820/syysleimu_ilahduttaa_syksylla.htm
Luettelo leimukukista englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Phlox
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme suomenkielistä teosta kanootin rakentamisesta:
Kukkula, Heikki: Kanootin rakennusopas (1980)
Luukkanen, Harri: Stripperi : tee itse 1990-luvun puukanootti (1995)
Hovi, Lauri: Rimakanootin rakennusopas (2003)
Lisäksi saatavilla on yksi englanninkielinen teos:
Moores, Ted: Canoecraft : an illustrated guide to fine woodstrip construction (2000)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
